Miten perheellinen kestää sitä, ettei ole lapseton?
Joutuu katsomaan perheellisenä vierestä sitä, kun lapsettomat nauttivat elämästään. Miten sellaisesta voi selvitä?
Kommentit (23)
Just sillä, että on niitä lapsia. Tuskin olisin edes hengissä enää, jos olisin lapsettomaksi joutunut.
Perheellisen osa on niin karu. Joutuu olemaan leikkipaikoilla, jopa hiekkalaatikoilla lastensa kanssa. Joutuu matelemaan etanavauhtia kadulla, kun vieressä kulkee taapero tai pahimmassa tapauksessa kaksi. Kun pääsee töistä, kotona on lapsia. Miten sellaista voi kestää, kun tietää, että lapsettomat samaan aikaan nauttivat jokaisesta päivästä vapaana? Tekevät aivan mitä tahansa mitä mieleen tulee. Kaikki ovet ovat auki.
Melkein hyvä vastatrolli :) Mutta jos ihan totta puhutaan, niin kyllähän sitä pikkulapsia-aikana välillä hieman tympi, kun kaverit lähtivät ex tempore viettämään saunailtaa ja itse ei pystynyt sovittamaan aikatauluja niin nopeasti.
Mutta nyt kun lapset ovat isompia ja pärjäävät keskenäänkin, niin eipä tässä oikein mitään eroa käytännössä ole.
Olen itse lapseton ja haluaisin lapsia. Ikää jo lähemmäs 30v. Saa nähdä tuleeko lapsia koskaan. En ymmärrä aloitustasi ollenkaan.
Mulla on 2v ja 0v lapset ja ajatella, nautin yhä elämästäni, enkä voisi kuvitella elämää enää ilman lapsiani. Kellään kavereillani ei ole lapsia, enkä kyllä näe heidän nauttivan elämästään mitenkään erityisen paljon enemmän kuin minä. Ja tiedoksi vaan, lapset ei ikuisesti ole pieniä.
En ymmärrä tämmöstä perheelliset vs. Perheettömät asetelmaa. Onnellisuus on aivan muista tekijöistä kiinni esim. Läheisistä ihmisistä, terveydestä, taloudellisesta tilanteesta, työllisyydestä, maailman rauhasta jne. Ihan yhtä lailla löytyy onnellisia ja onnettomia niin perheellisistä kuin perheettömistäkin. Jokainen elää omalla tyylillään. Toinen haluaa olla lapseton ja toinen haluaa suurperheen. Molemmat yhtä hyviä valintoja! Ihmiset on erilaisia ja erilaiset asiat tekee ihmiset onnellisiksi.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tämmöstä perheelliset vs. Perheettömät asetelmaa. Onnellisuus on aivan muista tekijöistä kiinni esim. Läheisistä ihmisistä, terveydestä, taloudellisesta tilanteesta, työllisyydestä, maailman rauhasta jne. Ihan yhtä lailla löytyy onnellisia ja onnettomia niin perheellisistä kuin perheettömistäkin. Jokainen elää omalla tyylillään. Toinen haluaa olla lapseton ja toinen haluaa suurperheen. Molemmat yhtä hyviä valintoja! Ihmiset on erilaisia ja erilaiset asiat tekee ihmiset onnellisiksi.
Näitä aloituksia tekevä henkilö kärsii mielenterveysongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Aattele mäkin olen poloinen rikas ja joudun sivusta katsomaan miten köyhät nauttii elämästä. Ei niiden tarvitse lomailla loistohotelleissa tai paistella iltaisin perheelle pihvejä. Ei ole edes huolta sijoitusomaisuuden koroista. Kyllä mua niin kovin ahdistaa.
Et kuitenkaan kovin rikas jos itse joudut pihvisi paistamaan. :(
Tämmöinen riidanhakuisuus kertoo ihmisestä kaiken oleellisen.
Olen itsekin vela ja v i t u t t a a tuollaiset AP:n kaltaiset ihmiset. Just tollasten ihmisten takia kaikki velat leimataan automaattisesti tommosiksi idiooteiksi! Tosi ärsyttävää. Minä ainakin olen omasta tahdostani lapseton, mutta samaan aikaan kyllä näen ympärilläni onnellisia perheellisiä ja olen todella onnellinen heidän puolestaan. Kummilapsiakin minulta löytyy useita ja lastenhoitoa tarjoan mielelläni läheisilleni aina kun tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Joutuu katsomaan perheellisenä vierestä sitä, kun lapsettomat nauttivat elämästään. Miten sellaisesta voi selvitä?
Niin, ihan totta. Varmaan aika samoin, kuin perheetön kestää sitä, ettei ole lapsellinen? Joutuu katsomaan perheettömänä vierestä sitä, kun perheelliset lapsiensa kanssa nauttii elämästä. Varmaan tosi rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Perheellisen osa on niin karu. Joutuu olemaan leikkipaikoilla, jopa hiekkalaatikoilla lastensa kanssa. Joutuu matelemaan etanavauhtia kadulla, kun vieressä kulkee taapero tai pahimmassa tapauksessa kaksi. Kun pääsee töistä, kotona on lapsia. Miten sellaista voi kestää, kun tietää, että lapsettomat samaan aikaan nauttivat jokaisesta päivästä vapaana? Tekevät aivan mitä tahansa mitä mieleen tulee. Kaikki ovet ovat auki.
Mulla on kolme lasta, ja yhden käden sormet riittää laskemaan montako kertaa olen ollut hiekkalaatikolla, se riitti että itse olin lapsena, ei äiti siellä ollut. Enkä ole koskaan kadulla antanut taaperon kävellä itse, aina rattaissa, miksi helkkarissa antaisin pienen lapsen joka voi mennä auton alle tai mitä vaan, itse kävellä kadulla? Sitten kun osasi olla julkisissa paikoissa sai kävellä itse, siihen asti oli rattaissa.
Ne lapsettomat joita minä tunnen ovat köyhiä, yksinäisiä ja masentuneita, eivät ole juuri koskaan onnellisia, kökkivät yksin pienessä asunnossaan, valittavat kun ei kukaan lähde niiden kanssa mihinkään...
Samalla tavalla kuin koiranomistaja kestää sitä, ettei ole koiraton.
Mitä ihmettä tää lapsiviha oikein on? Lapset on täysin syyttömiä ja viattomia pieniä ihmisen alkuja, joilla on koko elämä edessä ja valtavasti opittavaa ja annettavaa maailmalle. Lapsiviha on ihan sairasta ja normaali terve ihminen ei voi mitenkään vihata lapsia. Sama asia, että eläinvihaajat ovat myös sairaita. Ihan luonnostaan aikuinen suojelee pienempää. Jos tämmöstä ei ole, niin jotain suuria mt-ongelmia täytyy olla taustalla. Itse asiassa moni mt-ongelmainenkin varmasti osaisi suojella pienempää ja nuorempaa elämää eli en tiedä minkä sortin ongelmia löytyy AP:n kaltaiselta ihmiseltä.
Ei tarvitse kuin katsoa tilille, niin mieli lepää. Kaikkia tukia ja lisiä tulee joka lapsesta. Pitää vaan kuluttaa ja rahaa tulee itsekseen
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse kuin katsoa tilille, niin mieli lepää. Kaikkia tukia ja lisiä tulee joka lapsesta. Pitää vaan kuluttaa ja rahaa tulee itsekseen
Siis mitä muuta kuin lapsilisä?
Toiset haluaa lapsia ja toiset eivät halua lapsia. Mikä ongelma tässä on? Itse toivon, että jokainen lapsia tahtova niitä saa, kaikista kauheinta on olla tahattomasti lapseton. Jos on vapaaehtoisesti lapseton niin mikäs siinä. Jokaisen oma valinta. 😊
Aattele mäkin olen poloinen rikas ja joudun sivusta katsomaan miten köyhät nauttii elämästä. Ei niiden tarvitse lomailla loistohotelleissa tai paistella iltaisin perheelle pihvejä. Ei ole edes huolta sijoitusomaisuuden koroista. Kyllä mua niin kovin ahdistaa.