Asioita joita ennen käytettiin, tänä päivänä ei enää (Peukutusketju)

Koulussa ei välttämättä saanut itse annostella ruokaansa. Jossain ruuanjakoon osallistui järjestäjä. Toisessa koulussa annostelun hoiti keittäjä. Silti odotettiin että lautanen syödään tyhjäksi. Olin kyllä kaikkiruokainen mutta kumiperunat ja kurpitsapikkelssi otti välillä lujille.

Hajuhuulirasvat

Vesirokkokutsut, toivottavasti kukaan ei sano harrastavansa tätä nykyään.

Taskukampa takataskussa :)

Lähetettiin puhuva pää-ohjelmaan viestejä. Moni voi vieläkin kuulla päässään sen monotonisen "toimitusjohtaja toimitusjohtaja toimitusjohtaja" litanian.

Ja soitettiin näppäinpuhelimella Hugo-ohjelmaan! Se, jossa hahmoa ohjattiin niillä numeronäppäimillä. Ihan parasta.

Surunappi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyykkilauta

Siis sellainen puinen "levy", johon käsin pestävää pyykkiä hinkattiin.

1982 rakennetun kerrostalomme pyykkituvan toisessa pesualtaassa on kiinteä pyykkilautaa muistuttava osa eli altaan reuna on vino ja sisäreuna uritettu kuin pyykkilauta, oikein kätevä.

Meillä on YITn 2007 rakentaman kerrostalon kodinhoitohuoneessa samanlainen

Hyllypaperit. Ne käteviä, etteivät hyllyt ja laatikot likaantuneet. Vaihdettiin aina kevätsiivouksessa. Sitten myöhemmin sai viellä tarrallalla hyllyn reunaan kiinnittyvää muovipitsiä. Kaunista piti olla ja hyväjärjestys.

Kansainvälinen vastauskuponki. Niitä sai ostaa postista. Kun kirjoitettiin Hollywoodiin filmitähdille tai Beatlesille, niin oli kohteliasta laittaa sellainen kirjeeseen mukaan. Sitten Marilyn tai Ringo meni ostamaan sillä postimerkkejä, että pääsi vastaamaan meille. 😂

Se kiva kynä, mistä tuli montaa eriväristä mustetta, kun paineli niitä vipuja siinä sivussa.

Alushame. Niitä oli koko kropan pituisia tai ns puolialushame, joka alkoi vyötäröltä ja päättyi polviin. Olivat nailonista ja niin sähköisiä, että nuolivat pintaa.

Mustekynänteränpyyhin. Niitä ommeltiin kansakoulussa siten, että noin 20 pyöreää kankaanpalaa kiinnitettiin toisiinsa yhdellä kauniilla napilla. Siihen sitten käytön jälkeen kuivattiin mustekynän terä. Sellaisen mustekynän, jossa oli puuvarsi ja terä laitettiin siihen aina kiinni. Sitten kastettiin Akvilan mustepulloon.

Mollamaija.

Vierailija kirjoitti:

Baareissa poltettiin tupakkaa.

Ennen poltettiin tupakkaa käytännössä joka paikassa sen enempiä lupia kyselemättä. 

Tupakka, piippu tai sikari suussa kulkevia ja pössytteleviä näki kaupoissa, julkisessa liikenteessä, työpaikoilla joka puolella pitkään vielä -90 alkupuolelle asti. Kun sitten muutos alkoi, niin ensin tuli tupakoimattomille juniin oma vaunu tai osasto, myöhemmin erillinen tupakkavaunu ja vasta viimeisenä kiellettiin kokonaan tupakointi julkisen liikenteen tiloissa.

-70 luvulla alkoi yleistyä käytäntö, että esim. vieraisille mennessä katsottiin onko tuhkakuppeja esillä. jos on niin tupakka sytytettiin kyselemättä sen enempää. Sitä ennen tupakka sytytettiin ensin ja kun sitten tuli tarve karistella, jos emäntä tai isäntä ei ymmärtänyt nostaa tuhkakuppia tai jotain astiaa johon karistella, niin tupakoija sivistysasteesta ja kotitaustasta riippuen esitti omalla tavallaan kysymyksen, että mihin sopii karistaa. Jotkut karistelivat kukkaruukkuun, kävivät keittiön pesualtaalla karistamassa. Olenpa nähnyt niitäkin, jotka iltaa istuessa vain karistivat sohvan taakse tai lattialle sen enempää kyselemättä.

Meillä kotona ylemmän keskiluokan perheessä äiti toi aina tuhkakupit esille -60 ja -70 luvulla kun taloyhtiön hallituksen kokousta pidettiin meillä. Ilma oli sakeana savusta kun miehet istuivat ja puivat asioita. Vanhempani eivät tupakoineet ja äiti harmitteli aina jälkikäteen tupakanhajua. Mutta isä kielti ehdottomasti sen, että edes ikkunaa puhumattakaan useampaa ikkunaa olisi saanut aukaista savusta huolimatta vieraiden ollessa läsnä, koska se olisi ollut loukkaavaa käytöstä.

Ainoita paikkoja joissa en muista kertaakaan lapsuudessani tupakointia nähneeni on kirkossa sisällä ja saunassa. Opiskeluaikoina sitten joku ääliö kerran tuli saunaan olutpullon ja tupakan kanssa, mutta komennettiin saman tien muiden toimesta ulos. Kirkossa en ole nähnty koskaan kenenkään tupakoivan.

Kilpailuihin ja arvontoihin osallistuttiin postikortilla tai lehdestä leikatulla kilpailukupongilla. Niihin ostettiin nuoltavat postimerkit.

Siniset By Air Mail -kirjekuoret

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Se kiva kynä, mistä tuli montaa eriväristä mustetta, kun paineli niitä vipuja siinä sivussa.

Tällainen oli asos.comissa kerran myynnissä mutten ehtinyt tilata kun se jo loppui! Olisin heti ostanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apteekki oli paikka, jossa käyttäydyttiin hiljaisen kunnioittavasti ja mentiin tiskiltä pyytämään tavara / lääke. Taaempana saattoi olla tuoleja, mutta tiskillä seistiin. Kaikki puhuivat kuiskuttaen ja kohteliaasti.

Apteekin tiskillä tehtiin ensin tilaus ja mentiin sitten sivummalle odottamaan kunnes kutsuttiin nimellä noutamaan lääkkeet.

Niin olikin! Olin jo unohtanut tämän ja mietin, että miksi siellä oli takana niitä tuoleja. Ja siitä ei edes ole kauaa. Siinä sitten sai jännittyneenä odottaa, että tuleeko just joku utelias sukulainen paikalle ja hyökkää tarkistamaan mitä hait.

Vierailija kirjoitti:

Purjehduskengät ja tytöillä trikoiset trumpettihousut. Lisäksi muistui mieleen samoilta ajoilta ihan must-juttuna "tuttikorut". Kaulakoru, jossa "ketju" oli narua ja riipuksena oli erikokoisia ja -värisiä muovisia tutteja. Muistaako joku?

Tuttikorut taisivat alunperin olla osa jotain abortinvastustuskampanjaa, mutta kukaan ei kyllä Suomessa sellaisesta tiennyt mitään. Samoin kasarilla isot t-paidat "Choose Life" tekstillä. Muistaakseni Whamin videoissa oli sellaisia, ettei peräti George Michelilla itsellään..