Asioita joita ennen käytettiin, tänä päivänä ei enää (Peukutusketju)
Maailma muuttuu ja on paljon asioita joita vielä parikymmentävuotta sitten käytettiin ja tänään ei.
Kirjoita vai yksi asia per viesti. Varsinaisten fyysisten esineiden esimerkiksi puhelinkoppi lisäksi voit kirjoittaa myös tekemisiä. Laskujen vienti pankkiin, jossa pankkineiti sitten hoisi ne täyttämäsi lipukkeen mukaisesti.
Peukku ylös jos olet käyttänyt asiaa
Peukku alas jos et ole käyttänyt
Esiemrkki: Puhelinkoppi
Kommentit (1940)
Nyt taas sotketaan asioita
Kouluissa käytettiin spriikopiokoneita, ja se haju tuli tentun denaturoimisaineesta
Sinikopio on ihan eri asia
Sinikopio on asemoidusta tekstistä ja kuvamateriaalista lopullista tarkistusta varten otettu vedos, joka on usein sinipohjainen.[1] Sinikopioita käytetään lähinnä teknisen piirroksen dokumentaationa esimerkiksi arkkitehtuurissa tai koneenrakennuksessa. Sinikopiota on käytetty rakennuspiirrosten monistukseen. Myös kirjapainot ovat käyttäneet sinikopiota mm. arkkiasemointien tarkistamisessa.
Rakennuspiirros tai arkkiasemointi laitetaan valotusraamiin ja valonherkkä sinikopiopaperi valotetaan ultraviolettivalolla. Paperi kehitetään ammoniakkihöyryssä, jolloin valottuneet tai valoa saamattomat alueet muuttuvat paperin tyypistä riippuen siniseksi.
Polkupyörän lastenistuin, joka kiinnitettiin ohjaustankoon. Nyt kun ajattelee, niin olihan melkoisen uhkarohkea häkkyrä. Jos oikein muistan, niin lapsi istui siinä selkä menosuuntaan.
Renkaiden vaihdattaminen rengasliikkeessä
Nykyäänhän kaikilla on omakotitalonsa autotallissa kompressori, pulttipyssy, hallitunkki ja painepesuri
Ja homma tehdään itse jonottamatta, paremmin ja ilmaiseksi
Vierailija kirjoitti:
Pahvinen bussikortti. Eli kortti johon joko kuljettaja tai laite merkkasi onko matka käyettty.
Näitä on ainakin Saksassa eräässä pikkukaupungissa vielä nykyäänkin. Kuski kirjoitti ennakkoon ostettuun pahvilipukkeeseen kuittauksen sitä näyttäessä. Oli myös laite, joka leimasi lipun, mutta kuski halusi silti usein tarkistaa, ettei lippu ollut esim "tuplaleimattu".
Naisten usein löysät bleiseri, jossa oli isot olkatoppaukset
Kioskeilla oli pidemmät aukioloajat kuin kaupoilla. Oli paljon pieniä yksityisiä kiskoja eikä ärrä ollut niin dominoiva kuin nykyään.
Kemikaliokaupat
Niissä myytiin meikkejä, kosmetiikkaa, koruja ja tuoksuja
Kaipaan joskus näitä pieniä putiikkeja, niitä on vielä harvoja siellä täällä ja tiskin takana joku vanha mummeli. Nykyään koruja myydään joka paikassa ja muut ovat ketjuissa tyyliin kicks, glitter jne ja tavaratalot
Vierailija kirjoitti:
Kemikaliokaupat
Niissä myytiin meikkejä, kosmetiikkaa, koruja ja tuoksuja
Kaipaan joskus näitä pieniä putiikkeja, niitä on vielä harvoja siellä täällä ja tiskin takana joku vanha mummeli. Nykyään koruja myydään joka paikassa ja muut ovat ketjuissa tyyliin kicks, glitter jne ja tavaratalot
Niin ja asiointi esim. yhdessä kaupassa oli sellaista, että astuit sisään, myyjä/omistajatar kysyi mitä haluat, kerroit että lahjaa äidille ja hän esitteli eri tuotteita. Tai jos tarvitsit jotain niin hän esitteli. Itse et mitään hiplaillut saati kokeillut.
Vähän nykyaikaisemmissa paikoissa oli sitten osittain näytillä esim. koruja, mutta meikit yleensä "tiskillä".
Kummallista sikäli että mielestäni silloin koruvalikoima oli tavallaan persoonallisempi kuin nykyisin, nyt samat ja samantyyliset geneeriset aasiassa tehnyt halpiskorut ovat kaikkialla ja on vaikea löytää jotain "uutta".
Sairaaloissa isot potilashuoneet, paljon potilaita samassa huoneessa ja varmaan yksityis kärsi.
Joka kaupassa oli lihatiski. Siis ihan pienissäkin. Siellä ei myyty valmisruokia, vaan esim leikkeleet olivat vain siellä ja niitä pyydettiin tietty määrä pakettiin. Makkarat olivat isoissa pötköissä ja niitä pyydettiin joko paloina tai siivutettuna, jälkimmäinen tehtiin siinä jollain laitteella.
Apteekki oli paikka, jossa käyttäydyttiin hiljaisen kunnioittavasti ja mentiin tiskiltä pyytämään tavara / lääke. Taaempana saattoi olla tuoleja, mutta tiskillä seistiin. Kaikki puhuivat kuiskuttaen ja kohteliaasti.
Lapset ajoivat polkupyörillä ilman kypärää ja valvontaa missä sattuivat. Jos ei ollut oikean kokoista pyörää, ajettiin mummopyörällä tai miesten pyörällä tai millä vaan. Kaikilla oli polvet kesäisin ruvella ja verillä kun tuli kaatuiltua sinne tänne pöpelikköihin.
Siis se hörhöjen itsensä nostattamispaikka, jonne ennen vanhaan ihmiset laittoivat
tietoa siitä, missä ovat ja mitä ovat tehneet.
Ja missä ihmiset pyysivät ikivanhoja tuttuja ns "kavereiksi"
Ei taida enään kukaan käyttää, kun kaikki henkilökohtaiset tiedot vuotivat julkisuuteen
Vierailija kirjoitti:
Apteekki oli paikka, jossa käyttäydyttiin hiljaisen kunnioittavasti ja mentiin tiskiltä pyytämään tavara / lääke. Taaempana saattoi olla tuoleja, mutta tiskillä seistiin. Kaikki puhuivat kuiskuttaen ja kohteliaasti.
Apteekin tiskillä tehtiin ensin tilaus ja mentiin sitten sivummalle odottamaan kunnes kutsuttiin nimellä noutamaan lääkkeet.
Silakat myytiin kokonaisina ja ne piti itse perata.
Presidentinvaaleissa oli valitsijamiehet.
Kaikkien oli pakko jättää veroilmoitus joka vuosi.
Joskus näki liikennepoliisien ohjaavan liikennettä käsimerkeillä valkoiset hanskat kädessä.
Purjehduskengät ja tytöillä trikoiset trumpettihousut. Lisäksi muistui mieleen samoilta ajoilta ihan must-juttuna "tuttikorut". Kaulakoru, jossa "ketju" oli narua ja riipuksena oli erikokoisia ja -värisiä muovisia tutteja. Muistaako joku?
Jonnet ei edes tiedä, mikä on puhelinkoppi:)