Esimiehenä oleminen on ihan perseestä.
Paikkailet jatkuvasti alaistesi tekemisiä ja pahoittelet virheitä asiakkaille. Työntekijät olettavat, että työnantajan pitäisi joustaa jatkuvasti, mutta eivät itse ole valmiita joustamaan pätkääkään missään asiassa. Sitten on ne pari valittajaa, jotka valittavat JOKA ASIASTA. Heillä on oikeus näyttää nyrpeää naamaa toimistolla, sanoa mielipiteitään ääneen ja mennä jopa henkilökohtaisuuksiin, mutta heidän mielestään heille ei kuitenkaan saisi sanoa mitään takaisin.
Kommentit (52)
Yksi syy, miksi voi tuntua, ettei työntekijät anna kiitosta voi olla vain se, että monet ei halua vaikuttaa nuoleskelijalta.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas tykkään kovasti esimiestyöstä vaikka joskus joutuu asiakkaalle pahoitella jos joku ei mennyt tarpeeksi hyvin, suurimmaksi osaksi asiakkailta tulee kiitoksia. Ja mulla on sentään vähintään toistakymmentä eri ikäistä ihmistä alaisena joilla jokaisella on joku ongelma, asperger, autismi, adhd, add, masennus, ahdistus, hahmottamishäiriöitä, sosiaalisten tilanteiden pelkoja, päihdetaustaa, rikostaustaa... ja pari palkallista joilla ei ole diagnoosia. Siinä on tekemistä että ryhmässä kaikki tekee jotain ja asiakastyöt tulee kaikki tehtyä. Olen erittäin pidetty esimies ja budjetissa pysytään.
Kyllä se on omasta osaamisesta ja myös asenteesta kiinni.
Heh, vähintään toistakymmentä ... ja selvästi suorittavaa duunariporukkaa noilla taustoilla. Sä et tiedä esimiestyöstä mitään. Nada.
Aina puhutaan esimies taidoista ikäänkuin alaisilla ei olisi mitään vastuuta ,valitettavan usein näin on 40 äijä tai 35 nainen taantuu 4 vuotiaan tasolle.
Joskus olen jonkun kuullut mainitsevan myös alaistaidot esimies taitojen rinnalla.
Yhtä kauheaa kuin, että lähtisi mukaan (huonosti hoidetun) taloyhtiön hallitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Jos joudut paikkaamaan ja selittelemään alaistesi tekemisiä ja sinulle valitetaan kaikesta jatkuvasti, olet epäonnistunut (ainakin jossain määrin) esimiehenä. Tärkein tehtäväsi on saada alaisesi tekemään asiat oikein. Mitään käytännön vinkkejä en pysty antamaan, koska en tunne yhtään toimintaympäristöänne.
Esimiehenä sinun tulisi nähdä kokonaisuus ja ymmärtää sen mahdollisuudet ja nauttia sen kehittämisestä.
Työnantajalla on kyllä Suomessa aika hyviä keinoja hoitaa työyhteisön haasteita. Kysy tukea ja apu omalta esimieheltäsi. Sekin on tärkeää, koska sinun porukkasi ongelmat on koko työpaikan ongelmia.
t. konsultin renttu
Ongelma on se, että miehitys on vajaa, ”omien” työntekijöiden tekemisiä harvemmin joutuu selittelemään, mutta miehityksen ollessa vajaa, kreikkalaisia pitää käyttää ja silloin työn laatu kärsii. Johto ei halua palkata enempää työntekijöitä, joten se on vaan luovittava jotenkin. Vakiporukkaan kuuluu myös pari valittajaa, jotka valittavat aina ja kaikesta, vaikka yleisesti ottaen ilmapiiri on hyvä ja muut viihtyvät työssään hyvin. Näitä valittajia on vaan pidemmän päälle tosi raskasta kuunnella, aionkin vastedes sulkea korvani valitukselta, kun yleensä se ei ole aiheellista ollenkaan. Mutta miten ne saisi vaiennettua kokonaan?
Eihän tuossa ole kuin yksi tie. Sun täytyy keskustella valittajien kanssa ne aiheet läpi ja osoittaa, että valittavat tyhjästä. Tai kysyä heiltä mitä he haluavat asialle tehdä.
Muistan kun kerrain haastoin jonkun työntekijän tämmöisessä aiheessa, että joku homma pitäisi hoitaa.
Jonkun pitäisi hoitaa hän vastasi
Kenen jonkun
No joku muu
Ei ole ketään muuta, on vain me.
Tässä kohtaa työntekijän silmät aukenivat.
Sinkkumies
No okei, sanoin tuohon väliin vielä, että kuka muu? Odottelin, että jokos se kupolissa alkaisi leikkaamaan ..
Sinkkumies
Olen ihan tavattoman onnellinen että mun esimies on hyvä tyyppi.
Sepä se on kun työnantajalla vain on velvollisuuksia ja vastuuta, mutta työntekijät luulevat että heillä ei ole. He luulevat että he voivat vaan vaatia asioita, mutta eivät anna mitään takaisin. Eivät jousta loma-ja vapaatoiveissaan ym ym.. Sitten valitetaan kun kaikki ei mene just niin kuin he haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Jos joudut paikkaamaan ja selittelemään alaistesi tekemisiä ja sinulle valitetaan kaikesta jatkuvasti, olet epäonnistunut (ainakin jossain määrin) esimiehenä. Tärkein tehtäväsi on saada alaisesi tekemään asiat oikein. Mitään käytännön vinkkejä en pysty antamaan, koska en tunne yhtään toimintaympäristöänne.
Esimiehenä sinun tulisi nähdä kokonaisuus ja ymmärtää sen mahdollisuudet ja nauttia sen kehittämisestä.
Työnantajalla on kyllä Suomessa aika hyviä keinoja hoitaa työyhteisön haasteita. Kysy tukea ja apu omalta esimieheltäsi. Sekin on tärkeää, koska sinun porukkasi ongelmat on koko työpaikan ongelmia.
t. konsultin renttu
Ongelma on se, että miehitys on vajaa, ”omien” työntekijöiden tekemisiä harvemmin joutuu selittelemään, mutta miehityksen ollessa vajaa, kreikkalaisia pitää käyttää ja silloin työn laatu kärsii. Johto ei halua palkata enempää työntekijöitä, joten se on vaan luovittava jotenkin. Vakiporukkaan kuuluu myös pari valittajaa, jotka valittavat aina ja kaikesta, vaikka yleisesti ottaen ilmapiiri on hyvä ja muut viihtyvät työssään hyvin. Näitä valittajia on vaan pidemmän päälle tosi raskasta kuunnella, aionkin vastedes sulkea korvani valitukselta, kun yleensä se ei ole aiheellista ollenkaan. Mutta miten ne saisi vaiennettua kokonaan?
Eihän tuossa ole kuin yksi tie. Sun täytyy keskustella valittajien kanssa ne aiheet läpi ja osoittaa, että valittavat tyhjästä. Tai kysyä heiltä mitä he haluavat asialle tehdä.
Muistan kun kerrain haastoin jonkun työntekijän tämmöisessä aiheessa, että joku homma pitäisi hoitaa.
Jonkun pitäisi hoitaa hän vastasi
Kenen jonkun
No joku muu
Ei ole ketään muuta, on vain me.
Tässä kohtaa työntekijän silmät aukenivat.
Sinkkumies
Kun on juteltu, sitten vedetään herneet nenään, kun heidän mielestään he eivät tietenkään edes valita. He eivät mielestään tee mitään väärin, mutta haukkuvat aina muita ja korostavat sitä miten hyviä työntekijöitä he ovat. Ikäänkuin kehuttua itseään se muuttuisi todeksi. Loukkaannuttua käyttäytyvät passiivis-agressiivisesti jonkin aikaa, tehdään muiden ympärillä olevien elämää vähän hankalammaksi, etenkin esimiehen. Saatetaan esim jäädä saikulle yllättäen. Sehän on sitten kiva tilanne taas. Sitten nämä eivät lähde työpaikalta kulumallakaan pois..
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ihmisiä, jotka "ovat" esimiestyöhön sopivia tai sopimattomia. Esimiestyössä on kyse taidoista, jotka KAIKKI ovat hankittavissa - jos halua, koulutusta tai muuta tukea ja aikaa vain on.
Kun "kaikki kärsivät" -tilanne syntyy, syy ei juuri koskaan ole "esimieheksi sopimattomassa esimiehessä" vaan siinä, että ei ole annettu mahdollisuuksia hankkia näitä taitoja.
Ei kaikkien luonne vaan sovi, eikä pää kestä. En usko että kaikki voi vaan opetella joltain gurulta että miten pitää toimia, kun ei omasta päästä tule mitään ideaa että miten pitäisi toimia, toiset tekee asiat kuin haluaisivat vaan kaiken menevän pieleen, perse edellä puuhun ja sitten ihmettelevät että mitäs nyt taas näin kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas tykkään kovasti esimiestyöstä vaikka joskus joutuu asiakkaalle pahoitella jos joku ei mennyt tarpeeksi hyvin, suurimmaksi osaksi asiakkailta tulee kiitoksia. Ja mulla on sentään vähintään toistakymmentä eri ikäistä ihmistä alaisena joilla jokaisella on joku ongelma, asperger, autismi, adhd, add, masennus, ahdistus, hahmottamishäiriöitä, sosiaalisten tilanteiden pelkoja, päihdetaustaa, rikostaustaa... ja pari palkallista joilla ei ole diagnoosia. Siinä on tekemistä että ryhmässä kaikki tekee jotain ja asiakastyöt tulee kaikki tehtyä. Olen erittäin pidetty esimies ja budjetissa pysytään.
Kyllä se on omasta osaamisesta ja myös asenteesta kiinni.
Heh, vähintään toistakymmentä ... ja selvästi suorittavaa duunariporukkaa noilla taustoilla. Sä et tiedä esimiestyöstä mitään. Nada.
Tule itse kokeilemaan, välillä porukkaa on kymmenen, välillä 30 ja työt pitää tehdä vaikka vasta aamulla alkaa selvitä montako ja ketä on töissä. Pitää setviä kuka voi tehdä työparina kenen kanssa, kuka osaa mitä, Kyllä normaalissa työssä olisi helppo olla esimies kun kaikki yleensä tulisivat normaalisti joka päivä töihin ja osaisivat tehdä työnsä. Mitä se vaikuttaa että on suorittavaa duunariporukkaa? Onko paperinpyörittelijät jotenkin vaikeammin hallittavissa? Korkeammin koulutettuja, osaavat ajatella suurempia kokonaisuuksia, korkeampaa ajattelua jne.? Jos kaikki alaiset on käyneet korkeakouluja, niin hehän eivät juuri esimiestä tarvitse.
Onko ongelmanne ennemmin johdon kohtuuttomissa vaatimuksissa kuin alaisissanne ja ette kai syytä alaisianne johdon kohtuuttomien vaatimusten aiheuttamasta paineesta? Entäpä ne valittajat, ovatko niitä jotka sanovat ongelmat ääneen, siten laittavat teidät ikävään asemaan ja siksi joutuvat häpeäpaaluun? Oletteko aidosti sitä mieltä että jos itse olisitte rivityöntekijän asemassa, teidän kuuluisi ratkoa kohtuuttomiin tavoitteisiin ja muihin vastaaviin asioihin liittyviä ongelmia jotka kuuluvat esimiehen tehtäviin? Entäpä omat ongelmanne, vyörytättekö niitä alaisillenne? Se että olette mahdollisesti palkankorotus silmissä kiiluen ottaneet tehtävänne vastaan epäpätevänä niihin tai tietämättä mihin olette ryhtyneet on työntekijöiden ongelma miten? He saavat edelleen sitä samaa vanhaa palkkaa työajan puitteissa tehdyistä itselleen nimetyistä tehtävistään.