Jos puolisosi kuolisi nyt, miten pärjäisit lasten kanssa?
Onko teillä paperiasiat kunnossa?
Olen joutunut pakon edessä miettimään näitä asioita ja tajunnut, ettei edes avioliitto auta, jos puoliso menehtyy ja on vielä alaikäisiä lapsia. Tässä elämäntilanteessa pitää ehdottomasti olla omistusoikeustestamentti puolison hyväksi ja lisäksi edunvalvontavaltuutus.
Aina annetaan vinkkejä, miten välttyy perintöveroilta, mutta tosiasia on, että monella lapsiperheellä on asuntovelkaa, eikä irrallisia vahavaroja käytössä kovinkaan paljoa. Silloin perintöverotus ei ole ongelma puolison kuollessa, koska ei tarvitse maksaa perintöveroa. Suurempi ongelma on se, pystyykö toinen vanhemmista yksin maksamaan lainat pois ja jos ei pysty, niin onko hänellä oikeus yksin päättää asunnon myynnistä ilman lasten (=ulkopuolisen edunvalvojan, joka maksaa) sekaantumista.
Jos alaikäiset lapset perivät toisen vanhempansa, niin siitä ei seuraa kuin hankaluuksia, mikäli on tarkoitus yrittää säilyttää lasten koti ja elämä samana kuin ennen. Tämä on helposti vältettävissä puolisoiden keskinäisellä testamentilla, johon kannattaa liittää toissijaismääräykseksi lasten perimisoikeus.
Kommentit (51)
Eletään köyhyysrajan alapuolella ja silti on henkivakuutus, koska jos puolisosta aika jättää, niin kusessa olisin muuten.
Noh, jos exä eli lasten isä kuolisi, niin minun pärjäämiselle sillä ei ole mitään merkitystä. Lapset perisivät velkaisen tilan, joka on keskellä ei mitään ja ei varmasti menisi kaupaksi. Rasite se vain on.
Jos nykyinen puolisoni kuolisi, niin talon varmaan joutuisin myymään. On velaton, mutta liian paljon työtä naisihmiselle. Ja lasteni pärjäämiselle tällä taas rahallisesti ei ole mitään merkitystä, mutta henkisesti iso tuki elämässä olisi poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puoliso kuolisi niin enhän mä pärjäisi mitenkään. Olisi liian raskasta olla ainoa vanhempi, kaikki se vastuu yms.
Taloudellisesti varmaan pärjättäisiin. Lainaa omakotitalosta on enää vähän ja meillä on pieni henkivakuutus, jonka kuolintapauskorvauksen saajana on tosin omaiset eli osa menis lapsille. Lainaa jäisi ehkä 20 000 euroa, selviäisin siitä, mutta en jaksaisi yksin pitää huolta talosta joten myyntiinhän tämä menisi. Muutettaisiin lähemmäs tukiverkkoja.
Jos teillä ei ole keskinäistä testamenttia, niin et voisi yksin myydä taloa, koska lapsesi omistaisivat siitä puolet ja heille määrättäisiin ulkopuolinen edunvalvoja.
Keskinäinen testamenttikaan ei poista tätä ongelmaa, jos vainajalta ei jäänyt tarpeeksi paljon muuta omaisuutta, josta lapsille voidaan maksaa heidän lakiosansa. Jos vainajalta jää alaikäisiä lapsia, niin viranomaiset eivät hyväksy sellaista perinnönjakoa, jossa lapset eivät saa lakiosaansa.
Nyt puhut palturia. Testamenttiin voidaan laittaa toive, ettei lapset vaadi lakiosaansa ennen kuin toinenkin vanhempi kuolee. Toissijaissmääräyksellä lapset saavat perintönsä aikanaan toisenkin vanhemman kuoltua. Alaikäiset lapset harvemmin vaativat lakiosaa. Se ei edes ole järkevää, jos irrallisia rahavaroja ei ole, jolloin koti jouduttaisiin myymään lakiosan maksamisen rahoittamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puoliso kuolisi niin enhän mä pärjäisi mitenkään. Olisi liian raskasta olla ainoa vanhempi, kaikki se vastuu yms.
Taloudellisesti varmaan pärjättäisiin. Lainaa omakotitalosta on enää vähän ja meillä on pieni henkivakuutus, jonka kuolintapauskorvauksen saajana on tosin omaiset eli osa menis lapsille. Lainaa jäisi ehkä 20 000 euroa, selviäisin siitä, mutta en jaksaisi yksin pitää huolta talosta joten myyntiinhän tämä menisi. Muutettaisiin lähemmäs tukiverkkoja.
Jos teillä ei ole keskinäistä testamenttia, niin et voisi yksin myydä taloa, koska lapsesi omistaisivat siitä puolet ja heille määrättäisiin ulkopuolinen edunvalvoja.
Keskinäinen testamenttikaan ei poista tätä ongelmaa, jos vainajalta ei jäänyt tarpeeksi paljon muuta omaisuutta, josta lapsille voidaan maksaa heidän lakiosansa. Jos vainajalta jää alaikäisiä lapsia, niin viranomaiset eivät hyväksy sellaista perinnönjakoa, jossa lapset eivät saa lakiosaansa.
Hyväksyy kyllä jos omaisuus kuitenkin molempien kuoltua siirtyy lapsille.
Onko tästä kokemusta tai ennakkotapauksia? Minun on vaikea uskoa tätä, koska mikään ei estäisi tällaisessa tapauksessa eloon jäänyttä vanhempaa hukkaamatta koko omaisuutta ennen kuolemaansa.
Tämä on yksi yleisimmistä ja suositelluimmista tavoista tehdä testamentti, kun lapset ovat vielä alaikäisiä.
Ikinä en mene edes uusiin naimisiin, ettei käy niin että mies jää asumaan leskenä omistamaani taloon. Lapset joutuvat maksamaan perintöverot, mutta eivät saa perintöä ehkä vuosikymmeniin. Vielä tuo uuden vaimon ja lapsia siihen asumaan. Ehkä eivät remontoi taloa joten sen arvo sulaa pieneksi vuosien myötä.
Rakastan miestäni, mutta hän on ihan liian kiltti ja hänelle varmaan kävisi juuri noin.
Vierailija kirjoitti:
Ikinä en mene edes uusiin naimisiin, ettei käy niin että mies jää asumaan leskenä omistamaani taloon. Lapset joutuvat maksamaan perintöverot, mutta eivät saa perintöä ehkä vuosikymmeniin. Vielä tuo uuden vaimon ja lapsia siihen asumaan. Ehkä eivät remontoi taloa joten sen arvo sulaa pieneksi vuosien myötä.
Rakastan miestäni, mutta hän on ihan liian kiltti ja hänelle varmaan kävisi juuri noin.
Sama juttu. Naimisiin en enää mene tai jos menisin, niin tehtäisiin sellainen avioehtosopimus ja testamentti, ettei uusi mies tule saamaan mitään nykyisestä asunnosta, jonka arvo tulee tulevaisuudessa vain nousemaan, kun saan lainat maksettua ja sijainti on sellainen, että hinnat täällä vain nousevat. Lapsilleni haluan jättää parhaan mahdollisen perinnön.
Mä haluan lapseni saavan kaiken omaisuuteni. Jos nyt kuolen, niin leski on vasta 30 ja ehtii naimisiin monta kertaa. sitä hänelle toivonkin mutta samalla haluan turvata lapseni elämän kun toisen vanhemman apu puuttuu.
Mies saa mun oauuden asunnosta ja henkivakuutuksesta 100.000 e. Hänellä on lainaa omasta puolestaan, mun oma velaton. Lapselle 100.000 e asunto, 50.000 e henkivakuutuksesta ja 200.000 e metsäomaisuus. Edunvalvojaksi tulee lapsen kummi.
Edunvalvoja on enemmän kirjanpitäjä kuin päätöksen tekijä lapsen (tai yleensäkin edunvalvottava) omaisuutta koskevissa asioissa. Jos omaisuutta on metkittövästi tarvetta myydä tai muuten järjestellä lupa siihen on jokatapauksessa saatava maistraatista.
Emotionaalisesti se olisi puolin ja toisin kova paikka. Meillä ei ole myöskään sukua tällä paikkakunnalla. Lapsille erityisesti, ovat herkässä iässä ja todella kiintyneitä meihin molempiin vanhempiin.
Muita tukiverkkoja on eli arki varmaankin alakouluikäisten lasten kanssa sujuisi. En kyllä tiedä osaisiko mieheni hyödyntää tukiverkkoja arjessa riittävästi.
Taloudellinen puoli: meillä on henkivakuutus n 100 000, josta menisi 30% veroa, koska olemme avopari. Loppuosa kuittaisi talosta jäljellä olevan velan. Iso ongelma olisi omakotitalon käyttökustannukset, vakuutukset, sähköt, vesi, kaukolämpö ja muut ns. Pakolliset maksut 900 e kuukaudessa. Molemmilla tulot nettona nyt 2500. Asumiseen menisi todella iso osa yhden ihmisen toimeentulosta.
Tilannetta saisi kompensoitua menemällä naimisiin. Eläkelaskelman mukaan eläkkeeni on nyt 1100, samoin mieheni. Lesken eläke on käsittääkseni n. puolet siitä. Tuo 550 e kuukaudessa olisi merkittävä lisä tuloihin per kk. Samoin henkivakuutuksesta säästyisi tuo 30 000, jos olisimme naimisissa. Todennäköisesti molempien työpaikalla on ryhmähenkivakuutus, joka olisi muutamia tonneja. Samoin, jos jompi kumpi meistä menehtyy työreissulla vakuutuksen kertakorvaus on luokkaa 100 000. En tiedä mitä siitä menee veroja.
Summa summarum taloudellisesti varmasti pärjättäisiin kohtuullisesti, JOS oltaisiin naimisissa.
En ole lakimies mutta kuulemma on. Riippuu oikeastaan ihan maistraatista sen päätöksestä vaaditaako lakiosan jos lapset on vielä alaikäisiä vai ei. Usein ei mutta joskus lakiosaa vaaditaan ja siihen tietenkin kannattaa varautua. Meillä siihen on varauduttu myös testamentissa. Jos lapsi on täysi ikäinen hänellä itsellään toki on oikeus vaatia lakiosaa perinnöstä itselleen ilman että viranomaiset siihen puuttuu.