Mihin sinä hurahdit vauva-aikana?

Serla-merkkeihin.

Viherpiiperöintiin, ituhippeilyyn ja muutenkin maailman pelastamisesta tuli mun juttu. Sillä tiellä nyt seitsemättätoista vuotta. Kaiken piti olla luomua ja kotimaista, vain parasta vauvoilleni. Ehkä ikä on tehnyt musta lempeämmän piipertäjän.

Rikkaimuriin =)

Kuvittelin kuinka kätevä se on, huitaisen vaan murut keittiöstä eikä tarvi ottaa imuria esiin.

No eihän se ihan niin mennyt.

Mulla oli muutenkin vauva-aikoina tapana hurahdella kaikkeen minkä kuvittelin helpottavan mun arkeani kolmen alle 4-vuotiaan kanssa, käytännössä yksinhuoltajana (mies aina poissa). Hankin mm kuivausrummun.

Vierailija kirjoitti:

Konmarittamiseen! Harvasepäivä siivoiltiin ja käytiin tavaroita läpi.

Sama täällä. Mä jouduin jäämään sairaslomalle, olin kotona 3 kk ennen vauvan syntymää.

Verenpaineet ylhäällä, stressaava työ. Lääkäri sanoi keksi joku harrastus, mitä voit tehdä kotona.

Aamusta päivään asti kuvasin kodin irtaimistoa. Tein ilmoituksia huutikseen, toriin, fb.hen. Kävin joka päivä pahviroskiksesta dyykkaamassa pahvia ja vanhoja lehtiä. Leikkasin vanhan vaatteen suikaleiksi ja virkkasin sen paksummaksi ja sillä solmin laatikoita kiinni.

Käytiin kerran viikossa lauantaisin viemässä paketit postiin. Aina kerralla 4 Ikean kassillista. Iltaisin ovikello soi, kun ihmiset haki ostoksia.

Lisäksi tein ruokia kaikesta, mitä kaapeista löytyi. Muistan, kun löytyi vanha murukahvipurkki. Googlailin ohjeita ja löysin tiramisu ohjeen. Kun vauva syntyi, tein tiramisua niin monta krt, kun murukahvia riitti.

Todella paljon rahaa tuli plus mitään ei oikein kulunut .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konmarittamiseen! Harvasepäivä siivoiltiin ja käytiin tavaroita läpi.

Sama täällä. Mä jouduin jäämään sairaslomalle, olin kotona 3 kk ennen vauvan syntymää.

Verenpaineet ylhäällä, stressaava työ. Lääkäri sanoi keksi joku harrastus, mitä voit tehdä kotona.

Aamusta päivään asti kuvasin kodin irtaimistoa. Tein ilmoituksia huutikseen, toriin, fb.hen. Kävin joka päivä pahviroskiksesta dyykkaamassa pahvia ja vanhoja lehtiä. Leikkasin vanhan vaatteen suikaleiksi ja virkkasin sen paksummaksi ja sillä solmin laatikoita kiinni.

Käytiin kerran viikossa lauantaisin viemässä paketit postiin. Aina kerralla 4 Ikean kassillista. Iltaisin ovikello soi, kun ihmiset haki ostoksia.

Lisäksi tein ruokia kaikesta, mitä kaapeista löytyi. Muistan, kun löytyi vanha murukahvipurkki. Googlailin ohjeita ja löysin tiramisu ohjeen. Kun vauva syntyi, tein tiramisua niin monta krt, kun murukahvia riitti.

Todella paljon rahaa tuli plus mitään ei oikein kulunut .

Juttu jatkuu vielä. Olimme myyneet kotimme ja asuimme vuokralla odotusajan ja vauvan ekat puoli vuotta.

Uuteen taloon ostimme edullisesti muuttokuorman.

Mä sitten vauvan kanssa kävin huonekaluliikkeissä ja meillä oli budjetti uusia huonekaluja varten, mutta koska en käyttänyt paljoa rahaa ja myin irtaimistoa, sain kirppistuloilla ostettua vaikka mitä, jotka toimitettiin sitten uuteen asuntoon.

Aloin jo odotusaikana tuomaan kaupoista banaanilaatikoita ja 1 mahtui vaunujen päälle. Keräsin niitä varmaan 100. Vintillä oli tilaa.

N 2 kk ennen muuttoa aloin pakkailemaan ja samalla tein vielä karsimista.

Ostin uuden sängyn ja sohvan ja tietty myin sitten vanhat pois. Nukuimme viikon verran ilmapatjoilla.

En muista mitä jäi väliaikaisesta kodista huonekaluja.

Kun pakkasin, vein aina valmiin laatikon myös vintille. Muuttajat sanoivat ei haittaa, laatikot ylhäältä ja huonekalut ja muutama laatikko ja huonekalu asunnosta. Vintille kun pääsi yhtä lailla hissillä.

Kun muuttomiehet olivat kantaneet kaikki autoon, katsoin autoon, se oli alle 20% täynnä. Meiltä oli kysytty mikä on asunnon neliömäärä, montako henkeä asuu ja onko asunton kaapit täynnä jne. Tämän perusteella tekivät arvion kuutiomäärästä.

Mä olin varannut muuttofirmalle kahvia, mehua , karjalanpiirakoita muuttoon ja miehet vaan naureskeli kun vajaa tuntia myöhemmin oli koti tyhjä, ettei tässä edes kehtaa kahvia juoda , kun oli pitkästä aikaa helppo muutto.

Muistan innostuneeni meikkauksesta.

Poikavauva osasi antaa meikkipussista pyydettäessä oikeat tuotteet ja antoi aina käteen oikeat siveltimet.

Kyllä mä hurahdin hintatietoisuuteen, oli aikaa kaupoissa vertailla ihan tavallisia ruokien hintoja. Ennen äitiyslomaa olin asunut vuosikaudet Helsingin keskustassa ja kun muutettin Espooseen, tajusin, että markettihinnat oli tosi edullisia ja säästöä tuli. Äitiyslomalla nettotulot oli vaan jotain 1500e niin pärjäsin silti hyvin ja rahaa oli aina varastossa.

Jonkun verran hurahdin silloiseen huuto.net sivustoon ja ostelin babysitterit ja kävelytuolit sieltä ja myin parin kuukauden jälkeen samassa paikassa.

Lisäksi leivoin ja kokkasin paljon itse, mm. ekaa kertaa karjalanpiirakoita.

Mä hurahdin pitkiin kävelylenkkeihin, lapsi nukkui ja minä kävelin, välillä 3h päivässä, joskus pysähdyin imettämään ja vauva nukahti taas. Piti mut henkisesti hyvinvoivana ja kilot karisi heti pois. Toki tein myös kauppareissut samalla.

Hurahdin myös syömään terveellisemmin kuin ennen.

Tyttövauvan saatuani hurahdin kai hieman söpöihin väreihin, sellaisiin vaaleisiin murrettuihin sävyihin. Tietynlainen murrettu vaalea roosa on lempiväri nykyään ja sitä löytyy tytön vaatteiden lisäksi myös omista vaatteista ja sisustuksesta.

Hurahdin myös jo raskausaikana lapsuuden ja nuoruuden harrastukseeni eli tanssiin, erityisesti balettiin. Päätin että aloitan sen uudestaan kun vauva on muutaman kuukauden ikäinen. Näin tein ja se on nyt uusi (vanha) rakkauslajini, niin kaunis ja elegantti ja niin haastava. <3

Vierailija kirjoitti:

Minä hurahdin paskantamiseen. Siis ihan oikeesti. Paskantaminen on jokaisen etuoikeus ja valtavan suuri nautinto. Pökäle puskee pihalle ja se helpotuksen tunne on mahtava. Ja hyvältähän se paskantaminen tuntuu. AAAAAAAHH!!!!!

Täytyy kyllä sanoa että itse joutui tämänkin toimituksen hoitamaan vauva-aikana niin kovalla kiireellä jossain sopivassa välissä että nautinto oli kaukana.

Kun olin vauva niin hurahdin tisuleihin ihan täysillä.

Kirpputorit ja kierrättäminen ylipäätään. Ennen lapsia,olin käynyt kirpputorilla,ehkä n.2 krt koko elämäni aikana.. Vaatteet jäi tosi nopeaa pieneksi ja vanhojakin piti saada johonkin tukittua. Nykyisin ostan lähes kaiken,minkä voi ostaa käytettynä.

Mä hurahdin täysillä kaikkeen, mikä vauvaan liittyi.  Erityisesti vauvalle lässytykseen: "mitä, jos äiti sanoo, että huppelispuu, puppelisuu, onko se siellä äitin ja isin oma kultakimpale...sanooko isikin, että huppelispuppelis...sanooko vaavikin, että iihiihhih..."

N32 kirjoitti:

Kirpputorit ja kierrättäminen ylipäätään. Ennen lapsia,olin käynyt kirpputorilla,ehkä n.2 krt koko elämäni aikana.. Vaatteet jäi tosi nopeaa pieneksi ja vanhojakin piti saada johonkin tukittua. Nykyisin ostan lähes kaiken,minkä voi ostaa käytettynä.

Sama täällä! Lapset kasvavat niin nopeasti, että uusia vaatteita ja varusteita tarvitaan jatkuvasti. Samalla hyvin pidettyjä kamppeita jää yli. Turha niitä on säästää vaan halvalla kirppareille eteenpäin. Ja jonkun verran tuli sieltä itsekin ostettua.

Valokuvaamiseen ja jatkuu yhä. Lapsi 15v. 😊

Raskausaikana sitä hurahti enemmän. Vauva-aikana toivoi vaan hyviä yöunia.

Hurahdin seksiin. Sitä kesti kolmisen vuotta. Mies ei hurahtanut ja nyt tilanne on se, ettei seksi kiinnosta enää kumpaakaan.

Rauhoittaviin ja unilääkkeisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhepetiin. Raskausaikana olin perhepetiä vastaan ja pidin sitä hölmönä. Ajattelin ettei todellakaan ole meidän juttu. Mutta nyt lapsi on melkein puolitoista vuotias ja on ollut ihaninta nukkua yhdessä kun toinen tuhisee vieressä. Eikä ole kiire saada omaan sänkyyn nukutettua.

Toivottavasti ei putoa. Perhepedissä noin ison lapsen nukuttaminen on tapaturmariski. Aika aikansa kutakin.

Tiedän, alapeukkuja tulee.

T: Päivystyksen sairaanhoitaja

Montako kertaa ole päivystyksessä törmännyt perhepedissä tapaturmaisesti loukkaantuneeseen lapseen?

Vierailija kirjoitti:

Pakko kysyä näin lapsettomana että miten sormiruokailuun voi hurahtaa? :D siis kun miten muuten lapsi syö, jos ei osaa vielä käyttää työkalua. Mä tässä mietin päätäni puhki että miten se voi olla muotijuttu, ku se on jotenkin niin täysin järkeenkäypää että pikkuset syö käsillään sit ku voi. Mikä on sit se vaihtoehto?? :D

Jotkut vanhemmat syöttävät lapsiaan lusikalla.