Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaimo on raskaana ja täysin eri ihminen kuin enne raskautta
23.04.2018 |
Otsikossa tuo oleellisin tulikin. Eli vaimo on toivotusti raskaana. En vaan olisi kuvitellut tämän olevan tällaista, enkä edes tiedä onko tämä normaalia.
Ennen raskautta vaimo oli sosiaalinen, energinen, iloinen, urheili monta kertaa viikossa ja seksikin maittoi. Nyt tuntuu kuin tuo nainen olisi muisto vain. Ymmärrän että alkuun ei energiaa riittänyt ja mielikin oli maassa, kun hän oksensi lähes kokoajan ekat kolme kuukautta.Ei oksenna enää, mutta on vaan väsynyt ja itkuinen kokoajan. Mieli heittelee vuoristorataa ja minä saan kaiken paskan niskaani. Ei ihminen voi olla noin jumalattoman väsynyt ja saamaton kokoajan: Nuokkuu sohvalla, eikä jaksa kotitöiden lisäksi tehdä yhtään mitään. Ei tule mukaan sosiaalisiin tapahtumiin, ei käy tapaamassa ystäviään. Kun tulee töistä kotiin, rösähtää sohvalle. Ikää vaimolla 36 vuotta, voiko tämä vaikuttaa? Syyt siihen ettei lähde urheilemaan tuntuvat jotenkin tekosyiltä: tietysti väsymys ykkössyynä aina, mutta milloin ei väsytä on kipuja nivusissa, tai hermosärkyä jalassa nesteenkertymisen takia. Aina jotain.
Ja sitten tämä itkuisuus. Tuntuu että vaimo suuttuu ja pahoittaa mielensä aivan mitättömistä asioista nykyään. Ennen niin itsevarma ja iloinen nainen tuntuu olevan epävarma hermoraunio nykyään.
Onko tämä normaalia ja sanokaa joku että saan vielä joskus vaimoni takaisin tämän kiukuttelevan sohvalla nuokkujan sijaan.
M- 34
Kommentit (1190)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai ne miehet nyt jotain tekevät kumminkin?
Oletteko itse oikeasti läsnä, kun miehenne ovat kotona vai jossain älylaitteen lumoissa zombeina sohvalla?
Olette paikalla kyllä, mutta entä henkinen läsnäolo?
Oikea katsekontakti ja oikeasti olette kiinnostuneita myös miestenne jutuista?Vaaditte huomiota, ymmärrystä ja kuuntelua. Teettekö itse vastavuoroisesti samalla tavalla?
Parisuhde on kahden aikuisen kommunikaatiota, keskustelua, katsekontaktia, oikeaa läsnäoloa.
Heittäkää ne älylaitteet kaappiin ja telkkari kiinni iltaisin.
Katsokaa toisianne. Puhukaa kasvotusten, ilman älylaitteen ruutua naamanne edessä. Vaikka kahvin tai iltateen ääressä. Kasvotusten.
No tietenkin olen läsnä. Tätä on mun mielestä parisuhde. Että ollaan yhdessä ja jutellaan asioista, tehdään asioita yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvoisessa parisuhteessa ja liitossa jaetaan muitakin vastuita kuin kotityöt.
Me ollaan jaettu alusta asti kotitöiden lisäksi:
- asumiskustannukset
- sähkölasku
- vesilasku
- lämmityskustannukset
- lasten hoitomaksut
- omat ja lasten harrastukset
- vakuutukset
- autojen lainat
- matkakulut
- lomareissut
- ruokakustannukset
- lasten hoito, neuvolat ja lääkärikäynnitJa ne iän ikuiset kotityöt. Tosin ne tehdään, kun jaksetaan ja ehditään.
Tämä on tasa-arvoa naiset.
Tuo on ainakin minulle oletus normaalista. Tosin molemmat voisivat hoitaa omat autonsa itsekin. Et maininnut listalla äitiys/hoitovapaata, joten oletan sinun ottaneen silloin vetovastuun, kuten kuuluukin.
T. Tasa-arvoinen nainen
Ai ottanut vetovastuun, mistä? En. Silloinkin kaikki 50-50.
Just. Saidan miehen kanssa seurustelua nainen saa katua moneen otteeseen. Kiva kuvio, että hoitovapaalla toinen joutuu hakemaan lainaa maksaakseen pienituloisena puolet perheen kuluista, kun puoliso sattuu olemaan puhdas ääliö.
Kummallista kyllä kun ei ole tarvinnut lainaa ottamaan missään vaiheessa.
Se on rahankäytön taidetta, kun ei turhuuksia ostele ja joka kuukausi jossain kampaajalla tarvitse istua.
Hyvin on aina rahat riittäneet peruselämiseen. Ja jopa perhetapahtumissa käymiseen.
Ei etelänmatkoja kaikki tarvitse ja halua tehdä ;)
Kotimaassakin riittää katseltavaa.Tuo on sinun näkemyksesi. Vaimosi saattaisi taas kuvata puolisoaan ikäväksi ja pikkumaiseksi saituriksi, jonka kanssa yhteenmeno kaduttaa.
Ei mieheni etelänmatkoja halua tehdä enkä minäkään.
T. Se jolle vastailet
Suurin osa ihmisistä ei pidä tuollaista tasa-arvoisena parisuhteena, jos menot jaetaan puoliksi täysin osapuolten tulojen suuruuseroista välittämättä. Mutta mikäs siinä sitten, jos sinä tuosta satut tykkäämään.
Ei mun tulot kaadu pieniin laskuihin. Helpottaa miehen taakkaa, kun kaikkea ei tarvitse yksin maksella.
Kukin tavallaan.
Ja mies helpottaa mun taakkaa auttaen kotitöissä ja hoitaa vauvaa tasavertaisena vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai ne miehet nyt jotain tekevät kumminkin?
Oletteko itse oikeasti läsnä, kun miehenne ovat kotona vai jossain älylaitteen lumoissa zombeina sohvalla?
Olette paikalla kyllä, mutta entä henkinen läsnäolo?
Oikea katsekontakti ja oikeasti olette kiinnostuneita myös miestenne jutuista?Vaaditte huomiota, ymmärrystä ja kuuntelua. Teettekö itse vastavuoroisesti samalla tavalla?
Parisuhde on kahden aikuisen kommunikaatiota, keskustelua, katsekontaktia, oikeaa läsnäoloa.
Heittäkää ne älylaitteet kaappiin ja telkkari kiinni iltaisin.
Katsokaa toisianne. Puhukaa kasvotusten, ilman älylaitteen ruutua naamanne edessä. Vaikka kahvin tai iltateen ääressä. Kasvotusten.
No tietenkin olen läsnä. Tätä on mun mielestä parisuhde. Että ollaan yhdessä ja jutellaan asioista, tehdään asioita yhdessä.
Meillä puoliso nukkuu nyt. Olemme läsnä toisillemme sitten vähän myöhemmin.
Vaimon esimiehelle pitää varmaan kertoa ettei nyt saa moittia huonosta työstä kun on niin herkillä. Vaikka aihetta olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kommunikaatio parane sillä vaimon mökötykselläkään.
Sori. Mykkäkoulu on suhteen tuho.
AP ehkä löytää naisen joka on keskustelutaitoisempi ja kykenee normaaliin kommunikaatioon.
Raskaus ei ole peruste mykkäkoululle eikä ne hormonitkaan. Ei kai ne kenestäkään aivovammaista tee, joka puhekyvyn vie kokonaan?
Omituista kyllä ettei mulla tuollaista oiretta ollut raskausaikana havaittavissa. Ihan normaaleihin keskusteluihin osallistuin aivan normaalisti kuten ennen raskauttakin.
Aloittajan keskustelu vaimolle on huomauttelua siitä, miten vaimo on väsynyt, makaa palkkatöiden ja kotitöiden jälkeen sohvalla, ei mene harrastuksiin eikä tapaa ystäviään. Jos sinä pidät tuota normaalina keskusteluna, niin minä en. Voisit kertoa, miten sinä pidät yllä normaalia keskustelua, jos toinen ei saa sanottua muuta kuin moitteita.
Miten se vaimo pärjää työelämässä kun sielläkin tulee joskus moitteita? Mököttääköhän esimiehillekin kun tuli huonoa palautetta?
Kuulostaa aivan 6- vuotiaan touhulta.
Niistäkin voi keskustella eikä mököttää.
No ei mulle tule työelämässä moitteita. Rakentavaa kritiikkiä kyllä. Eikä kukaan arvostele mua henkilönä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi käy vauvaa ja vaimoa! Isä ja mies ketä ei tee muuta kuin valittaa! Kuka vaan masentuisi kun olisi sellainen mies.
Miten ihmeessä kuvittelet että kaikki kotityöt kuuluisi vaimollesi edes normaali tilanteessa. Kuinka joku voi tehdä sellaista raskaana olevalle huono voitiselle työssä käyvälle.
Taitaa olla pilailua koko juttu, ja katsoa ihmisten tyhmiä reagtioita.Naisetko eivät koskaan valita mistään?
Koko ketju täynnä valitusta "kun miehet eivät ikinä tee mitään".
Käyväthän miehetkin töissä. Ja eivät ota samanlaista stressiä kotitöistä kuin naiset, mitä en ymmärrä itsekään. Ja olen nainen.Miksi jaksatte aina valittaa kotitöistä?
Ei teitäkään kukaan pakota tekemään, jos ei jaksa eikä huvita tehdä.KAI NYT AIKUINEN NAINEN OSAA ITSE PÄÄTTÄÄ TEKEEKÖ VAI EIKÖ TEE!!!
Lopettakaa tuo itsenne turha ruoskinta. Ei ihme että raskaudet ovat useilla vaikeita kun ei ymmärretä itse höllätä työmäärää ja levätä. Ei ne kotityöt mihinkään karkaa, vaikkei niska limassa raataisi vielä kotona kokopäivätyön jälkeen joka jumalan päivä.
En mä ainakaan ota paineita ja stressiä jos ei joka päivä ole niin tiptop. Ja arvatkaa mitä. Helpot raskaudet ollut, kun lopetin stressaamisen ja suorittamisen plussatestiin 16 vuotta sitten. Elämä on paljon helpompaa, kun siitä ei paineita ota. Eikä stressiä ja parisuhdekin voi paremmin, kun lopettaa sen tiukkapipoisen niuhottamisen.
Valitin, koska se olin AINA minä, joka niitä joutu tekemään. En olisi saanut terveellistä ruokaa tai puhtaita vaatteita, jos en olisi itse kokannut ja pyykännyt. Vessaa ja kylppäriä ei olis pesty lainkaan, jos minä en olisi sitä tehnyt ja kämppä olisi ollut täynnä villakoiria, jos en olisi imuroinut.
Mä en hirveesti tykkää kotitöistä. Mutta pakko niitä on tehdä, jos haluaa puhdasta päälle ja siistin kodin. Mullakin on työ, joka kuormittaa, niin olis ollut kiva, jos joinakin päivinä ei olis vaikka tarvinnut kokata, vaan olis ollut ruoka valmiina töistä tullessa.
Se oon minä minä minä minä eikä kukaan muu minä minä minä eikä kukaan muu minä minä minä jee jee jee eikä kukaan muu minä minä minä jee jee jee.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kommunikaatio parane sillä vaimon mökötykselläkään.
Sori. Mykkäkoulu on suhteen tuho.
AP ehkä löytää naisen joka on keskustelutaitoisempi ja kykenee normaaliin kommunikaatioon.
Raskaus ei ole peruste mykkäkoululle eikä ne hormonitkaan. Ei kai ne kenestäkään aivovammaista tee, joka puhekyvyn vie kokonaan?
Omituista kyllä ettei mulla tuollaista oiretta ollut raskausaikana havaittavissa. Ihan normaaleihin keskusteluihin osallistuin aivan normaalisti kuten ennen raskauttakin.
Aloittajan keskustelu vaimolle on huomauttelua siitä, miten vaimo on väsynyt, makaa palkkatöiden ja kotitöiden jälkeen sohvalla, ei mene harrastuksiin eikä tapaa ystäviään. Jos sinä pidät tuota normaalina keskusteluna, niin minä en. Voisit kertoa, miten sinä pidät yllä normaalia keskustelua, jos toinen ei saa sanottua muuta kuin moitteita.
Miten se vaimo pärjää työelämässä kun sielläkin tulee joskus moitteita? Mököttääköhän esimiehillekin kun tuli huonoa palautetta?
Kuulostaa aivan 6- vuotiaan touhulta.
Niistäkin voi keskustella eikä mököttää.
Saatko sinä useinkin moitteita töissä? Mistä syystä? Jostain syystä minä en ole saanut koskaan moitteita, mutta joskus esimies on halunnut jutella, voinko tehdä jotain eri tavalla mitä olen aikonut. Nämäkin on ollut yleensä uuden työsuhteen alussa.
Se raskaana oleva vaimo taitaa olla nyt hyvin väsynyt. Täysien päivien lisäksi hän tuskin saa öitä nukuttua kunnolla. Mikäli vaimo sattuu lukemaan tätä ketjua, niin annan hänelle hyvän neuvon: kun sinä kuitenkin valvot aamuyöllä, niin herätä mies ja rupea keskustelemaan hänen kanssaan parisuhteenne tilasta, toiveista ja siitä, miten vauvan syntymä muuttaa elämää. Parin tunnin intensiivisen keskutelun jälkeen unikin varmaan taas tulee. Muuta aikaa heillä ei keskusteluun olekaan, kun mies liehuu vapaa-ajat harrastuksissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Patsasko sille vaimolle pitää pystyttää, kun on raskaana, huonovointinen, kokopäivätöissä ja tekee kotityöt yksin aivan kuin olisi maailman ainoa nainen joka niin tekee? Meitä monta on, emmekä jaksa jatkuvasti valittaa asiasta. Tai mököttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvoisessa parisuhteessa ja liitossa jaetaan muitakin vastuita kuin kotityöt.
Me ollaan jaettu alusta asti kotitöiden lisäksi:
- asumiskustannukset
- sähkölasku
- vesilasku
- lämmityskustannukset
- lasten hoitomaksut
- omat ja lasten harrastukset
- vakuutukset
- autojen lainat
- matkakulut
- lomareissut
- ruokakustannukset
- lasten hoito, neuvolat ja lääkärikäynnitJa ne iän ikuiset kotityöt. Tosin ne tehdään, kun jaksetaan ja ehditään.
Tämä on tasa-arvoa naiset.
Huoh. Koska ihmiset ymmärtävät ettei tasa-arvo tarkoita sitä että molemmat tekevät täsmälleen puolet kaikesta? Se tarkoittaa sitä että ollaan samanarvoisia, vaikka toinen tekisikin enemmän. Vaikka mies maksaisi kaiken ja vaimo tekisi kaikki kotityöt. Tai toisinpäin. Kumpikaan ei ole siltä arvokkaampi eikä "korkeammassa" asemassa.
Niin. Tasa-arvoisuus ei monen mielestä toteudu aloittajan tilanteessa ollenkaan.
Työhän puhutte nyt aivan ristiin rastiin tasa-arvosta parisuhteessa.
Tuohan menee tasa-arvoisesti tasan mitä tuossa lueteltiin kuluista kotitöihin.
Kumpikaan ei tee yhtään sen enempää kuin toinenkaan :D
Muuttelette koko ajan mikä on tasa-arvosta ja mikä ei.
Mistäs me tiedetään että AP pitää kumminkin kumppaniaan tasavertaisena vaikka toinen nyt ehkä tekee yhden kotityön enemmän?
Eihän tuosta teidän ajatuksenjuoksusta ota mitään tolkkua ollenkaan xD
Ap varmaan pitääkin tasa-arvoisena tilannetta, jossa molemmat käyvät kokopäivätöissä, mutta toinen tekee sen lisäksi yksin kaikki kotityöt toisen harrastaessa.
En yhtään ihmettele, jos ap luistaa töissäkin tehtävistään ja jättää niitä työkavereiden tehtäväksi. Kiva tyyppi tosiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Patsasko sille vaimolle pitää pystyttää, kun on raskaana, huonovointinen, kokopäivätöissä ja tekee kotityöt yksin aivan kuin olisi maailman ainoa nainen joka niin tekee? Meitä monta on, emmekä jaksa jatkuvasti valittaa asiasta. Tai mököttää.
Jos nyt vaikka mies lopettaisi vaimon moittimisen näin alkuun ja sitten alkaisi tehdä oman osansa kotitöistä. Sinä voit jatkaa ihan samaan tyyliin mitä tähänkin asti.
Vierailija kirjoitti:
Patsasko sille vaimolle pitää pystyttää, kun on raskaana, huonovointinen, kokopäivätöissä ja tekee kotityöt yksin aivan kuin olisi maailman ainoa nainen joka niin tekee? Meitä monta on, emmekä jaksa jatkuvasti valittaa asiasta. Tai mököttää.
Teitä monta on, tulevia eropariskuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kommunikaatio parane sillä vaimon mökötykselläkään.
Sori. Mykkäkoulu on suhteen tuho.
AP ehkä löytää naisen joka on keskustelutaitoisempi ja kykenee normaaliin kommunikaatioon.
Raskaus ei ole peruste mykkäkoululle eikä ne hormonitkaan. Ei kai ne kenestäkään aivovammaista tee, joka puhekyvyn vie kokonaan?
Omituista kyllä ettei mulla tuollaista oiretta ollut raskausaikana havaittavissa. Ihan normaaleihin keskusteluihin osallistuin aivan normaalisti kuten ennen raskauttakin.
Aloittajan keskustelu vaimolle on huomauttelua siitä, miten vaimo on väsynyt, makaa palkkatöiden ja kotitöiden jälkeen sohvalla, ei mene harrastuksiin eikä tapaa ystäviään. Jos sinä pidät tuota normaalina keskusteluna, niin minä en. Voisit kertoa, miten sinä pidät yllä normaalia keskustelua, jos toinen ei saa sanottua muuta kuin moitteita.
Miten se vaimo pärjää työelämässä kun sielläkin tulee joskus moitteita? Mököttääköhän esimiehillekin kun tuli huonoa palautetta?
Kuulostaa aivan 6- vuotiaan touhulta.
Niistäkin voi keskustella eikä mököttää.
Saatko sinä useinkin moitteita töissä? Mistä syystä? Jostain syystä minä en ole saanut koskaan moitteita, mutta joskus esimies on halunnut jutella, voinko tehdä jotain eri tavalla mitä olen aikonut. Nämäkin on ollut yleensä uuden työsuhteen alussa.
Se raskaana oleva vaimo taitaa olla nyt hyvin väsynyt. Täysien päivien lisäksi hän tuskin saa öitä nukuttua kunnolla. Mikäli vaimo sattuu lukemaan tätä ketjua, niin annan hänelle hyvän neuvon: kun sinä kuitenkin valvot aamuyöllä, niin herätä mies ja rupea keskustelemaan hänen kanssaan parisuhteenne tilasta, toiveista ja siitä, miten vauvan syntymä muuttaa elämää. Parin tunnin intensiivisen keskutelun jälkeen unikin varmaan taas tulee. Muuta aikaa heillä ei keskusteluun olekaan, kun mies liehuu vapaa-ajat harrastuksissaan.
En ole saanut moitteita. Rakentavaa palautetta.
Olen minäkin raskaana kokopäivätöissä ollut, väsynyt ja ties mitä.
Vaikka mieskin valitti kuten AP mutta sen verran paksunahkainen olen etten jaksanut edes välittää :D
Musta oli jopa mukavaa kun mies oli harrastuksissaan ja minä sain rauhassa levätä illat :)
Ap:llahan on ollut miehen näkökulmasta täydellinen liitto. Hän on saanut olla pitkiä päiviä töissä, ja sen päälle vielä vapaa-ajan rakkaissa harrastuksissaan, ja vaimo on hoitanut kaikki kotityöt. Jos ap olisi sinkku, niin hän ei olisi voinut tehdä niin paljon töitä ja harrastaa niin paljon, koska hänellä ei olisi kotiorja hoitanut kotia vaan hän olisi itse joutunut tekemään ruokia, käymään kaupassa ja siivoilemaan ym. Nyt ilmeisesti vaimo on vielä maksanut puoletkin kaikesta, koska on kodin hoidon ohella ollut kokopäivätyössä.
Ap alkaa ulisemaan ja kiukuttelemaan, kun palvelutaso meinaa laskea vaimon raskaanaolon myötä. Ap ei suinkaan ajattele, että hän voisi tehdä osan kotitöistä tms vaan hän vain valittaa jos joutuisi yhtään vähentämään harrastuksia tai työntekoa ja syyttää tästä vaimoa. Kamala vaimo on riistänyt häneltä täydellisen liiton kun ei enää ole onnea hehkuva kotiorja vaan on enää väsynyt kotiorja. Ja ap pelkää, että vaimo ei kohta jaksa olla kotiorja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei taida mökötyksen ja riidan aihe kuitenkaan olla kotityöt.
Ja vikaa on kummassakin. Toinen moittii ja toinen mököttää.
Olen raskaana ja helvetin väsynyt. Onneksi 4 kk kestänyt jatkuva oksentelu on nyt helpottamaan päin, mutta tilalle on tullut aika kurjat liitoskivut ja kovat päänsäryt. En ihan hirveästi jaksa kiinnostua liikunnasta, kun käyn aloittajan vaimon lailla kokopäivätyössä ja teen päälle vielä kotona rästihommia. Työni on henkisesti kuormittavaa ja vastuullista. Tietysti työssäkäyminen/ raskaus ei vapauta kotitöistä ja lastenhoidosta, joten kuten aloittajan vaimokin, hoidan vanhemmat lapset ja heidän koulujuttunsa, kodin siisteyden, pyykit, ruokahommat yms. Tämän rumban pyörittämisen jälkeen on sen verran paskalla tuulella iltaisin että ei kiinnosta muu kuin sänkyyn rojahtaminen. Seksiä on turha odottaa. Mieheni laittaa näköjään uran perheen edelle, joten kaikki kaatuu minun niskaani. Ilman raskautta sain jotenkin pyöritettyä tätä arkea, mutta päivä päivältä tuntuu enemmän siltä että minun pääni hajoaa kohta. Miehelle kun asiasta sanoo, jaksaa 1-2 päivänä kantaa astiat ruokapöydästä keittiöön tai viedä roskat. Sitten se tekeekin töitä sen 10-12 tuntia ja nukahtaa sohvalle.
En tilannut tälläistä elämää, mutta tässä ollaan ja tästä koitetaan selviytyä. Luojan kiitos kohta pääsee äitiyslomalle, jolloin ei tarvitse stressata työssäkäymisestä. Koska sanotte mitä sanotte, lapsen kanssa kotona on 100 kertaa helpompaa kuin työelämässä. Isommat lapset tasan tarkkaan jatkaa päiväkodissa/ koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:llahan on ollut miehen näkökulmasta täydellinen liitto. Hän on saanut olla pitkiä päiviä töissä, ja sen päälle vielä vapaa-ajan rakkaissa harrastuksissaan, ja vaimo on hoitanut kaikki kotityöt. Jos ap olisi sinkku, niin hän ei olisi voinut tehdä niin paljon töitä ja harrastaa niin paljon, koska hänellä ei olisi kotiorja hoitanut kotia vaan hän olisi itse joutunut tekemään ruokia, käymään kaupassa ja siivoilemaan ym. Nyt ilmeisesti vaimo on vielä maksanut puoletkin kaikesta, koska on kodin hoidon ohella ollut kokopäivätyössä.
Ap alkaa ulisemaan ja kiukuttelemaan, kun palvelutaso meinaa laskea vaimon raskaanaolon myötä. Ap ei suinkaan ajattele, että hän voisi tehdä osan kotitöistä tms vaan hän vain valittaa jos joutuisi yhtään vähentämään harrastuksia tai työntekoa ja syyttää tästä vaimoa. Kamala vaimo on riistänyt häneltä täydellisen liiton kun ei enää ole onnea hehkuva kotiorja vaan on enää väsynyt kotiorja. Ja ap pelkää, että vaimo ei kohta jaksa olla kotiorja.
Viimeisessä ap taitaa olla ihan oikeassa. Voi olla, että vaimolla ei ole enää tarvetta puhua, koska hän on jo päättänyt sen, mikä myöhemmin tulee ap:lle yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana ja helvetin väsynyt. Onneksi 4 kk kestänyt jatkuva oksentelu on nyt helpottamaan päin, mutta tilalle on tullut aika kurjat liitoskivut ja kovat päänsäryt. En ihan hirveästi jaksa kiinnostua liikunnasta, kun käyn aloittajan vaimon lailla kokopäivätyössä ja teen päälle vielä kotona rästihommia. Työni on henkisesti kuormittavaa ja vastuullista. Tietysti työssäkäyminen/ raskaus ei vapauta kotitöistä ja lastenhoidosta, joten kuten aloittajan vaimokin, hoidan vanhemmat lapset ja heidän koulujuttunsa, kodin siisteyden, pyykit, ruokahommat yms. Tämän rumban pyörittämisen jälkeen on sen verran paskalla tuulella iltaisin että ei kiinnosta muu kuin sänkyyn rojahtaminen. Seksiä on turha odottaa. Mieheni laittaa näköjään uran perheen edelle, joten kaikki kaatuu minun niskaani. Ilman raskautta sain jotenkin pyöritettyä tätä arkea, mutta päivä päivältä tuntuu enemmän siltä että minun pääni hajoaa kohta. Miehelle kun asiasta sanoo, jaksaa 1-2 päivänä kantaa astiat ruokapöydästä keittiöön tai viedä roskat. Sitten se tekeekin töitä sen 10-12 tuntia ja nukahtaa sohvalle.
En tilannut tälläistä elämää, mutta tässä ollaan ja tästä koitetaan selviytyä. Luojan kiitos kohta pääsee äitiyslomalle, jolloin ei tarvitse stressata työssäkäymisestä. Koska sanotte mitä sanotte, lapsen kanssa kotona on 100 kertaa helpompaa kuin työelämässä. Isommat lapset tasan tarkkaan jatkaa päiväkodissa/ koulussa.
Ei ole. Se tehtiin jo selväksi 33veelle neljän lapsen äidillekin vaikka hänellä on vauva kotona ja teinit koulussa.
Mykkäkouluhan se onkin aikuismaista käyttäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kommunikaatio parane sillä vaimon mökötykselläkään.
Sori. Mykkäkoulu on suhteen tuho.
AP ehkä löytää naisen joka on keskustelutaitoisempi ja kykenee normaaliin kommunikaatioon.
Raskaus ei ole peruste mykkäkoululle eikä ne hormonitkaan. Ei kai ne kenestäkään aivovammaista tee, joka puhekyvyn vie kokonaan?
Omituista kyllä ettei mulla tuollaista oiretta ollut raskausaikana havaittavissa. Ihan normaaleihin keskusteluihin osallistuin aivan normaalisti kuten ennen raskauttakin.
Aloittajan keskustelu vaimolle on huomauttelua siitä, miten vaimo on väsynyt, makaa palkkatöiden ja kotitöiden jälkeen sohvalla, ei mene harrastuksiin eikä tapaa ystäviään. Jos sinä pidät tuota normaalina keskusteluna, niin minä en. Voisit kertoa, miten sinä pidät yllä normaalia keskustelua, jos toinen ei saa sanottua muuta kuin moitteita.
Miten se vaimo pärjää työelämässä kun sielläkin tulee joskus moitteita? Mököttääköhän esimiehillekin kun tuli huonoa palautetta?
Kuulostaa aivan 6- vuotiaan touhulta.
Niistäkin voi keskustella eikä mököttää.
Saatko sinä useinkin moitteita töissä? Mistä syystä? Jostain syystä minä en ole saanut koskaan moitteita, mutta joskus esimies on halunnut jutella, voinko tehdä jotain eri tavalla mitä olen aikonut. Nämäkin on ollut yleensä uuden työsuhteen alussa.
Se raskaana oleva vaimo taitaa olla nyt hyvin väsynyt. Täysien päivien lisäksi hän tuskin saa öitä nukuttua kunnolla. Mikäli vaimo sattuu lukemaan tätä ketjua, niin annan hänelle hyvän neuvon: kun sinä kuitenkin valvot aamuyöllä, niin herätä mies ja rupea keskustelemaan hänen kanssaan parisuhteenne tilasta, toiveista ja siitä, miten vauvan syntymä muuttaa elämää. Parin tunnin intensiivisen keskutelun jälkeen unikin varmaan taas tulee. Muuta aikaa heillä ei keskusteluun olekaan, kun mies liehuu vapaa-ajat harrastuksissaan.
En ole saanut moitteita. Rakentavaa palautetta.
Olen minäkin raskaana kokopäivätöissä ollut, väsynyt ja ties mitä.
Vaikka mieskin valitti kuten AP mutta sen verran paksunahkainen olen etten jaksanut edes välittää :DMusta oli jopa mukavaa kun mies oli harrastuksissaan ja minä sain rauhassa levätä illat :)
Sinä käyt töissä, teet kaiken kotona ja varmaankin maksat kaikesta puolet, eikö niin? Raskausaikoinasi mies on valittanut ja sinä olet ollut iloinen, kun mies on ollut pois kotoa. Mihin ihmeeseen te olette toista edes tarvinneet, sinkkuelämä taitaisi sopia teille parhaiten? Oletteko yhdessä vain taloudellisista syistä?
Alue: Aihe vapaa
Ap varmaan pitääkin tasa-arvoisena tilannetta, jossa molemmat käyvät kokopäivätöissä, mutta toinen tekee sen lisäksi yksin kaikki kotityöt toisen harrastaessa.