Lue keskustelun säännöt.
Lasten koulukavereiden hysteeriset vanhemmat - en jaksa enää!
19.04.2018 |
Mä olen kurkkuani myöten täynnä lasten ikätoverien hysteerisiä vanhempia, jotka lähestyvät iltaisin viesteillä milloin minkäkin elämää suuremman ongelman kanssa.
Näitä vanhempia on onneksi vain pari, mutta mitta alkaa silti uhkaavasti täyttyä. Meillä on eskarilainen poika sekä ekaluokkalainen tyttö ja nää kaverit on siis heidän ikätovereita.
Ennen kuin täällä aletaan viisastella, voin kertoa, että lasten opettajat ovat miettineet keinoa tämän viestirumban välttämiseksi. Hekin taas tahollaan saavat sitä aivan samaa pommitusta, kuten myös muut eskareiden ja tämän yhden ekaluokan vanhemmat - milloin mistäkin asiasta. Ei siis ole kyse siitä, että lapsemme olisivat kiusaajia tms.
Valitettavasti sekä eskareiden että ekojen vanhemmilla on whatsappryhmä, johon näitä viestejä pukkaa ihan avoimesti joko niin, että asia on kaikille yhteinen tai jopa ihan niin, että jonkun lapsi on "syytetyn" penkillä. Kukaan muu tällaista oikeasti turhaa viestittelyä puolin tai toisin ei harjoita, kuin nämä hysteerikot.
Valituksenaiheet ovat seuraavanlaisia:
- Poika on pelannut innokkaasti välitunnilla jalkapalloa eikä ole kuullut, kun Niko-Petteri on koettanut huhuilla jotain. Nikolle on tullut tästä kovin paha mieli.
- Niko-Petteri on pahoittanut mielensä, koska poika on sanonut ettei tänään tule leikkimään vapaalla yhtään mihinkään, koska lähtee käymään mummolla ja vaarilla.
- Niko-Petteri on pahoittanut mielensä, kun pojalla oli leikit kesken kaukaa tulleiden serkkujen kanssa ja oli sanonut Nikolle, että tällä kertaa meille ei voi tulla kun on serkkuja käymässä.
- Niko-Petteri oli pahoittanut mielesä, kun poika oli pyöräillyt kouluun Santerin kanssa. Nikoa ei tosin ollut näkynyt missään mutta asia oli tullut puheeksi koulussa. Pojilla ei siis tästä mitään keskinäistä sopimusta ole mutta ovat menneet yhdessä mikäli ovat tiellä kohdanneet.
- Niko oli pahoittanut mielensä, koska poika meni Santerille käymään.
- Niko pahoitti mielensä kun poikaporukka oli löytänyt kastemadon ja joku ehti heittää sen menemään ennen kuin paikalle hieman myöhemmin tullut Niko ehti näkemään sen. Kastemato olisi pitänyt kaivaa esille, mutta ei auttanut vaikka pojat ovat selittäneet asian Nikolle - kysehän on päivänselvästä kiusaamisesta ja siitä että Nikolle ei vain haluta näyttää samoja asioita kuin muille.
Tai:
- Jemina pahoitti mielensä, kun 14 tytön ryhmästä kutsuttiin murto-osa sisäleikkipuistossa järjestettäville synttäreille. Siinä oli joku määritelty kiintiökin, mutta mitäs tuota suotta ymmärtämään.
- Jemina pahoitti mielensä, kun meidän Kaisa ja naapurin Elli eivät leikkineet hänen kanssaan välitunnilla. Mitäpä siitä, että Kaisa ja Elli olivat olleet kumpikin Jeminan kanssa tiiviisti viimeiset kaksi viikkoa haluten nyt olla muidenkin kanssa - ja mitäpä siitäkään, että Jeminalle kuitenkin löytyi välkällä muuta seuraa eikä tarvinut olla yksin.
- Jemina pahoitti mielensä, kun ei saanut päättää leikistä. Leikkiä oli suunniteltu yhdessä ja myös Jeminan mielipide oli huomioitu, mutta pari pientä asiaa oli tehty toisin. Tämän vuoksi Jemina ei halua tulla kouluun, kun ei saa KOSKAAN päättää.
- Jemina ei ollut halunnut osallistua Ninjago- leikkiin ja olisi halunnut leikkiä tämän sijasta jotain muuta. Leikki oli jo alkanut eikä leikkimässä ollut porukka ollut halunnut muuttaa leikkiään. Jemina oli pahoittanut mielensä. Samaan aikaan samassa pihassa oli meneillään hippaleikki, mutta ilmeisesti väärien lasten leikkimä...
Onko teillä vastaavanlaisia kokemuksia?
Kommentit (179)
Sano suorat sanat/sanokaa, jos muut vanhemmat on myös kyllästyneitä tohon. Aivan naurettavaa. Tarvittaessa yksityisviestillä/ kasvotusten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä opettajille tulee wilmassa aika ärhäköitä viestejä vanhemmilta. Niihin on opeteltava suhtautumaan niin, että yrittää siitä mesoamisesta ymmrätää, että mikä se oikea asia oikein on. Sitten vastaa siihen asiaan. Ja sen mesoamisen jättää vain huomiotta. Usein tämä asiaan keskittyminen rauhoittaa tilanteen eikä vanhemmasta kuulu enää mitään.
Toki sitten mieleen tulee, että vanhemmissa luonnollisesti on jonkin verran ihmisiä, jotka eivät ole mieleltään aivan tasapainoisia. Että onko se sitten opettajan tehtävä heitä rauhoitella. Mutta lähes kaikessa työssä joutuu kohtaamaan ihmisiä ja niiden joukossa erikoisiakin tapauksia. Se nyt vaan kuuluu työelämään.
Tällaista se sitten on, kun koko ilta istutaan nokka kiinni puhelimen näytössä. Erotkaa ryhmästä tai jättäkää edes viestit lukematta. Kukaan ei voi velvoittaa olemaan koko ajan tisurissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne vastaa, jos laittaa kommentin, vaikka että: meidän oli valitettavasti tänään käytävä mummolassa? Tai muuta sellaista?
Itse kävin tuota saakelin mummolakeskustelua viimeksi tänä aamuna. Kerroin siis, että olimme koko perhe käymässä lasten mummolassa 40km päässä, ja että tämän vuoksi poika ei päässyt leikkimään.
Hysteerinen äiti jotenkin sivuutti tämän mummolakäynnin tyystin ja ryhtyi jatkamaan keskustelua siitä, kuinka ikävää on, että jätetään ulkopuolelle eikä vapaa-ajallakaan (?!) leikitä hänen poikansa kanssa.
Oma poikani siis viettää viikoittain aikaa tämän Nikon kanssa. Niko tykkäisi tulla meille vaikka joka päivä, mutta poika haluaa olla myös muiden kavereiden kanssa ja ihan välillä perheen kesken. Myös meillä vanhemmilla on toive siitä ettei joka hetki olisi kavereita kylässä. Vieläkin mietin, miten sanoa, että on kivaa kun kyläillään mutta ei voi olettaa että meillä voi joka päivä olla klo 14-19, vaikka kuinka haluaisi. Ja että jos puhutaan parista tunnista niin se on se pari tuntia eikä sinne klo 19 asti. Niko kun ei siis tahdo sanomallakaan lähteä meiltä pois, vaan väittää vastaan.
Opettajalta kysäisin viimeksi tänään, mitä eskarissa oikeastaan tapahtuu, jättääkö poikamme Nikoa ulkopuolelle? Ei kuulemma ole tällaista, eikä opettajan mukaan poikaamme voikaan velvoittaa koko ajan olemaan jonkun yhden tietyn kanssa, vaikka tässä tämä Niko nyt sitä kovasti haluaisikin.
T: Ap
Juu, erikoista tosiaan että jossain päin Suomea eskarilaiset saa kulkea pyörällä eskariin, kun täällä päin suositellaan ettei edes 1-2 luokkalaiset kulkisi pyörällä kouluun. Ja ihan on pyörätiet ja muut olemassa.. Toisekseen, kuka kumma vaivaa päätään yökausia sillä että olisiko pitänyt mummolareissu perua jonkun nicopetterin takia?? Naurettavuudet voi jättää omaan arvoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vielä yläasteella näitä draamamagneetteja, eli joutunet vielä muutaman vuoden jaksamaan. Sori.
Viime vuonna jo koulu suositteli mammojen WhatsApp-ryhmän poistamista. Eihän nämä maailman navat semmoista kestä. Vähintään joka viikko kehittelevät siellä uutta draamaa jostain epäoleellisesta. Minä hiljensin ryhmän pysyvästi jo heti alkuun, enkä osallistu keskusteluun, mutta käyn joskus siellä hihittelemässä niille päättömille jutuille. Onneksi ensi vuonna vaihtuu koulu ja ainakaan esikoisen lukioluokalla eivät vanhemmat enää jaksaneet koukata.
Oikeasti, yläasteella??? Millaisia asioita tuossa teidän ryhmässä on sitten käsitelty?
T: Ap
Nikon vanhemmat haluavat käyttää teitä ilmaisena iltapäiväkerhona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista on toiminta. Mutta kyllä se pitää pystyä sanomaan jotenkin asiallisesti mutta suoraan, eikä antaa yhden terrorisoida koko yhteisöä.
”Toivoisin että voisimme varata tämän keskusteluryhmän tärkeiden ja kaikkien luokan vanhempien huomiota vaativien asioiden käsittelyyn. Toivoisin, että yhtä tai kahta lasta koskevat selvittelyt voitaisiin mieluummin hoitaa asianosaisten kesken suoraan.”
Minusta tuo ei edes riitä. Tälle nillittäjävanhemmalle pitäisi suomentaa, että ihmisillä on oikeus käydä mummoloissa, ottaa vieraita vastaan yms. yksityiselämään kuuluvaa ilman, että niitä tarvitsee kenellekään selvitellä tai ennakkoon kertoa.
Minustakin tämä on asia, jonka jokaisen vanhemman pitäisi ymmärtää ihan ilman, että siitä pitäisi erikseen mitään sanoa. Mutta näköjään on oikeasti ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä.
Muutaman muun vanhemman (niin eskarilaisten kuin ekaluokkalaistenkin) kanssa on ollut puhetta myös siitä, että ei kai tiettyjä lapsia voi mitenkään velvoittaa koko ajan kantamaan huolta toisesta. Että pitää olla oikeus viettää aikaa muidenkin kanssa niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Tietysti ketään kiusaamatta.
Mutta että kun valkenee päivä, jolloin oma (tai joku muu oppilas) haluaiskin tehdä muuta kuin roikkua sen Nikon tai Jeminan käsipuolessa kiinni, niin alkaa valistus, kuinka koulukiusaaminen vaikuttaa lapseen pidemmällä aikavälillä.
T: Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan yhtä pahaa mutta ymmärrän tuskasi. Meillä on lähinnä sellaista että ”Emppulin terotin on hukassa, onkohan näkynyt?” Siihen 39 vastaa ”ei ole meillä, mutta katson vielä Erkki-Mielikin penaalista. Minkä värinen? Toivottavasti löytyy!! Tosi kirjaa kun hävinnyt!!” tms. Sitten: ”Löytyi Emppulin repusta!” Siihen taas 39 ”Hyvä!””Kiva kun löytyi” jne. Aaarrrgggghhhh. Kymmenittäin viestejä.
Mikä ihmeen tarve on vastailla ja viestitellä vaikkei kuuluisi sille henkilölle ollenkaan? Ja sitten se uusavuttomuus, kysellään juttuja jotka löytyisi sekunnissa googlettamalla. Itsehän vastaan sinne vain jos tiedän jotain mitä kysytään, en tosiaankaan että ”En tiedä! Mutta toivottavasti saat selville!!”
No eipä tuokaan kovin antoisalta kuulosta. Mieluummin toki itse katsoisin tuota penaalin sisältöön liittyvää keskustelua kuin lukisin lähes illasta toiseen milloin oman, milloin jonkun toisen lapsen syyllistämistä nimineen kaikkineen.
T: Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaista se sitten on, kun koko ilta istutaan nokka kiinni puhelimen näytössä. Erotkaa ryhmästä tai jättäkää edes viestit lukematta. Kukaan ei voi velvoittaa olemaan koko ajan tisurissa.
En itse istu iltaani kiinni puhelimessa, mutta puhelimeen tulee tartuttua siinä vaiheessa, kun menen nukkumaan ja tarkistan, että kello on soimassa aamua varten. Tällöin huomaan viestin tai viestit. Lukaisen ne läpi, jos onkin jotain oikeasti tärkeää.
T: Ap
Mulla ei oo älypuhelinta. Näppärää.
Yksi äiti soitteli lapsensa perään (lapsemme kavereita) ja lähetteli tekstareita ja sääti, mutta sanoin että mies hoitaa meillä tuon lapsemme asiat ja minä muiden, koska ko lapsi on koulussa miehen työpaikan vieressä. Nyt äiti ei säädä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opettajille tulee wilmassa aika ärhäköitä viestejä vanhemmilta. Niihin on opeteltava suhtautumaan niin, että yrittää siitä mesoamisesta ymmrätää, että mikä se oikea asia oikein on. Sitten vastaa siihen asiaan. Ja sen mesoamisen jättää vain huomiotta. Usein tämä asiaan keskittyminen rauhoittaa tilanteen eikä vanhemmasta kuulu enää mitään.
Toki sitten mieleen tulee, että vanhemmissa luonnollisesti on jonkin verran ihmisiä, jotka eivät ole mieleltään aivan tasapainoisia. Että onko se sitten opettajan tehtävä heitä rauhoitella. Mutta lähes kaikessa työssä joutuu kohtaamaan ihmisiä ja niiden joukossa erikoisiakin tapauksia. Se nyt vaan kuuluu työelämään.
Onhan se näinkin. Toisaalta ihan joka työssä ei asiakkaat tms. pommita iltamyöhällä, kuten osa vanhemmista varmaan tekee opettajille.
T: Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne vastaa, jos laittaa kommentin, vaikka että: meidän oli valitettavasti tänään käytävä mummolassa? Tai muuta sellaista?
Miksi viesteihin pitäisi vastata? Minusta ihan yhtä tyhjän päivistä vasta niihin jotakin tyyliin mutta kun meidän oli käytävä. Ihan aloitusta vastaavia viestejä ei ole mun tietääkseni tullut mutta skippaa viestit joissa ei mitään sisältöä minulle ole enkä tietenkään silloin myöskään vastaa niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne vastaa, jos laittaa kommentin, vaikka että: meidän oli valitettavasti tänään käytävä mummolassa? Tai muuta sellaista?
Lisäisin viestiin vielä, että " meidän oli käytävä mummolassa, koska mummon syöpähoidot on juuri lopetettu ja hän on saattohoidossa. Jätämme toki hautajaiset väliin, että poikamme voi tulla Nico-Petterin luo kyläilemään, ettei vaan tule niin kauhean paha mieli"."
Voi jeesus näitä nykypäivän idari vanhempia ja niiden jälkikasvua.
Onneksi silloin, kun omat penskat oli lapsia, ei oltu keksitty edes nettiä, saati "äly"puhelimia joita nykyään älyttömät käyttää.
Onneksi, jälleen kerran, kun alkaa maalisuora itsellä jo häämöttää, ettei tarvitse nähdä, kun näiden uusavuttomien tumpeloiden kersat ovat aikuisia. Aika mielenkiintoinen maailma tulevaisuudessa.
Nykyään tuntuu perheen "aikuisten" ja lasten ero kaventuneen. Samalla tasolla näyttää olevan.
Mä luulen että nämä Niko ja Jemina on vähän herkempiä lapsia, varmaan myös vanhemmat jotenkin herkkiä ja menevät siksi helposti mukaan lasten sanomisiin.
Ikävää tässä on se, että tuntuu, ettei niissä kodeissa juurikaan kysellä asioista sen tarkemmin. Eli kun vaikka se Niko menee kotiin ja sanoo että Kaaleppi sanoi ettei se leiki tänään mun kanssa, niin se asia on sitten niin eikä siitä tunnuta kyselevän sen enempää (esim. Tässä mummolakeississä oma poika kertoi sanoneensa Nikolle itselleenkin, miksi ei juuri tuona päivänä lähde leikkimään tämän tai muidenkaan kanssa). Ja sitten vain oletetaan, että lapsi sanoo tuolla tavalla ilkeyttään.
Jokseenkin outoahan tässä on se, että näille vanhemmille ei todellakaan auta sanoa, että juu lähdettiin tosiaan koko perhe tuolloin mummolaan. Tähän kun ei minkäänlaista vastareaktiota tule, se jotenkin sivuutetaan aivan täydellisesti. Ja juttu jatkuu juurikin siitä että kun on niin ikävää että jätetään ulkopuolelle jne, vaikka mun nähdäkseni tässä ei nyt kyllä lainkaan sellaisesta ole kysymys.
T: Ap
Meidän eskari-ikäisellä tytöllä hieman samanlainen kaveri..tai vanhemmat. Todella raskasta. Usein tulee sanomista, mitä meidän lapsi on tehnyt tai jättänyt tekemättä, tai sanonut tai jättänyt sanomatta! Tuloksena se, että kaveruutta on hieman vähennetty, ihan oman jaksamisen ja mielenterveyden vuoksi..siis lapsen kaveri on ihan mukava, mutta vanhemmat tekevät tästä raskasta!En tiedä vaikuttaako se asiaan, että tyttäremme kaveri on perheensä ainoa lapsi..mutta huahh..
Mä jouduin kerran laittamaan ykkösluokkailaisen tytön kaverin vanhemmille viestiä kun se käyttäytyi oudosti tyttöä kohtaan. On juuri sellainen jota ei koskaan kielletä, saa aina tahtonsa läpi ja vanhemmat suojelee ettei vaan mistään pahoittaisi mieltään. Ovat lapseni kanssa bestiksiä, ainakin välillä, välillä on päiviä ettei edes vastaa jos lapseni menee puhumaan/kysymään jotain. Yllätys eivät tietenkään uskoneet lapsensa niin tehneen. Lapset on lapsia mutta kyllä lapsenkin käytös on silloin jo törkeää jos ei edes puhuta vaan nenä pystyssä lähdetään pois.
En helpolla mitään viestejä kellekkään lähtetä mutta kun kuuntelen oman tyttöni itkua monen koulupäivän jälkeen, yrittäen ymmärtää ja selittää miksei toinen edes puhu toiselle, se kynnys madaltuu aikalailla.
Eipä mulla muuta, ihan vaan halusin muistuttaa että ei ne jutut aina tuulesta temmatttuja ole vaikka niitä ei omasta lapsesta haluaisi uskoa.
Typerille ämmille meni eskarivälkät ja pyöräily näköjään täydestä, hahah.
Tää ap on joku ammattiprovoilia, hyvin se vetää, ei siinä mitään.
Joillain on ihan kummallisen alhainen kynnys pommittaa noita ryhmiä viesteillä. Ja pieni ongelma on niissä sekin, että ihmiset elävät erilaisilla rytmeillä, joten jotkut laittavat ryhmiin viestejä yölläkin. Yhtään toisia ihmisiä ajattelevien luulisi ymmärtävän, että on kohteliasta rauhoittaa myöhäinen ilta ja yöaika. Minullakin kuitenkin pakko olla puhelin äänillä yöllä.