Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle IV

Hyvää yötä mun kanssa samalla tavalla (ainoana) pysäköivälle porrasräyhääjälle <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tuo sinun tyhmyytesi oli juurikin se, mihin kiinnitin sinussa huomiota. Tuli halu suojella ja varoittaa sinua. Sinulla ei ole mitään pelkoja, paitsi se romanttisen rakkauden pelko. Varmaan sit se uusi osaa auttaa sinua siinä. Jokohan minun tehtäväni on tässä.

Oikein klassinen asetelma vähän huonosti perusteltua ylemmyydentuntoa tässä. Haluat suojella ja varoittaa muita/juuri jotakuta ja koet sen jopa tehtäväksesi.

Keiltä/mistä otat itse oppia? :D

Itse erinomaisuus, besserwisser, univeraumin lahja, itseoikeutettu Einstein. Kuulkaamme kaikki kun hänen itse täydellisyytensä ohjeistaa.

Vierailija kirjoitti:

Argh, P. Miksi ja miksi? Anteeksi kun olin sellainen kun olin. Oisin halunnut samaa kuin sä.

Kertoisitpa tuon irl tai edes viestillä (ei anonyymilla)

Hyvää yötä ihana. Haluaisin nukahtaa syliisi.

N oon pettynyt

Vierailija kirjoitti:

Nuku hyvin rakkaani. Tänäänkin sinä täytit ajatukseni aamusta iltaan, koska rakastan ja kaipaan sinua. Lempeitä unia ja hyvää yötä. (naiselle)

Hyvää yötä ja kauniita unia sinulle. Minäkin rakastan sinua ja kaipaan joka ikinen päivä. (miehelle)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä et halunnut?

Kyllä mä halusin, mutta pelko voitti.

Pelko, minkä pelko? Kerrotko lisää.

Pelkäsin, että en kelpaisikaan. Lähemmässä kanssakäymisessä olisit kyllä huomannut vikani.

Niin tai sitten kumpikin oltaisiin nähty toistemme viat, eikä se ehkä olisikaan ollut niin kauheaa... Sivusta sekaannuin. Kelleköhän tarkoitit, ei aloittaja vaan sinä joka pelkäsit?

Ehkä hän (mies) olisikin hyväksynyt minut tällaisena. Mulla vaan on paha tapa paeta pelottavia/vaikeita tilanteita ja tein niin ja nyt harmittelen asiaa vielä vuosienkin päästä. Hieman lohduttaa se, että pidettiin todella molemmat toisistamme. Se harrmittaa, että hän ei tainnut saada minun tunteistani varmuutta. 

Rakkaus on heittäytymistä. Se on pelottavaa. Minäkin pelkäsin silloin aluksi etten olisi sulle kelvannut, että olisit tullut toisiin ajatuksiin, nähnyt jotain mussa josta et olisi pitänyt, todennut sittenkin joidenkin toisten olleen mua kiinnostavampia. Mutta mun rakkaus sua kohtaan oli niin paljon vahvempi kuin mun pelot, siksi uskalsin sua lähestyä, en edes pystynyt itseäni estämään. Vaikka tulit mulle lopulta saavuttamattomaksi, en silti mieti etten kelvannut, sillä mun rakkaus on edelleen vahvempi kuin mikään pelko tai epäusko.

Harmi ettei meille tullut tilaisuutta jutella tästä meidän jutusta. Olisin halunnut sulle myös kertoa kuinka paljon merkitset minulle ja kuinka paljon rakastan.

Vierailija kirjoitti:

Mies parkkiksella, se edellinen vihje oli osittain hämäystä, en ole sieltä päin, enkä näin ollen ole irti tästä touhusta - enkä myöskään siksi että näin sut tänään vilaukselta ja coolin tms ulkokuoreni alla alkoi taas lämmetä ja pahasti. Oletko vielä maisemissa ja kuka oikein olet?

Mä oon aina maisemissa, mutta missä näit vilaukselta? Siellä parkkiksellako?

Hyvää yötä Juha

Haluaisin vain, että laittaisit minulle viestiä ja kysyisit vaikka ihan vain kuulumisia. Tuntuu niin ikävältä, kun kaikki yhtäkkiä vaan loppui. Jätit mut "roikkumaan löysään hirteen". Sanoisit suorat sanat, mitä mieltä olet tilanteesta. (Miehelle)

Ok mies, tänään ymmärsin ettet ole minusta kiinnostunut sillä tavalla tai sitten peität sen tosi taidokkaasti. Ilmeisesti olet vaan sosiaalinen ja yrität ystävystyä. Siihen en kuitenkaan pysty, mun puolelta tilanne on jo liian pitkällä, sori siitä. Olisi varmaan parempi jos lopettaisit mun huomioimisen tyystin, kavereita löytyy ihan omastakin takaa. Vaimosi on kyllä onnekas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

J ikävä sinua

Niin mullakin sua P. Miten vuodet on sua kohdelleet? t: J

En ole P

Kyllä mua suakin on saattanut olla ikävä.

Kyllä mulla suakin...

Minulla on ikävä sua, ei minua on ikävä sua.

Hyvän yön toivotus, hali & suukko naiselle mieheltä 30km ja kahden kuntarajan takaa. Etunimemme alkavat samalla kirjaimella (ääntiö), samoin kotiosoitteemme (kerake). Ikävä sinua.

Huomenta kullanmuruselleni. Hyvää päivää sinulle.

Huomenta. Olet niin rakas. Voisinpa aloittaa tämän aamun suudellen sinua.

Olet oksettava. Varmaan siellä jo kähmit muita naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitko vielä kerran palata mun elämään? Ja tällä kertaa pysyvästi?

Kenelle?

Eräälle miehelle. Hän tuskin mua enää muistelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

J ikävä sinua

Niin mullakin sua P. Miten vuodet on sua kohdelleet? t: J

En ole P

Kyllä mua suakin on saattanut olla ikävä.

Kyllä mulla suakin...

Minulla on ikävä sua, ei minua on ikävä sua.

Ootko typoista kuullut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä et halunnut?

Kyllä mä halusin, mutta pelko voitti.

Pelko, minkä pelko? Kerrotko lisää.

Pelkäsin, että en kelpaisikaan. Lähemmässä kanssakäymisessä olisit kyllä huomannut vikani.

Niin tai sitten kumpikin oltaisiin nähty toistemme viat, eikä se ehkä olisikaan ollut niin kauheaa... Sivusta sekaannuin. Kelleköhän tarkoitit, ei aloittaja vaan sinä joka pelkäsit?

Ehkä hän (mies) olisikin hyväksynyt minut tällaisena. Mulla vaan on paha tapa paeta pelottavia/vaikeita tilanteita ja tein niin ja nyt harmittelen asiaa vielä vuosienkin päästä. Hieman lohduttaa se, että pidettiin todella molemmat toisistamme. Se harrmittaa, että hän ei tainnut saada minun tunteistani varmuutta. 

Rakkaus on heittäytymistä. Se on pelottavaa. Minäkin pelkäsin silloin aluksi etten olisi sulle kelvannut, että olisit tullut toisiin ajatuksiin, nähnyt jotain mussa josta et olisi pitänyt, todennut sittenkin joidenkin toisten olleen mua kiinnostavampia. Mutta mun rakkaus sua kohtaan oli niin paljon vahvempi kuin mun pelot, siksi uskalsin sua lähestyä, en edes pystynyt itseäni estämään. Vaikka tulit mulle lopulta saavuttamattomaksi, en silti mieti etten kelvannut, sillä mun rakkaus on edelleen vahvempi kuin mikään pelko tai epäusko.

Mulla on niin ruma ulkokuori, että juttu olis kaatunut ihan vaan siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Argh, P. Miksi ja miksi? Anteeksi kun olin sellainen kun olin. Oisin halunnut samaa kuin sä.

Kertoisitpa tuon irl tai edes viestillä (ei anonyymilla)

Olisin aivan liian myöhässä. Vuosia myöhässä, joten jätän viestin laittamatta.