Mihin sinä hurahdit vauva-aikana?
Tällaisen havainnon olen tehnyt että silloin hurahdellaan milloin merkkivaatteisiin ja milloin raakakakkujen tekoon! Mihin te olette hurahtaneet?
Ap odottaa esikoistaan ja pohtii tulevaa vauvavuotta 🤔
Kommentit (248)
Vierailija kirjoitti:
En mihinkään.
Kyllä normaalin arjen pyörittäminen riitti oikein hyvin. Semminkin, kun vähän reilun kolmen kuukauden ajan nukuin max 1,5 h pätkissä.Olin lapseni kanssa. Oikeasti olin. Ei toki ollut paljon vaihtoehtojakaan, mutta vaikka ois ollut, en taatusti olis valinnut muita juttuja sen yhdessäolon edelle.
On hämmentävää, että tällaiset saavat enemmän miinusta kuin plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhepetiin. Raskausaikana olin perhepetiä vastaan ja pidin sitä hölmönä. Ajattelin ettei todellakaan ole meidän juttu. Mutta nyt lapsi on melkein puolitoista vuotias ja on ollut ihaninta nukkua yhdessä kun toinen tuhisee vieressä. Eikä ole kiire saada omaan sänkyyn nukutettua.
Toivottavasti ei putoa. Perhepedissä noin ison lapsen nukuttaminen on tapaturmariski. Aika aikansa kutakin.
Tiedän, alapeukkuja tulee.
T: Päivystyksen sairaanhoitajaMontako kertaa ole päivystyksessä törmännyt perhepedissä tapaturmaisesti loukkaantuneeseen lapseen?
En ole alun perin lainattu sairaanhoitaja, mutta akuuttilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä uskaltanen kommentoida omaan kokemukseen pohjautuen, että neljästi.
Mitä silloin on tapahtunut, ja osaatko sanoa miksi?
Terapiaan ja mindfulnessiin. Masennuin toisen lapsen jälkeen.
Eka vauvavuosi oli ihana. Imetys, vaunut, kantaminen ja synnytys olivat suuria mielenkiintoni kohteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mihinkään.
Kyllä normaalin arjen pyörittäminen riitti oikein hyvin. Semminkin, kun vähän reilun kolmen kuukauden ajan nukuin max 1,5 h pätkissä.Olin lapseni kanssa. Oikeasti olin. Ei toki ollut paljon vaihtoehtojakaan, mutta vaikka ois ollut, en taatusti olis valinnut muita juttuja sen yhdessäolon edelle.
On hämmentävää, että tällaiset saavat enemmän miinusta kuin plussaa.
Ehkä siksi ettei se vastaa ketjun aiheeseen? Plus siinä vielä korotettiin itseä muiden yläpuolelle...
Sama kun joku kysyisi että mikä on sun lempikoirarotu, ja siihen tulisit vastaamaan että "ei mikään, lapset on mulle tärkeämpiä kuin koirat". No, kiviäkin kiinnostaa..
Kirjoitin novelleja pöytälaatikkoon kun vauva nukkui. Helppo ja halpa tapa purkaa turhautumia. Jatkoin muutaman vuoden, sitten se jotenkin jäi. Nyt on taas vuosien tauon jälkeen tullut riipusteltua.
Nyt on äititrendinä sähköpyöräily. Joka toisella on täällä hesaaassa sähköpyörä.
Varmaan maitoon ja tuttiin hurahdin vauva-aikanani. Maitoo ensin tissistä ja myöhemmin pullosta, ai että oli hienoo.
Itse hurahdin maksullisiin.
Molempien lasten odotusaikana.
M42
Konmariin.
Hups.
Mies kun pääsi töistä, varmaan puoli vuotta menin päivittäin postiin viemään paketteja.
Joka päivä sama tarina, mies lähti töihin, minä avaamaan kaappeja, kuvaamaan, tekemään ilmoituksia. Sitten lapsi heräsi, syömään, puistoon, kotiin, syömään, päiväunille, minä tarkastin kuka on maksanut, pakkaamaan. Mies tuli kotiin, minä postiin, sitten syötiin jne.
Vuoden aikana lähetin yli 1000 pakettia. Kaikki tarpeettoman tavaran myyntiä.
Osa on myös vanhemmiltani.
Kun syntyi pikkusisko, piti ostaa uusia vaatteita, kaukalo jne, kun kerkesin myymään heti edelliset, kun jäivät tarpeettomiksi. No, myin myös muutamat muut kaukalot.
Saippuan valmistamiseen
Huovuttamiseen
Bloggaamiseen
Kestovaippailuun (vaippojen neulomiseen)
Lenkkeilyyn
Leipomiseen
Äänikirjoihin
Tosi-tv:n katsomiseen
Konmarittamiseen
Lastentapahtumien kiertämiseen
Museoiden kiertämiseen
Ja valitettavasti myös laskiaispulliin ja berliininmunkkeihin :D
Juomiseen. Ei sitä olisi kerta kaikkiaan jaksanut kuunnella pennun rääkymistä jos ei heti aamusta olisi ottanut paria kaljaa. Sitten sitä taas jaksoi sen verran että pääsi kaupat ja alkon käymään. Punkkupullolla sitä taas pärjäsi loppupäivän.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on äititrendinä sähköpyöräily. Joka toisella on täällä hesaaassa sähköpyörä.
Toi nyt on höpöpuhetta. Asun Helsingissä pahimmilla hipsterikulmilla ja pyöräilen töihin lähiöön enkä ole nähnyt paljoakaan sähköpyöriä liikenteessä. Ehkä oma silmäsi poimii ne herkemmin jos olet niistä kiinnostunut. Ei kellään ole varaa monen tonnin sähköpyörään niin että joka toisella vastaantulijalla olisi. Ihan marginaali-ilmiö Helsingissäkin ja muualla vielä harvinaisempi.
Tykkäsin kaikesta kiiltävästä ja pyörivästä. Olin myös kova ryömimään.
Sinkkumies
Imetykseen. En tajunnut miten siitä tulikin niin tärkeää. Muuten en ole mikään lapsilleen omistautuva "superäityli".
Kutomiseen. Sukkia tuli kudottua monen monta paria ja jopa pitkä neuletakki, mutta sitten se innostus lopahti... :D
Ap täällä! Vauvavuotta on 7kk takana ja hurahduksia on kertynyt jo muutama, mutta ne ovat jääneet kovin pinnalliseksi. Lähinnä saan instagramissa buumeja eri asioihin ja seurailen kausittain useita eri tilejä, kunnes kyllästyn.
- Sisustaminen
- Kakut (miten ne voikaan olla niin hienoja!)
- Tatuoinnit
- Kaiko/MAINIO/Vaiko yms -äidit
Huomasin vain, että Suomessa, oli aihe mikä tahansa, on tosi pienet piirit ja nää skenet tuntuu hassuilta ja oudoilta kun niitä seurailee sivusta jonkin aikaa.
Yhtään en kyllä ole kuitenkaan sisustanut tai kakkuja leipassut. Porkkanapiirakka on minulle sellainen josta haluan tehdä vielä täydellisen version.
Lisää hurahduksia odotellessa. Haistan jo kevättuulessa pienen urheilubuumin.
Hurahdin vauvojen merkkivaatteisiin
Muskariin
Leikkipuistoihin
Vauvamusaan
Vauvaleluihin
Oli ihana löytää muita vauva-äitejä muskarista ja puistoista. Vauvan eka vuosi oli ihana, sain olla poissa töistä, olin nuori ja joka päivä starttasin muksun kanssa johonkin yhteisöön. Asuttiin Stadissa.
Suku painosti töihin liian aikaisin, olisin niin nauttinut siitä leikkipuisto-elämästä paljon pitempään...
En ole alun perin lainattu sairaanhoitaja, mutta akuuttilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä uskaltanen kommentoida omaan kokemukseen pohjautuen, että neljästi.