Katkasin välit anoppiini koska hän kaveeraa mieheni ex- vaimon kanssa.
Meillä oli anopin kanssa läheiset ja ystävälliset välit. Soiteltiin toisillemme ja puhuttiin syvällisiä. Meillä ei Ole mieheni kanssa yhteisiä lapsia, mutta asutaan yhdessä. Miehellä on 8v lapsi edellisestä suhteesta ja lapsen äiti on yksinhuoltaja jonka omat sukulaiset/tukiverkosto asuu kauempana. Toki lapsi on meillä joka toinen viikonloppu ja välillä arkenakin vietetään yhdessä aikaa ja minäkin hoidan häntä joskus tarvittaessa. Meillä on läheiset välit miehen lapsen kanssa. Mieheni äiti eli lapsen mummi on hänen elämässään myös vahvasti mukana ja hoitaa usein ja auttaa ex- miniäänsä lapsenhoidossa, ymmärrettävästi. Kaikki oli hyvin kunnes minulle on selvinnyt lapsen kautta, että mummi ja ex- vaimo ovat itseasiassa hyvinkin läheisiä (mielestäni) ja koen kuulemani perusteella että he kaveeraavat. Minua heidän kaveeraaminen loukkaa. Minusta anopin pitäisi miettiä myös minun tunteita ja kunnioittaa poikansa parisuhdetta sillä minäkin olin ystävä anopille. Anopin mielestä hän ei kaveeraa ex- miniänsä kanssa vaan haluaa vaan auttaa lapsenlapsensa takia ja että muuten ei olisi missään tekemisissä koko ihmisen kanssa jos ei lasta olisi. Silti minä koen liiallisen yhteydenpidon ja facekaveruuden sekä ex- miniän kuskaamisen sinne sun tänne loukkaavana. Anoppi ei Ole mun facekavereissa. Nyt olen päättänyt ratkaista asian niin, että joudun katkaisemaan välit anoppiini. Harmittaa mutta oman mielenrauhan takia teen sen. Tämä on kaikille parempi näin. Tämä asia alkoi jo aiheuttaa kitkaa minun ja miehenikin välille kun haukuin hänen äitiään. Sovittiin mieheni kanssa, ettei puhuta anopille enää mitään meidän parisuhteesta hänelle ja minun asioista ei enää puhuta hänelle. Mitä te olisitte tehneet minua? Teinkö oikean ratkaisun?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Kyllä ajattelen. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta olla kanssani tekemisissä, jos ei halua. Jos joku haluaa katkaista välinsä minuun, niin siitä vaan. Tottakai olisin pahoillani, jos poikani eroaisi ja miniäni ei haluaisi olla enää sen jälkeen tekemisissä kanssani. Mutta en katso, että hänellä olisi mitään velvoitteita olla tekemisissä kanssani, jos hän ei haluaisi. Miksi itsekään haluaisin olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei haluaisi olla tekemisissä minun kanssani? Jos taas miniäni haluaisi eronkin jälkeen olla kanssani tekemisissä, sitten suhteeni miniääni jatkuisi aivan kuten ennenkin eikä hänen ja poikani ero vaikuttaisi asiaan millään tavalla.
Tähän kommenttiini vielä lisäys eli jos poikani eron jälkeen menisi uudelleen naimisiin eikä hänen uusi vaimonsa haluaisi olla kanssani tekemisissä sen vuoksi, että olisin edelleen läheisissä väleissä poikani ex-vaimon kanssa, tämäkin olisi minulle ihan ok. Mulla ei ole tapana katkoa ihmissuhteitani sen mukaan, mitä joku kolmas osapuoli tekee tai on tekemättä.
Sinulla on järkeä päässä! :)
Vain paperilla. Jos hänetkin torjuttaisiin yhtäkkiä hyvistä väleistä "en halua edes tavata sua" asteelle, niin aika idioottia ois kehua, että onnistunut ratkaisu toiselta, koska eihän se mua tapaamalla voikaan tietenkään voida hyvin, vaan pahoin.
Nyt oli kyllä aika outo ajatuskuvio.
Tuohan on aloittajan anopin tilanne tällä hetkellä. Hänet on torjuttu hyvistä väleistä asteelle "en halua edes tavata sinua". Törkeää käyttäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ahaa, minä en sellaista sanonut, mutta ei tuo minusta ole mitään varsinaista onnittelua. Ehkä vähän välinpitämätöntä, mutta usein se on viisaampaa kuin pahoittaa mielensä asiasta, jolle ei voi mitään. Jos joku ei halua olla tekemisissä minun kanssani (enää) niin minun on itseni kannalta parempi kohauttaa olkapäitäni kuin pahoittaa mieleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ei tuossa onniteltu ketään. Jos ap kokee anopin kanssa tekemisissä olemisen mielenrauhaansa häiritseväksi ja välien katkaisun jälkeen hän kokee itsensä onnellisemmaksi, silloin välien katkaisu on todennäköisesti ollut ap:lle ihan oikea ratkaisu.
Sanotaanko, että tuohan on vielä aika pientä anopilta, olen nähnyt ja kokenut paljon pahempaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ei tuossa onniteltu ketään. Jos ap kokee anopin kanssa tekemisissä olemisen mielenrauhaansa häiritseväksi ja välien katkaisun jälkeen hän kokee itsensä onnellisemmaksi, silloin välien katkaisu on todennäköisesti ollut ap:lle ihan oikea ratkaisu.
Kyllä siinä onniteltiin, lisäksi hyvissä väleissä olleella ei ole mitään syytä katkaista välejä, joten miksi katkaisi? Ei siinä voida nähdä asiaa "oikeaksi ratkaisuksi" kellekään, koska välit olivat hyvät kerran. Ellei aloittaja ole ainoastaan törkeä. Ja kaikki muunlainen kommentointi hänen toimistaan on onnittelua.
Onneks mun anoppi ei kaveeraa miehen exän kanssa 👌 hän on historiaa. Ja olihan se aika sekopää. Harva exä uhkaa itsarilla, jos mies ottaa uuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ei tuossa onniteltu ketään. Jos ap kokee anopin kanssa tekemisissä olemisen mielenrauhaansa häiritseväksi ja välien katkaisun jälkeen hän kokee itsensä onnellisemmaksi, silloin välien katkaisu on todennäköisesti ollut ap:lle ihan oikea ratkaisu.
Kyllä siinä onniteltiin, lisäksi hyvissä väleissä olleella ei ole mitään syytä katkaista välejä, joten miksi katkaisi? Ei siinä voida nähdä asiaa "oikeaksi ratkaisuksi" kellekään, koska välit olivat hyvät kerran. Ellei aloittaja ole ainoastaan törkeä. Ja kaikki muunlainen kommentointi hänen toimistaan on onnittelua.
Okei, että tämmöinen keskustelukulttuuri otti vallan. Kohautan olkapäitäni. ;)
Ap. Vai hyväksynkö heidän ystävyyden, sitä tässä mietin. Rakastan miestäni niin paljon että en haluaisi erotakaan. Olenko minä vaan nipottaja ja vaikee ihminen? Onko anoppi toiminut väärin vai minä. Kumman olisi pyydettävä anteeksi toiselta??? Kiitos että olette pistäneet minut ajattelemaan. Mielipiteitä otan vielä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ei tuossa onniteltu ketään. Jos ap kokee anopin kanssa tekemisissä olemisen mielenrauhaansa häiritseväksi ja välien katkaisun jälkeen hän kokee itsensä onnellisemmaksi, silloin välien katkaisu on todennäköisesti ollut ap:lle ihan oikea ratkaisu.
Kyllä siinä onniteltiin, lisäksi hyvissä väleissä olleella ei ole mitään syytä katkaista välejä, joten miksi katkaisi? Ei siinä voida nähdä asiaa "oikeaksi ratkaisuksi" kellekään, koska välit olivat hyvät kerran. Ellei aloittaja ole ainoastaan törkeä. Ja kaikki muunlainen kommentointi hänen toimistaan on onnittelua.
Siis piti kirjoittaa: "Eli aloittaja on ainoastaan törkeä".
Vierailija kirjoitti:
. Harva exä uhkaa itsarilla, jos mies ottaa uuden.
Melko moni uhkaa itsarilla jo jos puoliso haluaa erota. Miehet useammin kuin naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ei tuossa onniteltu ketään. Jos ap kokee anopin kanssa tekemisissä olemisen mielenrauhaansa häiritseväksi ja välien katkaisun jälkeen hän kokee itsensä onnellisemmaksi, silloin välien katkaisu on todennäköisesti ollut ap:lle ihan oikea ratkaisu.
Kyllä siinä onniteltiin, lisäksi hyvissä väleissä olleella ei ole mitään syytä katkaista välejä, joten miksi katkaisi? Ei siinä voida nähdä asiaa "oikeaksi ratkaisuksi" kellekään, koska välit olivat hyvät kerran. Ellei aloittaja ole ainoastaan törkeä. Ja kaikki muunlainen kommentointi hänen toimistaan on onnittelua.
Okei, että tämmöinen keskustelukulttuuri otti vallan. Kohautan olkapäitäni. ;)
Jos sinusta aloittaja ei ole törkeästi käyttäytynyt, et tajua ihmissuhteista mitään.
Olisi hyvä, jos ap laittaisi omien viestiensä loppuun sen, että on ap, ei alkuun. Se voi sekoittaa, että joku kysyy ap:ltä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Vai hyväksynkö heidän ystävyyden, sitä tässä mietin. Rakastan miestäni niin paljon että en haluaisi erotakaan. Olenko minä vaan nipottaja ja vaikee ihminen? Onko anoppi toiminut väärin vai minä. Kumman olisi pyydettävä anteeksi toiselta??? Kiitos että olette pistäneet minut ajattelemaan. Mielipiteitä otan vielä vastaan.
Paljastit jo odellisen minäsi, se ei ole rakkautta nähnytkään, parempi on, että valitset yksinäisyyden, koska miehesi on oltava tästälähtien eunukki, koska on eronnut kerran ja omaa aiempia ihmisiä elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ei tuossa onniteltu ketään. Jos ap kokee anopin kanssa tekemisissä olemisen mielenrauhaansa häiritseväksi ja välien katkaisun jälkeen hän kokee itsensä onnellisemmaksi, silloin välien katkaisu on todennäköisesti ollut ap:lle ihan oikea ratkaisu.
Kyllä siinä onniteltiin, lisäksi hyvissä väleissä olleella ei ole mitään syytä katkaista välejä, joten miksi katkaisi? Ei siinä voida nähdä asiaa "oikeaksi ratkaisuksi" kellekään, koska välit olivat hyvät kerran. Ellei aloittaja ole ainoastaan törkeä. Ja kaikki muunlainen kommentointi hänen toimistaan on onnittelua.
Okei, että tämmöinen keskustelukulttuuri otti vallan. Kohautan olkapäitäni. ;)
Jos sinusta aloittaja ei ole törkeästi käyttäytynyt, et tajua ihmissuhteista mitään.
Minä en ole ottanut ollenkaan kantaa siihen, miten AP on käyttäytynyt. Olen ottanut kantaa siihen, miten eräs keskusteluun liittynyt, ilmeisesti anoppi suhtautuisi, jos hänen miniänsä tai mahdollinen ex-miniänsä lopettaisi yhteydenpidon häneen. Hän sanoi, että hän ymmärtäisi jos häneen itseensä ei enää haluttaisi, syystä tai toisesta pitää yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ei tuossa onniteltu ketään. Jos ap kokee anopin kanssa tekemisissä olemisen mielenrauhaansa häiritseväksi ja välien katkaisun jälkeen hän kokee itsensä onnellisemmaksi, silloin välien katkaisu on todennäköisesti ollut ap:lle ihan oikea ratkaisu.
Kyllä siinä onniteltiin, lisäksi hyvissä väleissä olleella ei ole mitään syytä katkaista välejä, joten miksi katkaisi? Ei siinä voida nähdä asiaa "oikeaksi ratkaisuksi" kellekään, koska välit olivat hyvät kerran. Ellei aloittaja ole ainoastaan törkeä. Ja kaikki muunlainen kommentointi hänen toimistaan on onnittelua.
No ei onniteltu. Sinä luet nyt ihan omiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ei tuossa onniteltu ketään. Jos ap kokee anopin kanssa tekemisissä olemisen mielenrauhaansa häiritseväksi ja välien katkaisun jälkeen hän kokee itsensä onnellisemmaksi, silloin välien katkaisu on todennäköisesti ollut ap:lle ihan oikea ratkaisu.
Kyllä siinä onniteltiin, lisäksi hyvissä väleissä olleella ei ole mitään syytä katkaista välejä, joten miksi katkaisi? Ei siinä voida nähdä asiaa "oikeaksi ratkaisuksi" kellekään, koska välit olivat hyvät kerran. Ellei aloittaja ole ainoastaan törkeä. Ja kaikki muunlainen kommentointi hänen toimistaan on onnittelua.
Okei, että tämmöinen keskustelukulttuuri otti vallan. Kohautan olkapäitäni. ;)
Jos sinusta aloittaja ei ole törkeästi käyttäytynyt, et tajua ihmissuhteista mitään.
Minä en ole ottanut ollenkaan kantaa siihen, miten AP on käyttäytynyt. Olen ottanut kantaa siihen, miten eräs keskusteluun liittynyt, ilmeisesti anoppi suhtautuisi, jos hänen miniänsä tai mahdollinen ex-miniänsä lopettaisi yhteydenpidon häneen. Hän sanoi, että hän ymmärtäisi jos häneen itseensä ei enää haluttaisi, syystä tai toisesta pitää yhteyttä.
Hän otti kantaa siihen, että "ap teki varmasti oikean ratkaisun" eli antaisi aloittajan olla tuollainen törkeä anopilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ei tuossa onniteltu ketään. Jos ap kokee anopin kanssa tekemisissä olemisen mielenrauhaansa häiritseväksi ja välien katkaisun jälkeen hän kokee itsensä onnellisemmaksi, silloin välien katkaisu on todennäköisesti ollut ap:lle ihan oikea ratkaisu.
Kyllä siinä onniteltiin, lisäksi hyvissä väleissä olleella ei ole mitään syytä katkaista välejä, joten miksi katkaisi? Ei siinä voida nähdä asiaa "oikeaksi ratkaisuksi" kellekään, koska välit olivat hyvät kerran. Ellei aloittaja ole ainoastaan törkeä. Ja kaikki muunlainen kommentointi hänen toimistaan on onnittelua.
No ei onniteltu. Sinä luet nyt ihan omiasi.
Onnitltiin oikeasta ratkaisusta, joka oli kuitenkin törkeyttä anoppia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun.
Oma miniäni on mulle rakas kuin tyttäreni. Teen paljon asioita ihan kahdestaankin miniäni kanssa: käymme shoppailemassa, lounailla ravintoloissa, erilaisilla messuilla ja joskus jollain lyhyellä kaupunkilomallakin. Jos poikani joskus eroaa vaimostaan, se on vain ja ainoastaan poikani asia. Minun suhteeni miniääni ei tule muuttumaan ellei miniä itse halua siihen muutosta.
Ajatteletko sinä todellakin näin? Että sinua saa kohdella miten pikku prinsessaa nyt sattuu huvittamaan? Katkaista sinuun välit, kun et enää kelpaa, tai toimi niin, että toinen ei pahoittaisi mieltään? Ihan hyväksyt tuollaisen paskamaisuuden itseäsi kohtaan tuosta noin vaan?
Toisaalta, minkäs sillekään tekee? Eihän sitä voi pakottaa ketään pitämään yhteyttä, jollei enää halua. Turha sellaista on miettiä etukäteen, että miten minä tulen pahoittamaan mieleni tässä tai tuossa tapauksessa, jos tapahtuu niin tai näin.
No en ikinä onnittelisi jotakuta, joka ei halua olla kanssani, oikean ratkaisun tekemisestä, just sayin'.
Mihin tämä onnitteleminen liittyy?
"Jos välien katkaisu tekee sinut onnellisemmaksi, teit varmasti oikean ratkaisun."
Ei tuossa onniteltu ketään. Jos ap kokee anopin kanssa tekemisissä olemisen mielenrauhaansa häiritseväksi ja välien katkaisun jälkeen hän kokee itsensä onnellisemmaksi, silloin välien katkaisu on todennäköisesti ollut ap:lle ihan oikea ratkaisu.
Kyllä siinä onniteltiin, lisäksi hyvissä väleissä olleella ei ole mitään syytä katkaista välejä, joten miksi katkaisi? Ei siinä voida nähdä asiaa "oikeaksi ratkaisuksi" kellekään, koska välit olivat hyvät kerran. Ellei aloittaja ole ainoastaan törkeä. Ja kaikki muunlainen kommentointi hänen toimistaan on onnittelua.
Okei, että tämmöinen keskustelukulttuuri otti vallan. Kohautan olkapäitäni. ;)
Jos sinusta aloittaja ei ole törkeästi käyttäytynyt, et tajua ihmissuhteista mitään.
Minä en ole ottanut ollenkaan kantaa siihen, miten AP on käyttäytynyt. Olen ottanut kantaa siihen, miten eräs keskusteluun liittynyt, ilmeisesti anoppi suhtautuisi, jos hänen miniänsä tai mahdollinen ex-miniänsä lopettaisi yhteydenpidon häneen. Hän sanoi, että hän ymmärtäisi jos häneen itseensä ei enää haluttaisi, syystä tai toisesta pitää yhteyttä.
Hän otti kantaa siihen, että "ap teki varmasti oikean ratkaisun" eli antaisi aloittajan olla tuollainen törkeä anopilleen.
Eikä vain anopilleen, vaan koko yhteisössä törkeä. Sitä exää ja myös miestään kohtaan.
Nyt oli kyllä aika outo ajatuskuvio.