Katkasin välit anoppiini koska hän kaveeraa mieheni ex- vaimon kanssa.
Meillä oli anopin kanssa läheiset ja ystävälliset välit. Soiteltiin toisillemme ja puhuttiin syvällisiä. Meillä ei Ole mieheni kanssa yhteisiä lapsia, mutta asutaan yhdessä. Miehellä on 8v lapsi edellisestä suhteesta ja lapsen äiti on yksinhuoltaja jonka omat sukulaiset/tukiverkosto asuu kauempana. Toki lapsi on meillä joka toinen viikonloppu ja välillä arkenakin vietetään yhdessä aikaa ja minäkin hoidan häntä joskus tarvittaessa. Meillä on läheiset välit miehen lapsen kanssa. Mieheni äiti eli lapsen mummi on hänen elämässään myös vahvasti mukana ja hoitaa usein ja auttaa ex- miniäänsä lapsenhoidossa, ymmärrettävästi. Kaikki oli hyvin kunnes minulle on selvinnyt lapsen kautta, että mummi ja ex- vaimo ovat itseasiassa hyvinkin läheisiä (mielestäni) ja koen kuulemani perusteella että he kaveeraavat. Minua heidän kaveeraaminen loukkaa. Minusta anopin pitäisi miettiä myös minun tunteita ja kunnioittaa poikansa parisuhdetta sillä minäkin olin ystävä anopille. Anopin mielestä hän ei kaveeraa ex- miniänsä kanssa vaan haluaa vaan auttaa lapsenlapsensa takia ja että muuten ei olisi missään tekemisissä koko ihmisen kanssa jos ei lasta olisi. Silti minä koen liiallisen yhteydenpidon ja facekaveruuden sekä ex- miniän kuskaamisen sinne sun tänne loukkaavana. Anoppi ei Ole mun facekavereissa. Nyt olen päättänyt ratkaista asian niin, että joudun katkaisemaan välit anoppiini. Harmittaa mutta oman mielenrauhan takia teen sen. Tämä on kaikille parempi näin. Tämä asia alkoi jo aiheuttaa kitkaa minun ja miehenikin välille kun haukuin hänen äitiään. Sovittiin mieheni kanssa, ettei puhuta anopille enää mitään meidän parisuhteesta hänelle ja minun asioista ei enää puhuta hänelle. Mitä te olisitte tehneet minua? Teinkö oikean ratkaisun?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Kuulepas nyt....jos poikani eroaisi vaimostaan ja ottaisi uuden vaimon, niin mikäli mulla olisi vaihtoehdot
1. viilennän välini poikani ex-vaimoon ja siten saan pidettyä välini poikani uuteen vaimoon TAI
2. säilytän läheiset välini poikani ex-vaimoon ja poikani uusi vaimo katkaisee välinsä minuun
en sekuntiakaan miettisi, kumman vaihtoehdon valitsen. Tietenkin valitsen vaihtoehdon 2, koska kukaan kolmas osapuoli ei päätä siitä, millaiset välit minulla johonkin toiseen on. Poikani uusi vaimo voi päättää vain omasta suhteestaan minuun, ei minun suhteesta poikani ex-vaimoon. Jos uudelle vaimolle ei kelpaa, että olen läheisissä väleissä poikani ex-vaimoon, se on poikani uuden vaimon asia. Minä teen niinkuin itse haluan ja poikani uusi vaimo kuten hän itse haluaa.Voin kyllä suoraan sanoa, että jos mulla olisi tuollainen tilanne, en koskaan edes lähentyisi poikani uuden vaimon kanssa, koska en pidä ihmisistä, jotka haluavat puuttua muiden ihmisten muihin ihmissuhteisiin. Omille ihmissuhteilleen jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa, mutta ei muiden.
Tässähän oli tilanne, jossa välit uuteen olivat olleet aloituksen mukaan hyvät ja sitten uusi miniä katkaisee yhteydenpidon yhtäkkiä. Tätä sanoin törkeäksi, sinä onnittelit, miten hyvin toimittu. Se ei varmastikaan ollut oikein kyseistä anoppia kohtaan.
Minä en onnitellut, miten hyvin toimittu. Minä kirjoitin, että JOS välien katkaisu teki aloittajan onnellisemmaksi, silloin oli varmaan hänelle ihan hyvä ratkaisu. Miksi aloittajan pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä? En minä itsekään ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en halua olla tekemisissä. Ymmärrän siis myös aloittajan näkökulman asiaan. Parempi siis anopin jatkaa välejä ex-miniänsä kanssa, joka vieläpä on anopin lastenlasten äiti, ja ap tekee kuten ap:stä itsestään parhaalta tässä tilanteessa tuntuu. Ap elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks mun anoppi ei kaveeraa miehen exän kanssa 👌 hän on historiaa. Ja olihan se aika sekopää. Harva exä uhkaa itsarilla, jos mies ottaa uuden.
Meinaatko ihan oikeasti, että tilanteessa, jossa on lapsia, on oikein katkaista välit näiden lasten äitiin eron jälkeen? Oletpas lapsellinen. Samanlainen omistushaluinen ihminen kuin ap:kin.
En voi vaikuttaa anopin päätöksen olla pitämättä yhteyttä miehen exään. Ei kuulu minulle millään tavalla. Eikä mieskään liiemmin pidä yhteyttä exäänsä. Hän ei kuulu meidän elämäämne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Kuulepas nyt....jos poikani eroaisi vaimostaan ja ottaisi uuden vaimon, niin mikäli mulla olisi vaihtoehdot
1. viilennän välini poikani ex-vaimoon ja siten saan pidettyä välini poikani uuteen vaimoon TAI
2. säilytän läheiset välini poikani ex-vaimoon ja poikani uusi vaimo katkaisee välinsä minuun
en sekuntiakaan miettisi, kumman vaihtoehdon valitsen. Tietenkin valitsen vaihtoehdon 2, koska kukaan kolmas osapuoli ei päätä siitä, millaiset välit minulla johonkin toiseen on. Poikani uusi vaimo voi päättää vain omasta suhteestaan minuun, ei minun suhteesta poikani ex-vaimoon. Jos uudelle vaimolle ei kelpaa, että olen läheisissä väleissä poikani ex-vaimoon, se on poikani uuden vaimon asia. Minä teen niinkuin itse haluan ja poikani uusi vaimo kuten hän itse haluaa.Voin kyllä suoraan sanoa, että jos mulla olisi tuollainen tilanne, en koskaan edes lähentyisi poikani uuden vaimon kanssa, koska en pidä ihmisistä, jotka haluavat puuttua muiden ihmisten muihin ihmissuhteisiin. Omille ihmissuhteilleen jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa, mutta ei muiden.
Tässähän oli tilanne, jossa välit uuteen olivat olleet aloituksen mukaan hyvät ja sitten uusi miniä katkaisee yhteydenpidon yhtäkkiä. Tätä sanoin törkeäksi, sinä onnittelit, miten hyvin toimittu. Se ei varmastikaan ollut oikein kyseistä anoppia kohtaan.
Minä en onnitellut, miten hyvin toimittu. Minä kirjoitin, että JOS välien katkaisu teki aloittajan onnellisemmaksi, silloin oli varmaan hänelle ihan hyvä ratkaisu. Miksi aloittajan pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä? En minä itsekään ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en halua olla tekemisissä. Ymmärrän siis myös aloittajan näkökulman asiaan. Parempi siis anopin jatkaa välejä ex-miniänsä kanssa, joka vieläpä on anopin lastenlasten äiti, ja ap tekee kuten ap:stä itsestään parhaalta tässä tilanteessa tuntuu. Ap elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.
Sellainen ratkaisu ei ole hyvä, jossa ajatellaan VAIN ITSEÄ, jos siis siinä pahoitetaan toisten mieli. Jos ollaan oltu HYVISSÄ VÄLEISSÄ, niin ei siitä katkota välejä ilman, että pahoitetaan toisen mieli.
(Mutta aloittajan annettua lisää tietoa näyttää sille, ettei tuo anoppi välitä, jos itsekin haukkuu ja pitää ihmisistä vuoron perään, sen mukaan, miltä "musta tuntuu".)
Minulle tuli niin 'puskista' tuo heidän ystävyys, kun anoppi oli ensin SANONUT minulle vihaavansa edelleen koko ihmistä. Joten koin pienen 'järkytyksen' kun asiat ei olleetkaan niin kuin oli ensin väitetty. Ehkä anoppi halusi olla mieliksi minulle ja haluaa olla mieliksi entiselle miniälle. Tykkää molemmista ja haluaa olla molempien kanssa tekemisissä. Ehkä piti vähän sulatella ja tein nopean päätöksen suutuspäissäni. AP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Kuulepas nyt....jos poikani eroaisi vaimostaan ja ottaisi uuden vaimon, niin mikäli mulla olisi vaihtoehdot
1. viilennän välini poikani ex-vaimoon ja siten saan pidettyä välini poikani uuteen vaimoon TAI
2. säilytän läheiset välini poikani ex-vaimoon ja poikani uusi vaimo katkaisee välinsä minuun
en sekuntiakaan miettisi, kumman vaihtoehdon valitsen. Tietenkin valitsen vaihtoehdon 2, koska kukaan kolmas osapuoli ei päätä siitä, millaiset välit minulla johonkin toiseen on. Poikani uusi vaimo voi päättää vain omasta suhteestaan minuun, ei minun suhteesta poikani ex-vaimoon. Jos uudelle vaimolle ei kelpaa, että olen läheisissä väleissä poikani ex-vaimoon, se on poikani uuden vaimon asia. Minä teen niinkuin itse haluan ja poikani uusi vaimo kuten hän itse haluaa.Voin kyllä suoraan sanoa, että jos mulla olisi tuollainen tilanne, en koskaan edes lähentyisi poikani uuden vaimon kanssa, koska en pidä ihmisistä, jotka haluavat puuttua muiden ihmisten muihin ihmissuhteisiin. Omille ihmissuhteilleen jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa, mutta ei muiden.
Tässähän oli tilanne, jossa välit uuteen olivat olleet aloituksen mukaan hyvät ja sitten uusi miniä katkaisee yhteydenpidon yhtäkkiä. Tätä sanoin törkeäksi, sinä onnittelit, miten hyvin toimittu. Se ei varmastikaan ollut oikein kyseistä anoppia kohtaan.
Minä en onnitellut, miten hyvin toimittu. Minä kirjoitin, että JOS välien katkaisu teki aloittajan onnellisemmaksi, silloin oli varmaan hänelle ihan hyvä ratkaisu. Miksi aloittajan pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä? En minä itsekään ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en halua olla tekemisissä. Ymmärrän siis myös aloittajan näkökulman asiaan. Parempi siis anopin jatkaa välejä ex-miniänsä kanssa, joka vieläpä on anopin lastenlasten äiti, ja ap tekee kuten ap:stä itsestään parhaalta tässä tilanteessa tuntuu. Ap elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.
Kyllä he tuohon asti elivät yhteistä elämää. Välien katkaisun jälkeen elävät erillisiä elämiään. Itsekäs asenne sulla, minä minä minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap. En päätä tietenkään kenen kanssa anoppi kaveeraa, mutta minä saan päättää kenen kanssa minä kaveeraan. Mieheni on minun puolellani Tässä asiassa ja ymmärtää mielipahani. Sanoi itsekin että äitinsä olisi voinut pikkusen käyttää enemmän harkintaa kuinka paljon haluaa päästää exää elämäänsä. Miehenikin on sitä mieltä että äitinsä pitäisi ymmärtää vetää rajat oikeaan kohtaan niin että se olisi kunnioittavaa meitä kaikkia kohtaan. Minullakin on ollut asialliset välit ex-vaimoon enkä Ole tuominnut häntä vaikka mieheni on exäänsä minulle haukkunut. Olen jopa puolustellut exää ja joskus jopa exälle moittinut miestä. Mies sanoi joskus minulle että älä vaan ystävysty sen kanssa.
Mitä ihmettä se haittaa, että anoppi on hänen ystävänsä? Eikö itsetuntosi kestä vertailua?
Minä toisaalta ymmärrän myös ap:n kannan asiaan. On helppo huudella kun itse ei ole ap:n asemassa.
Mielestäni ap:n on vain kestettävä tilanne, mutta ajatelkaa omalle kohdallelle tilanne ilman anoppia, eli puolisonne ex saisi aina kuulla kaikki perhe-elämäsi käänteet. Kaikki iloiset ja surulliset tapahtumat ja myös kaikki pienetkin riitanne. Anoppi ei varmasti tahallaan "juorua", mutta hyvän ystävän kanssa keskustellaan ja jos ex on hyvä kyselemään niin silloin hän on millilleen tietoinen kaikesta sinun perheessä tapahtuvista intiimeistäkin asioista. Sitähän tuskin kukaan haluaa. Perheessä on siis "linkki" jonka kautta kaikki kulkeutuu puolison exälle.
Yritän kuvitella itseni samaan tilanteeseen ja jos jokainen mieheni kanssa käyty asia pitäisi käydä vielä raportoimassa mieheni exälle niin huh huh... Mitä meidän asiat hänelle kuuluu! ap taas ei voi tällaista asiaa päättää itse vaan hänen perhe asiansa ovat myös puolison exän tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli niin 'puskista' tuo heidän ystävyys, kun anoppi oli ensin SANONUT minulle vihaavansa edelleen koko ihmistä. Joten koin pienen 'järkytyksen' kun asiat ei olleetkaan niin kuin oli ensin väitetty. Ehkä anoppi halusi olla mieliksi minulle ja haluaa olla mieliksi entiselle miniälle. Tykkää molemmista ja haluaa olla molempien kanssa tekemisissä. Ehkä piti vähän sulatella ja tein nopean päätöksen suutuspäissäni. AP.
Tämä on varmaan aika lähellä totuutta. :) Arvostan kun olet halukas miettimään uudelleen tilannetta ja kenties muuttamaan mieltäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Olen itsekin alkanut ajattelemaan että ehkei musta vaan ole tähän uusperhe kuvioon. Mieheni kuitenkin on sanonut haluavansa pitää minut elämässään, mutta tämä yhtälö on mahdoton. Olen itse kasvanut ydinperheessä ja vanhempani ovat kasvaneet ydinperheessä ja minä kasvatin omat lapseni aikuiseksi ydinperheessä joten mulle on outoa kun joku miehen entinen nainen pyörii elämässäni. Tulee mustasukkaisuutta ja ärsyttäviä tilanteita vaikka yritin sopeutua. Täytyy nyt miettiä miten tästä eteenpäin edetään. Lähdetäänkö mieheni kanssa eri teille.
Siis sulla on jo omia lapsia ja et tajua elämästä yhtään mitään sen enempää, kuin missä olet itse kasvanut? Sulla on olleet huonot vanhemmat, olkootkin miten vaikka ydinperhettä.
Hetkonen. Sinähän oletkin yksi henkilö monen vastauksen takana. Lynkkaamassa ap:n, joka kirjoittaa tänne tuntemuksistaan. Luin vastauksia jo paljon pidemmälle,mutta palasin tänne alkupäähän vielä tutkimaan. Mitä sinulla on miehen nykyään vastaan, voisi kai jopa kysyä. Olen itse nyt joustavampi ja ymmärtäväisempi, kun toinen tunteistaan avautuu
Rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli niin 'puskista' tuo heidän ystävyys, kun anoppi oli ensin SANONUT minulle vihaavansa edelleen koko ihmistä. Joten koin pienen 'järkytyksen' kun asiat ei olleetkaan niin kuin oli ensin väitetty. Ehkä anoppi halusi olla mieliksi minulle ja haluaa olla mieliksi entiselle miniälle. Tykkää molemmista ja haluaa olla molempien kanssa tekemisissä. Ehkä piti vähän sulatella ja tein nopean päätöksen suutuspäissäni. AP.
Mä oisin ihan nolo, jos mä oisin se anoppi, tuollainen mielistelijä. Tosin en hyvällä katsoisi välien katkomistakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Kuulepas nyt....jos poikani eroaisi vaimostaan ja ottaisi uuden vaimon, niin mikäli mulla olisi vaihtoehdot
1. viilennän välini poikani ex-vaimoon ja siten saan pidettyä välini poikani uuteen vaimoon TAI
2. säilytän läheiset välini poikani ex-vaimoon ja poikani uusi vaimo katkaisee välinsä minuun
en sekuntiakaan miettisi, kumman vaihtoehdon valitsen. Tietenkin valitsen vaihtoehdon 2, koska kukaan kolmas osapuoli ei päätä siitä, millaiset välit minulla johonkin toiseen on. Poikani uusi vaimo voi päättää vain omasta suhteestaan minuun, ei minun suhteesta poikani ex-vaimoon. Jos uudelle vaimolle ei kelpaa, että olen läheisissä väleissä poikani ex-vaimoon, se on poikani uuden vaimon asia. Minä teen niinkuin itse haluan ja poikani uusi vaimo kuten hän itse haluaa.Voin kyllä suoraan sanoa, että jos mulla olisi tuollainen tilanne, en koskaan edes lähentyisi poikani uuden vaimon kanssa, koska en pidä ihmisistä, jotka haluavat puuttua muiden ihmisten muihin ihmissuhteisiin. Omille ihmissuhteilleen jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa, mutta ei muiden.
Tässähän oli tilanne, jossa välit uuteen olivat olleet aloituksen mukaan hyvät ja sitten uusi miniä katkaisee yhteydenpidon yhtäkkiä. Tätä sanoin törkeäksi, sinä onnittelit, miten hyvin toimittu. Se ei varmastikaan ollut oikein kyseistä anoppia kohtaan.
Minä en onnitellut, miten hyvin toimittu. Minä kirjoitin, että JOS välien katkaisu teki aloittajan onnellisemmaksi, silloin oli varmaan hänelle ihan hyvä ratkaisu. Miksi aloittajan pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä? En minä itsekään ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en halua olla tekemisissä. Ymmärrän siis myös aloittajan näkökulman asiaan. Parempi siis anopin jatkaa välejä ex-miniänsä kanssa, joka vieläpä on anopin lastenlasten äiti, ja ap tekee kuten ap:stä itsestään parhaalta tässä tilanteessa tuntuu. Ap elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.
Kyllä he tuohon asti elivät yhteistä elämää. Välien katkaisun jälkeen elävät erillisiä elämiään. Itsekäs asenne sulla, minä minä minä.
Tuo on kyllä aika liioittelua sanoa, että eletään yhteistä elämää, ellei tosiaan asuta samassa taloudessa, vaikkapa maatilalla useamman sukupolven kesken.
epäily heräsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Olen itsekin alkanut ajattelemaan että ehkei musta vaan ole tähän uusperhe kuvioon. Mieheni kuitenkin on sanonut haluavansa pitää minut elämässään, mutta tämä yhtälö on mahdoton. Olen itse kasvanut ydinperheessä ja vanhempani ovat kasvaneet ydinperheessä ja minä kasvatin omat lapseni aikuiseksi ydinperheessä joten mulle on outoa kun joku miehen entinen nainen pyörii elämässäni. Tulee mustasukkaisuutta ja ärsyttäviä tilanteita vaikka yritin sopeutua. Täytyy nyt miettiä miten tästä eteenpäin edetään. Lähdetäänkö mieheni kanssa eri teille.
Siis sulla on jo omia lapsia ja et tajua elämästä yhtään mitään sen enempää, kuin missä olet itse kasvanut? Sulla on olleet huonot vanhemmat, olkootkin miten vaikka ydinperhettä.
Hetkonen. Sinähän oletkin yksi henkilö monen vastauksen takana. Lynkkaamassa ap:n, joka kirjoittaa tänne tuntemuksistaan. Luin vastauksia jo paljon pidemmälle,mutta palasin tänne alkupäähän vielä tutkimaan. Mitä sinulla on miehen nykyään vastaan, voisi kai jopa kysyä. Olen itse nyt joustavampi ja ymmärtäväisempi, kun toinen tunteistaan avautuu
Rehellisesti.
Mitä? Siis en tajunnut sitä, että ap katkaisi välit, enkä tajua lisätiedonkaan valossa sitä. Sen tajuan, ettei enää luota anoppiinsa, ja alkuun oli luottanut eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Kuulepas nyt....jos poikani eroaisi vaimostaan ja ottaisi uuden vaimon, niin mikäli mulla olisi vaihtoehdot
1. viilennän välini poikani ex-vaimoon ja siten saan pidettyä välini poikani uuteen vaimoon TAI
2. säilytän läheiset välini poikani ex-vaimoon ja poikani uusi vaimo katkaisee välinsä minuun
en sekuntiakaan miettisi, kumman vaihtoehdon valitsen. Tietenkin valitsen vaihtoehdon 2, koska kukaan kolmas osapuoli ei päätä siitä, millaiset välit minulla johonkin toiseen on. Poikani uusi vaimo voi päättää vain omasta suhteestaan minuun, ei minun suhteesta poikani ex-vaimoon. Jos uudelle vaimolle ei kelpaa, että olen läheisissä väleissä poikani ex-vaimoon, se on poikani uuden vaimon asia. Minä teen niinkuin itse haluan ja poikani uusi vaimo kuten hän itse haluaa.Voin kyllä suoraan sanoa, että jos mulla olisi tuollainen tilanne, en koskaan edes lähentyisi poikani uuden vaimon kanssa, koska en pidä ihmisistä, jotka haluavat puuttua muiden ihmisten muihin ihmissuhteisiin. Omille ihmissuhteilleen jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa, mutta ei muiden.
Tässähän oli tilanne, jossa välit uuteen olivat olleet aloituksen mukaan hyvät ja sitten uusi miniä katkaisee yhteydenpidon yhtäkkiä. Tätä sanoin törkeäksi, sinä onnittelit, miten hyvin toimittu. Se ei varmastikaan ollut oikein kyseistä anoppia kohtaan.
Minä en onnitellut, miten hyvin toimittu. Minä kirjoitin, että JOS välien katkaisu teki aloittajan onnellisemmaksi, silloin oli varmaan hänelle ihan hyvä ratkaisu. Miksi aloittajan pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä? En minä itsekään ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en halua olla tekemisissä. Ymmärrän siis myös aloittajan näkökulman asiaan. Parempi siis anopin jatkaa välejä ex-miniänsä kanssa, joka vieläpä on anopin lastenlasten äiti, ja ap tekee kuten ap:stä itsestään parhaalta tässä tilanteessa tuntuu. Ap elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.
Kyllä he tuohon asti elivät yhteistä elämää. Välien katkaisun jälkeen elävät erillisiä elämiään. Itsekäs asenne sulla, minä minä minä.
Tuo on kyllä aika liioittelua sanoa, että eletään yhteistä elämää, ellei tosiaan asuta samassa taloudessa, vaikkapa maatilalla useamman sukupolven kesken.
Ei minusta. Minä kyllä tiedostan, että moni asia, mitä minä teen, vaikuttaa ihmisiin ympärilläni ja ajattelen toisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Kuulepas nyt....jos poikani eroaisi vaimostaan ja ottaisi uuden vaimon, niin mikäli mulla olisi vaihtoehdot
1. viilennän välini poikani ex-vaimoon ja siten saan pidettyä välini poikani uuteen vaimoon TAI
2. säilytän läheiset välini poikani ex-vaimoon ja poikani uusi vaimo katkaisee välinsä minuun
en sekuntiakaan miettisi, kumman vaihtoehdon valitsen. Tietenkin valitsen vaihtoehdon 2, koska kukaan kolmas osapuoli ei päätä siitä, millaiset välit minulla johonkin toiseen on. Poikani uusi vaimo voi päättää vain omasta suhteestaan minuun, ei minun suhteesta poikani ex-vaimoon. Jos uudelle vaimolle ei kelpaa, että olen läheisissä väleissä poikani ex-vaimoon, se on poikani uuden vaimon asia. Minä teen niinkuin itse haluan ja poikani uusi vaimo kuten hän itse haluaa.Voin kyllä suoraan sanoa, että jos mulla olisi tuollainen tilanne, en koskaan edes lähentyisi poikani uuden vaimon kanssa, koska en pidä ihmisistä, jotka haluavat puuttua muiden ihmisten muihin ihmissuhteisiin. Omille ihmissuhteilleen jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa, mutta ei muiden.
Tässähän oli tilanne, jossa välit uuteen olivat olleet aloituksen mukaan hyvät ja sitten uusi miniä katkaisee yhteydenpidon yhtäkkiä. Tätä sanoin törkeäksi, sinä onnittelit, miten hyvin toimittu. Se ei varmastikaan ollut oikein kyseistä anoppia kohtaan.
Minä en onnitellut, miten hyvin toimittu. Minä kirjoitin, että JOS välien katkaisu teki aloittajan onnellisemmaksi, silloin oli varmaan hänelle ihan hyvä ratkaisu. Miksi aloittajan pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä? En minä itsekään ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en halua olla tekemisissä. Ymmärrän siis myös aloittajan näkökulman asiaan. Parempi siis anopin jatkaa välejä ex-miniänsä kanssa, joka vieläpä on anopin lastenlasten äiti, ja ap tekee kuten ap:stä itsestään parhaalta tässä tilanteessa tuntuu. Ap elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.
Kyllä he tuohon asti elivät yhteistä elämää. Välien katkaisun jälkeen elävät erillisiä elämiään. Itsekäs asenne sulla, minä minä minä.
Mitä itsekästä on antaa muiden elää sellaista elämää kuin haluavat? Jos poikani uusi vaimo ei haluaisi olla kanssani tekemisissä, miksi ihmeessä vaatisin häntä olemaan? Itsekästähän olisi vaatia häntä olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Kuulepas nyt....jos poikani eroaisi vaimostaan ja ottaisi uuden vaimon, niin mikäli mulla olisi vaihtoehdot
1. viilennän välini poikani ex-vaimoon ja siten saan pidettyä välini poikani uuteen vaimoon TAI
2. säilytän läheiset välini poikani ex-vaimoon ja poikani uusi vaimo katkaisee välinsä minuun
en sekuntiakaan miettisi, kumman vaihtoehdon valitsen. Tietenkin valitsen vaihtoehdon 2, koska kukaan kolmas osapuoli ei päätä siitä, millaiset välit minulla johonkin toiseen on. Poikani uusi vaimo voi päättää vain omasta suhteestaan minuun, ei minun suhteesta poikani ex-vaimoon. Jos uudelle vaimolle ei kelpaa, että olen läheisissä väleissä poikani ex-vaimoon, se on poikani uuden vaimon asia. Minä teen niinkuin itse haluan ja poikani uusi vaimo kuten hän itse haluaa.Voin kyllä suoraan sanoa, että jos mulla olisi tuollainen tilanne, en koskaan edes lähentyisi poikani uuden vaimon kanssa, koska en pidä ihmisistä, jotka haluavat puuttua muiden ihmisten muihin ihmissuhteisiin. Omille ihmissuhteilleen jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa, mutta ei muiden.
Tässähän oli tilanne, jossa välit uuteen olivat olleet aloituksen mukaan hyvät ja sitten uusi miniä katkaisee yhteydenpidon yhtäkkiä. Tätä sanoin törkeäksi, sinä onnittelit, miten hyvin toimittu. Se ei varmastikaan ollut oikein kyseistä anoppia kohtaan.
Minä en onnitellut, miten hyvin toimittu. Minä kirjoitin, että JOS välien katkaisu teki aloittajan onnellisemmaksi, silloin oli varmaan hänelle ihan hyvä ratkaisu. Miksi aloittajan pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä? En minä itsekään ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en halua olla tekemisissä. Ymmärrän siis myös aloittajan näkökulman asiaan. Parempi siis anopin jatkaa välejä ex-miniänsä kanssa, joka vieläpä on anopin lastenlasten äiti, ja ap tekee kuten ap:stä itsestään parhaalta tässä tilanteessa tuntuu. Ap elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.
Kyllä he tuohon asti elivät yhteistä elämää. Välien katkaisun jälkeen elävät erillisiä elämiään. Itsekäs asenne sulla, minä minä minä.
Tuo on kyllä aika liioittelua sanoa, että eletään yhteistä elämää, ellei tosiaan asuta samassa taloudessa, vaikkapa maatilalla useamman sukupolven kesken.
Ei minusta. Minä kyllä tiedostan, että moni asia, mitä minä teen, vaikuttaa ihmisiin ympärilläni ja ajattelen toisia.
Totta kai, mutta me ollaan tästä sen verran eri mieltä, että minä ainakin katson eläväni yhteistä elämää puolisoni ja lasteni kanssa ja sitten meillä on eriasteisen läheisiä välejä muihin ihmisiin. En ole koskaan kokenut eläväni yhteistä elämää anopin kanssa, vaikka olemmekin ihan hyvissä väleissä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Kuulepas nyt....jos poikani eroaisi vaimostaan ja ottaisi uuden vaimon, niin mikäli mulla olisi vaihtoehdot
1. viilennän välini poikani ex-vaimoon ja siten saan pidettyä välini poikani uuteen vaimoon TAI
2. säilytän läheiset välini poikani ex-vaimoon ja poikani uusi vaimo katkaisee välinsä minuun
en sekuntiakaan miettisi, kumman vaihtoehdon valitsen. Tietenkin valitsen vaihtoehdon 2, koska kukaan kolmas osapuoli ei päätä siitä, millaiset välit minulla johonkin toiseen on. Poikani uusi vaimo voi päättää vain omasta suhteestaan minuun, ei minun suhteesta poikani ex-vaimoon. Jos uudelle vaimolle ei kelpaa, että olen läheisissä väleissä poikani ex-vaimoon, se on poikani uuden vaimon asia. Minä teen niinkuin itse haluan ja poikani uusi vaimo kuten hän itse haluaa.Voin kyllä suoraan sanoa, että jos mulla olisi tuollainen tilanne, en koskaan edes lähentyisi poikani uuden vaimon kanssa, koska en pidä ihmisistä, jotka haluavat puuttua muiden ihmisten muihin ihmissuhteisiin. Omille ihmissuhteilleen jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa, mutta ei muiden.
Tässähän oli tilanne, jossa välit uuteen olivat olleet aloituksen mukaan hyvät ja sitten uusi miniä katkaisee yhteydenpidon yhtäkkiä. Tätä sanoin törkeäksi, sinä onnittelit, miten hyvin toimittu. Se ei varmastikaan ollut oikein kyseistä anoppia kohtaan.
Minä en onnitellut, miten hyvin toimittu. Minä kirjoitin, että JOS välien katkaisu teki aloittajan onnellisemmaksi, silloin oli varmaan hänelle ihan hyvä ratkaisu. Miksi aloittajan pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä? En minä itsekään ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en halua olla tekemisissä. Ymmärrän siis myös aloittajan näkökulman asiaan. Parempi siis anopin jatkaa välejä ex-miniänsä kanssa, joka vieläpä on anopin lastenlasten äiti, ja ap tekee kuten ap:stä itsestään parhaalta tässä tilanteessa tuntuu. Ap elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.
Kyllä he tuohon asti elivät yhteistä elämää. Välien katkaisun jälkeen elävät erillisiä elämiään. Itsekäs asenne sulla, minä minä minä.
Mitä itsekästä on antaa muiden elää sellaista elämää kuin haluavat? Jos poikani uusi vaimo ei haluaisi olla kanssani tekemisissä, miksi ihmeessä vaatisin häntä olemaan? Itsekästähän olisi vaatia häntä olemaan.
No sitä, että jos välit ovat olleet hyvät, niin mitä niitä katkomaan? Siis varsinkin, kun aloittajan syy on todella nolo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Kuulepas nyt....jos poikani eroaisi vaimostaan ja ottaisi uuden vaimon, niin mikäli mulla olisi vaihtoehdot
1. viilennän välini poikani ex-vaimoon ja siten saan pidettyä välini poikani uuteen vaimoon TAI
2. säilytän läheiset välini poikani ex-vaimoon ja poikani uusi vaimo katkaisee välinsä minuun
en sekuntiakaan miettisi, kumman vaihtoehdon valitsen. Tietenkin valitsen vaihtoehdon 2, koska kukaan kolmas osapuoli ei päätä siitä, millaiset välit minulla johonkin toiseen on. Poikani uusi vaimo voi päättää vain omasta suhteestaan minuun, ei minun suhteesta poikani ex-vaimoon. Jos uudelle vaimolle ei kelpaa, että olen läheisissä väleissä poikani ex-vaimoon, se on poikani uuden vaimon asia. Minä teen niinkuin itse haluan ja poikani uusi vaimo kuten hän itse haluaa.Voin kyllä suoraan sanoa, että jos mulla olisi tuollainen tilanne, en koskaan edes lähentyisi poikani uuden vaimon kanssa, koska en pidä ihmisistä, jotka haluavat puuttua muiden ihmisten muihin ihmissuhteisiin. Omille ihmissuhteilleen jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa, mutta ei muiden.
Tässähän oli tilanne, jossa välit uuteen olivat olleet aloituksen mukaan hyvät ja sitten uusi miniä katkaisee yhteydenpidon yhtäkkiä. Tätä sanoin törkeäksi, sinä onnittelit, miten hyvin toimittu. Se ei varmastikaan ollut oikein kyseistä anoppia kohtaan.
Minä en onnitellut, miten hyvin toimittu. Minä kirjoitin, että JOS välien katkaisu teki aloittajan onnellisemmaksi, silloin oli varmaan hänelle ihan hyvä ratkaisu. Miksi aloittajan pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä? En minä itsekään ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en halua olla tekemisissä. Ymmärrän siis myös aloittajan näkökulman asiaan. Parempi siis anopin jatkaa välejä ex-miniänsä kanssa, joka vieläpä on anopin lastenlasten äiti, ja ap tekee kuten ap:stä itsestään parhaalta tässä tilanteessa tuntuu. Ap elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.
Kyllä he tuohon asti elivät yhteistä elämää. Välien katkaisun jälkeen elävät erillisiä elämiään. Itsekäs asenne sulla, minä minä minä.
Tuo on kyllä aika liioittelua sanoa, että eletään yhteistä elämää, ellei tosiaan asuta samassa taloudessa, vaikkapa maatilalla useamman sukupolven kesken.
Ei minusta. Minä kyllä tiedostan, että moni asia, mitä minä teen, vaikuttaa ihmisiin ympärilläni ja ajattelen toisia.
Totta kai, mutta me ollaan tästä sen verran eri mieltä, että minä ainakin katson eläväni yhteistä elämää puolisoni ja lasteni kanssa ja sitten meillä on eriasteisen läheisiä välejä muihin ihmisiin. En ole koskaan kokenut eläväni yhteistä elämää anopin kanssa, vaikka olemmekin ihan hyvissä väleissä. :)
En väittänyt kenenkään elävänkään yhteistä elämää, mutta en silti onnittelisi minuun välinsä katkovaa hyvästä ratkaisusta, jos syytäkään ei löytyisi.
voihyväjumalaminkälaistenihmistenkanssasitäonpakkoelää.mp4
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap. En päätä tietenkään kenen kanssa anoppi kaveeraa, mutta minä saan päättää kenen kanssa minä kaveeraan. Mieheni on minun puolellani Tässä asiassa ja ymmärtää mielipahani. Sanoi itsekin että äitinsä olisi voinut pikkusen käyttää enemmän harkintaa kuinka paljon haluaa päästää exää elämäänsä. Miehenikin on sitä mieltä että äitinsä pitäisi ymmärtää vetää rajat oikeaan kohtaan niin että se olisi kunnioittavaa meitä kaikkia kohtaan. Minullakin on ollut asialliset välit ex-vaimoon enkä Ole tuominnut häntä vaikka mieheni on exäänsä minulle haukkunut. Olen jopa puolustellut exää ja joskus jopa exälle moittinut miestä. Mies sanoi joskus minulle että älä vaan ystävysty sen kanssa.
Mitä ihmettä se haittaa, että anoppi on hänen ystävänsä? Eikö itsetuntosi kestä vertailua?
Minä toisaalta ymmärrän myös ap:n kannan asiaan. On helppo huudella kun itse ei ole ap:n asemassa.
Mielestäni ap:n on vain kestettävä tilanne, mutta ajatelkaa omalle kohdallelle tilanne ilman anoppia, eli puolisonne ex saisi aina kuulla kaikki perhe-elämäsi käänteet. Kaikki iloiset ja surulliset tapahtumat ja myös kaikki pienetkin riitanne. Anoppi ei varmasti tahallaan "juorua", mutta hyvän ystävän kanssa keskustellaan ja jos ex on hyvä kyselemään niin silloin hän on millilleen tietoinen kaikesta sinun perheessä tapahtuvista intiimeistäkin asioista. Sitähän tuskin kukaan haluaa. Perheessä on siis "linkki" jonka kautta kaikki kulkeutuu puolison exälle.
Yritän kuvitella itseni samaan tilanteeseen ja jos jokainen mieheni kanssa käyty asia pitäisi käydä vielä raportoimassa mieheni exälle niin huh huh... Mitä meidän asiat hänelle kuuluu! ap taas ei voi tällaista asiaa päättää itse vaan hänen perhe asiansa ovat myös puolison exän tiedossa.
Tässä olí hyvä pointi, mutta koska ap:n puolisolla ja puoliso exällä on yhteinen lapsi niin silloinhan ei voi olettaa, että anoppi katkaisee välinsä kokonaan lapsenlapsen äitiin!
Anopilta odottaisin silti pelisilmää siinä, että tämä kaveeraaminen tapahtuisi korrektisti ja sitä ei leviteltäisi ap:n silmille. Anopin pitäisi myös tajuta, että poikansa nykyisen perheen asiat eivät kuulu enää ex miniälle ja niistä ei keskusteltaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Kuulepas nyt....jos poikani eroaisi vaimostaan ja ottaisi uuden vaimon, niin mikäli mulla olisi vaihtoehdot
1. viilennän välini poikani ex-vaimoon ja siten saan pidettyä välini poikani uuteen vaimoon TAI
2. säilytän läheiset välini poikani ex-vaimoon ja poikani uusi vaimo katkaisee välinsä minuun
en sekuntiakaan miettisi, kumman vaihtoehdon valitsen. Tietenkin valitsen vaihtoehdon 2, koska kukaan kolmas osapuoli ei päätä siitä, millaiset välit minulla johonkin toiseen on. Poikani uusi vaimo voi päättää vain omasta suhteestaan minuun, ei minun suhteesta poikani ex-vaimoon. Jos uudelle vaimolle ei kelpaa, että olen läheisissä väleissä poikani ex-vaimoon, se on poikani uuden vaimon asia. Minä teen niinkuin itse haluan ja poikani uusi vaimo kuten hän itse haluaa.Voin kyllä suoraan sanoa, että jos mulla olisi tuollainen tilanne, en koskaan edes lähentyisi poikani uuden vaimon kanssa, koska en pidä ihmisistä, jotka haluavat puuttua muiden ihmisten muihin ihmissuhteisiin. Omille ihmissuhteilleen jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa, mutta ei muiden.
Tässähän oli tilanne, jossa välit uuteen olivat olleet aloituksen mukaan hyvät ja sitten uusi miniä katkaisee yhteydenpidon yhtäkkiä. Tätä sanoin törkeäksi, sinä onnittelit, miten hyvin toimittu. Se ei varmastikaan ollut oikein kyseistä anoppia kohtaan.
Minä en onnitellut, miten hyvin toimittu. Minä kirjoitin, että JOS välien katkaisu teki aloittajan onnellisemmaksi, silloin oli varmaan hänelle ihan hyvä ratkaisu. Miksi aloittajan pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä? En minä itsekään ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en halua olla tekemisissä. Ymmärrän siis myös aloittajan näkökulman asiaan. Parempi siis anopin jatkaa välejä ex-miniänsä kanssa, joka vieläpä on anopin lastenlasten äiti, ja ap tekee kuten ap:stä itsestään parhaalta tässä tilanteessa tuntuu. Ap elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.
Kyllä he tuohon asti elivät yhteistä elämää. Välien katkaisun jälkeen elävät erillisiä elämiään. Itsekäs asenne sulla, minä minä minä.
Tuo on kyllä aika liioittelua sanoa, että eletään yhteistä elämää, ellei tosiaan asuta samassa taloudessa, vaikkapa maatilalla useamman sukupolven kesken.
Ei minusta. Minä kyllä tiedostan, että moni asia, mitä minä teen, vaikuttaa ihmisiin ympärilläni ja ajattelen toisia.
Totta kai, mutta me ollaan tästä sen verran eri mieltä, että minä ainakin katson eläväni yhteistä elämää puolisoni ja lasteni kanssa ja sitten meillä on eriasteisen läheisiä välejä muihin ihmisiin. En ole koskaan kokenut eläväni yhteistä elämää anopin kanssa, vaikka olemmekin ihan hyvissä väleissä. :)
En väittänyt kenenkään elävänkään yhteistä elämää, mutta en silti onnittelisi minuun välinsä katkovaa hyvästä ratkaisusta, jos syytäkään ei löytyisi.
No kyllä sinä väitit. :D :D
No niin? Anoppi on joka tapauksessa nolo ihminen ja olisi syytä kertoa sille ex-miniälle se anopin aikaisempi mielipide hänestä. Ettei pääse esittämään milloin mitäkin itselleen edullisinta on. Mutta siis sitä nyt ei kukaan tee, ja näin tuollaiset törkimykset saavat vallata alaa ihmissuhteissa (anoppi). Aloittajan kannattaisi pitää jonkinlaiset välit ja asettua noiden yläpuolelle jos vaan kykenee.