Mistä lähtien aikuisten ei ole enää tarvinnut käyttäytyä kuin aikuisten?
Mistä lähtien on normaalia ja hyväksyttävää, että aikuinen ihminen viettää aikaa ystävien kanssa (kumppanin sijaan), pelaa tietokonepelejä, ei ota vastuuta mistään, ei hanki lapsia...
Kommentit (22)
Jos ei ole kumppania niin vähän vaikea viettää hänen kanssaan aikaa tai hankkia lapsia...
Jokainen saa elää elämäänsä kuten parhaaksi näkee. Puoliso tosin kannattaa valita niin, että on samanlainen elämäntyyli ja tulevaisuuden haaveet.
Vierailija kirjoitti:
Saati että kolmekymppinen "bilettää", mitä vittua?
Eläkeläisetkin bilettävät. Siis sitä vittua.
Nuoremmat sukupolvet haluaa nauttia elämästä. Lapset tehdään myöhemmin. Heitä masentaa ajatus että huoleton elämä on jo parikymppisenä ohi, ja siitä eteenpäin on vaan asioidenhoitoa, väsymystä ja tylsiä perhe-ystävällisiä lomia.
Missä laissa on aikaisemmin määrätty kuinka aikuisten pitää toimia? Suomen kerrostalokyttääjät ja juoruakat ja -ukot eivät ole näköjään onnistuneet toimissan. Voi voi.
Siitä lähtien kun elämän ei enää tarvinnut olla pelkkää tietyn kaavan mukaan suorittamista.
Ihmiset käyttäytyvät kuin aikuiset, mutta eivät niinkuin menneisyyden aikuiset. Jos sinä et halua niin tehdä niin sinun ei tarvitse, nykyään jokainen saa valita oman elämänsä suunnan ihan vapaasti.
Se nyt vaan kuuluu nykypäivän kulttuuriin, että ihmiset ovat nuoria ja nuorisoa aina vaan pidempään.
Nykyään ei esimerkiksi ole mahdoton ajatus, että 29-vuotias käy nuorisotalolla hengailemassa, toisin kuin ennen vanhaan jolloin yläikäraja oli 17.
Toki tästä on se haittapuoli, että esimerkiksi lapset saattavat jäädä tekemättä, kun ihmiset elävät nuoruuttaan niin pitkään, ettei lapsia enää ehdi saada.
Vierailija kirjoitti:
Nuoremmat sukupolvet haluaa nauttia elämästä. Lapset tehdään myöhemmin. Heitä masentaa ajatus että huoleton elämä on jo parikymppisenä ohi, ja siitä eteenpäin on vaan asioidenhoitoa, väsymystä ja tylsiä perhe-ystävällisiä lomia.
Minä haluan elää itselleni. Minä en halua olla vastuuntuntoinen aikuinen, joka perustaa perheen kun se on ollut joku ihanne ja normi joskus kansakouluaikoihin. En hae kaikkea elämään parisuhteen kautta. Parisuhde on lisäarvo ei itseisarvo. Ja olen löytänyt itselleni kumppanin, jolla on kunnianhimoa omaan työhönsä, omat harrastuksen ja ystävät kuten minullakin.
Onneksi somesta löytyy vielä aikuisia, jotka auliisti jakavat elämänohjeita lapsenmielisille.
Vierailija kirjoitti:
Se nyt vaan kuuluu nykypäivän kulttuuriin, että ihmiset ovat nuoria ja nuorisoa aina vaan pidempään.
Nykyään ei esimerkiksi ole mahdoton ajatus, että 29-vuotias käy nuorisotalolla hengailemassa, toisin kuin ennen vanhaan jolloin yläikäraja oli 17.
Toki tästä on se haittapuoli, että esimerkiksi lapset saattavat jäädä tekemättä, kun ihmiset elävät nuoruuttaan niin pitkään, ettei lapsia enää ehdi saada.
Ja ne lapset jää tekemättä, kun niitä ei haluta. Joskus naisilla ei paljon vaihtoehtoja ollut, jos sielä kodin ikeen alta pois haluttiin ja lapsia vaan tehtiin vaikka...
Joo, ja sit ei voida käydä töissä, kun se on niin tylsää ja sitoavaa, kivempi vaan miettiä Balilla mitä huvittais tehdä.
Mielestäni on ihan hyvä, että nykyisin ei tarvitse sulloutua tasan yhteen muottiin. Ja jos on kovin bilehenkinen tms., on vain hyvä, että jättää lapset tekemättä. Toisaalta olen itsekin ihmetellyt, mistä tämä johtuu. Itse kuulun siihen "vanhanaikaiseen" porukkaan, jolle oli itsestäänselvää haluta lapsia ja kantaa heistä vastuuta. Tietysti voi ajatella, että siinä joutuu luopumaan paljosta ja ihan käytännössä asettamaan lähes koko ajan toisen ihmisen edun oman edun edelle, mutta sitten taas toisaalta minusta tuo "moraalisesti oikein toimiminen" tuottaa omanlaistaan nautintoa ja iloa elämään. Ihan sama kuin ponnistelusta seuraava onnistuminen ja ilo siitä on erilaista, parempaa, kuin se ilo, mikä tulee sipsipussista. Tuntuu, että tuollaiset ilot ovat vaan nykyisin kokeneet aikamoisen konkurssin, kun kaikki kuuluu heti mulle tarjottimelta tarjoiltuna.
Miten niiden aikuisten sitten pitäisi käyttäytyä?
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja sit ei voida käydä töissä, kun se on niin tylsää ja sitoavaa, kivempi vaan miettiä Balilla mitä huvittais tehdä.
Jos vain on mahdollisuus tehdä kuten huvittaa niin aivan varmasti ennemmin se kuin työ. Tuohan on itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Miten niiden aikuisten sitten pitäisi käyttäytyä?
Irstaillen. :D
Kyse ei ole nuoruuteen jämähtämisestä vaan vapaudesta. Yhteiskunta ja elämä on vapaampaa, jokaisella yksilöllä on oikeus toimia miten haluaa, tietyissä rajoissa.
Se voi järkyttää ap:ta, ettei suurin osa ihmisistä halua raataa, uurastaa, tehdä lapsia, ajatella velvollisuuksia koko elämänsä ajan. Tai mieti, mitä muut siitä ajattelevat. Vaan että he myös haluavat nauttia, laiskotella ja pitää hauskaa.
Aiemmin lait ja määräykset sekä ennen kaikkea vallitseva moraali ja "muut" pitivät huolen, ettei vapautta ollut. Nyt on.
Ei perheen perustaminen tarkoita sitä että henkilöistä automaattisesti tulisi vastuunkantajia. Päinvastoin, pettymykset johtuu vääristä odotuksista. Miesten ajatusrakennelmat on vaurioituneet liiallisen pornon katselun takia. Syy on kuitenkin vain heissä itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähtien on normaalia ja hyväksyttävää, että aikuinen ihminen viettää aikaa ystävien kanssa (kumppanin sijaan), pelaa tietokonepelejä, ei ota vastuuta mistään, ei hanki lapsia...
Miksi tämä ei olisi normaalia ja hyväksyttävää? Miksi kaikkien aikuisten pitää mennä juuri sinun määrittämän kaavan mukaan? Miksi kaikkien pitäisi tehdä lapsia?
Tehkää mitä lystää, mutta toimikaa omavaraisesti, muita riistämättä. Tehkää mitä teette, mutta ottakaa vastuu teoistanne.
Saati että kolmekymppinen "bilettää", mitä vittua?