Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehistä 43 % uskoo, että naisen on miestä helpompi löytää puoliso, naisista vain 13 % uskoo samaan
14.04.2018 |
63 % naisista uskoo, että puolison löytäminen on miehille ja naisille yhtä helppoa, miehistä 42 % uskoo samaan.
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/201804132200875670_rk…
Kommentit (453)
Miksi tämä olisi uskomusasia? Senhän näkee siitä kuinka suurella osalla naisista on mies ja kuinka suurella osalla miehistä on nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummassakin tapauksessa vähemmistö uskoo.
Mutta ei välttämättä pienempi vähemmistö kuin toisin päin uskovissa. Ei osaa sanoa -ryhmä voi olla molemmissa suurin.
Saatiinpas tässä meidän kaveriporukalle hyvät lauantai naurut.
(3 naista ja 4 miestä, yksi pari, muut sinkkuja)
KIITOS
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ja naisista suurinpiirtein yhtä iso osuun on parisuhteessa, koska heteropariskuntaan tarvitaan sekä mies että nainen. Ikä- tai sosioekonominen jakauma ei välttämättä ole samanlainen. Miehistä on enemmän sinkkuina nuoria ja matalasti koulutettuja. Naisista enemmän korkeasti koulutettuja ja vanhuksia.
Nuoren ja matalasti kouluetun naisen on varmasti helpompaa löytää puoliso kuin samantasoisen miehen.
Eihän tuosta voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että naiset ovat joka ryhmässä miehiä korkeatasoisempaa ainesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ja naisista suurinpiirtein yhtä iso osuun on parisuhteessa, koska heteropariskuntaan tarvitaan sekä mies että nainen. Ikä- tai sosioekonominen jakauma ei välttämättä ole samanlainen. Miehistä on enemmän sinkkuina nuoria ja matalasti koulutettuja. Naisista enemmän korkeasti koulutettuja ja vanhuksia.
Nuoren ja matalasti kouluetun naisen on varmasti helpompaa löytää puoliso kuin samantasoisen miehen.
Eihän tuosta voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että naiset ovat joka ryhmässä miehiä korkeatasoisempaa ainesta.
Joo, naisen logiikalla. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pasanen Pertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ja naisista suurinpiirtein yhtä iso osuun on parisuhteessa, koska heteropariskuntaan tarvitaan sekä mies että nainen. Ikä- tai sosioekonominen jakauma ei välttämättä ole samanlainen. Miehistä on enemmän sinkkuina nuoria ja matalasti koulutettuja. Naisista enemmän korkeasti koulutettuja ja vanhuksia.
Nuoren ja matalasti kouluetun naisen on varmasti helpompaa löytää puoliso kuin samantasoisen miehen.
Eihän tuosta voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että naiset ovat joka ryhmässä miehiä korkeatasoisempaa ainesta.
Joo, naisen logiikalla. :)
Miehen logiikalla Useampi nainen on naimisissa miehen kanssa kuin mies naisen. No onneksi miehillä on niitä seksikumppaneita kaikissa kyselyissä keskimäärin moninkertainen määrä naisiin verrattuna eli ihan osattomia miehetkään eivät mielestään ole.
Hatusta taisit vetää kyselytuloksesi. Hävettääkö edes?
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.
Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.
Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.
Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.
Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.
1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.
2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.
3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).
4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.
En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.
Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.
Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.
Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.
Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pasanen Pertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ja naisista suurinpiirtein yhtä iso osuun on parisuhteessa, koska heteropariskuntaan tarvitaan sekä mies että nainen. Ikä- tai sosioekonominen jakauma ei välttämättä ole samanlainen. Miehistä on enemmän sinkkuina nuoria ja matalasti koulutettuja. Naisista enemmän korkeasti koulutettuja ja vanhuksia.
Nuoren ja matalasti kouluetun naisen on varmasti helpompaa löytää puoliso kuin samantasoisen miehen.
Eihän tuosta voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että naiset ovat joka ryhmässä miehiä korkeatasoisempaa ainesta.
Joo, naisen logiikalla. :)
Miehen logiikalla Useampi nainen on naimisissa miehen kanssa kuin mies naisen. No onneksi miehillä on niitä seksikumppaneita kaikissa kyselyissä keskimäärin moninkertainen määrä naisiin verrattuna eli ihan osattomia miehetkään eivät mielestään ole.
Miksi naisista ei voisi suurempi prosentti olla naimisissa miehen kanssa kuin miehistä naisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pasanen Pertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ja naisista suurinpiirtein yhtä iso osuun on parisuhteessa, koska heteropariskuntaan tarvitaan sekä mies että nainen. Ikä- tai sosioekonominen jakauma ei välttämättä ole samanlainen. Miehistä on enemmän sinkkuina nuoria ja matalasti koulutettuja. Naisista enemmän korkeasti koulutettuja ja vanhuksia.
Nuoren ja matalasti kouluetun naisen on varmasti helpompaa löytää puoliso kuin samantasoisen miehen.
Eihän tuosta voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että naiset ovat joka ryhmässä miehiä korkeatasoisempaa ainesta.
Joo, naisen logiikalla. :)
Miehen logiikalla useampi nainen on naimisissa miehen kanssa kuin mies naisen. No onneksi miehillä on niitä seksikumppaneita kaikissa kyselyissä keskimäärin moninkertainen määrä naisiin verrattuna eli ihan osattomia miehetkään eivät mielestään ole.
Hatusta taisit vetää kyselytuloksesi. Hävettääkö edes?
Taisit? Et ole ihan varma, mutta silti niin vihaksi pistää että pitää vähän uhota :D
Kuule kyllä se ihan totta on. Miehillä on taipumus liioitella seksikumppaneiden lukumäärää ja naisilla on taas taipumus vähätellä. Et millään arvaa miksi? (Älä vastaa, oli retorinen kysymys)
Eikö sinusta ole yhtään hassua se että miehet ajattelevat naisten olevan enemmän naimisissa kuin miehet ovat? Miltä se sinusta tuntuu? Hävettääkö sevai oletko ylpeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pasanen Pertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ja naisista suurinpiirtein yhtä iso osuun on parisuhteessa, koska heteropariskuntaan tarvitaan sekä mies että nainen. Ikä- tai sosioekonominen jakauma ei välttämättä ole samanlainen. Miehistä on enemmän sinkkuina nuoria ja matalasti koulutettuja. Naisista enemmän korkeasti koulutettuja ja vanhuksia.
Nuoren ja matalasti kouluetun naisen on varmasti helpompaa löytää puoliso kuin samantasoisen miehen.
Eihän tuosta voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että naiset ovat joka ryhmässä miehiä korkeatasoisempaa ainesta.
Joo, naisen logiikalla. :)
Miehen logiikalla Useampi nainen on naimisissa miehen kanssa kuin mies naisen. No onneksi miehillä on niitä seksikumppaneita kaikissa kyselyissä keskimäärin moninkertainen määrä naisiin verrattuna eli ihan osattomia miehetkään eivät mielestään ole.
Miksi naisista ei voisi suurempi prosentti olla naimisissa miehen kanssa kuin miehistä naisen kanssa?
Siksi että heteromiehiä on vähemmän kuin heteronaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pasanen Pertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ja naisista suurinpiirtein yhtä iso osuun on parisuhteessa, koska heteropariskuntaan tarvitaan sekä mies että nainen. Ikä- tai sosioekonominen jakauma ei välttämättä ole samanlainen. Miehistä on enemmän sinkkuina nuoria ja matalasti koulutettuja. Naisista enemmän korkeasti koulutettuja ja vanhuksia.
Nuoren ja matalasti kouluetun naisen on varmasti helpompaa löytää puoliso kuin samantasoisen miehen.
Eihän tuosta voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että naiset ovat joka ryhmässä miehiä korkeatasoisempaa ainesta.
Joo, naisen logiikalla. :)
Miehen logiikalla Useampi nainen on naimisissa miehen kanssa kuin mies naisen. No onneksi miehillä on niitä seksikumppaneita kaikissa kyselyissä keskimäärin moninkertainen määrä naisiin verrattuna eli ihan osattomia miehetkään eivät mielestään ole.
Miksi naisista ei voisi suurempi prosentti olla naimisissa miehen kanssa kuin miehistä naisen kanssa?
Siksi että heteromiehiä on vähemmän kuin heteronaisia.
Ei ole enää nykyään, koska lesbous on yleistynyt kulovalkean tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tietysti jos haluaa ensin 10-15 vuotta paneskella ympäriinsä ja "nauttia vapaudesta", mutta sitten silmänräpäyksessä juuri biologisen kellon tikityksen alettua löytää tasokkaan miehen elättämään perhettä ruuhkavuosien ajaksi, ei se välttämättä onnistukaan sormia napsauttamalla.
Naiselle tuntuu olevan vieras ajatus että elämänkumppanin löytämiseksi pitäisi tehdä kompromisseja, esim. pariutumalla nuorempana ja luopumalla muutamasta irtosuhteesta/panosuhteesta/huolettomasta sinkkureissusta tyttökaverien kanssa.
On huomattavasti helpompaa olla tilanteessa jossa pystyy valitsemaan juoksut/pariutumisen, kuin tilanteessa jossa tarjolla ei ole kumpaakaan ennen kuin ikää on 28-32v.
Se että naisella on helpompaa ei siis tarkoita sitä että nainen saa aina miehen elämänkumppaniksi juuri sillä hetkellä kun elämänvaihevipu kääntyy asennosta 1. Juoksut asentoon 2. Vakiintuminen.
Eivät miehet sen innokkaampia vakiintumaan ole parikymppisinä kuin naisetkaan. Kovasti tuntuu kavereiden kanssa baareissa pyöriminen ja satunnaispanojen iskeminen viehättävän nuoria miehiä siinä missä nuoria naisiakin. Sinäkin olet itse tällä palstalla kertonut olevasi yli kolmekymppinen pelimies ja olet suositellut kolmekymppiselle miehelle pelimieheksi pyrkimistä sen sijaan että alkaisi parisuhteeseen ikäisensä naisen kanssa. Aivan turhaan pelkästään naisia taas moitit.
Seksiseikkaileminen kiinnostaa pientä vähemmistöä nuorista miehistä jotka saavat helposti seksiä. Mutta koska enemmistö nuorten naisten seksikokemuksista tapahtuu näiden muutamien pelimiesten kanssa, he yleistävät enemmistön nuorista miehistän olevan vakiintumishaluttomia.
Enkä ole pelimies (ikävä kyllä, pelimiehelle myös suhteen löytäminen on helpompaa). Olin 25-vuotiaaksi asti kokematon kiltti ja luotettava mies. Sitten päätin pyrkiä kehittymään lähemmäs sitä miestä jonka puolesta nainen äänestää jaloillaan eikä sanoillaan.Ei pidä paikkaansa. Naiset harvoin valitsevat pelimiestä aviomiehekseen. No vain jos uskovat kesyttääneensä tämän. Mutta eihän ketään miestä viedä vihille väkisin, joten todellinen pelimies ei usein naimisiin joudu vastoin tahtoaan.
Todellisuudessa näitä nuoria miehiä, jotka eivät ole halukkaita tai kykeneviä parisuhteeseen saati ydinperhearkeen on paljon. Ei niistä kotona elämänsä tietokoneen ääressä nujunneista pojistakaan ole poikaystäviksi, puhumattakaan aviomiehiksi tai perheenisiksi. Lisäksi on ne uraohjukset, joilla ei riitä aikaa edes seurusteluunkaan.
Aika yleinen ryhmä (tuttavapiriissä kerrotusta) päätellen ovat myös mukavat miehet, jotka ovat okei poikaystävinä, mutta kun muutetaan yhteen ja nainen kuvittelee, että aletaan elää parisuhde-elämää ja suunnata perheenperustamista kohti, niin nämä pojat elävät kuin teinipojat äitinsä kanssa. Tiedän näitä tapaukseia useamman, jossa nainen on yksin kotona, matkustaa yksin lomille, koska mies on kuin teinipoika ja viettää suurimman osan vapaa-aikaansa kavereiden kanssa. Nainen näkee ettei tilanne muutu vaikka asiasta on puhuttu ja pian tulee ero. Mies jatkaa samanlaista elämäänsä jonkun toisen naise kanssa, joka hukkaa taas muutaman vuoden elämästään tyyppiin, joka ei näytä kypsyvän teinipoikavaiheen yli.
Tämä johtuu vain siitä että pelimiehet ovat harvassa. Ne harvat pelimiehet kyllä menevät kuin kuumille kiville.
Ja pelimiehet olivat harvassa myös nuorten miesten keskuudessa. Naiset uskovat useimpien nuorten miesten olevan vakiintumishaluttomia, koska valtaosa heidän seksikokemuksistaan on niiden muutamien tasokkaiden naistenmetsästäjien kanssa.
Eksäni löysi uuden naisystävän lähes samantien erottuamme, mutta minä olen vieläkin sinkku, siksi että tapaamani Tinder-miehet ovat aina jälkikäteen paljastuneet pelkiksi seksinetsijöiksi (vaikka ovat esittäneet muuta).
Uskon että ok-näköisen miehen on helpompi löytää parisuhde, koska iso osa naisista etsii parisuhdetta. Tämmöisen ok-näköisen naisen mielestä tuntuu kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.
-N29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittääkseni yhtä moni mies kuin nainenkin löytää puolison, jos nyt ei puhuta homopareista. Aika mahdotonta olisi, että useampi nainen on heteroparisuhteessa kuin mies.
Satunnaissuhteet eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.
Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.
Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.
Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.
Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.
1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.
2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.
3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).
4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.
En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.
Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.
Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.
Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.
Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?
Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.
Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tietysti jos haluaa ensin 10-15 vuotta paneskella ympäriinsä ja "nauttia vapaudesta", mutta sitten silmänräpäyksessä juuri biologisen kellon tikityksen alettua löytää tasokkaan miehen elättämään perhettä ruuhkavuosien ajaksi, ei se välttämättä onnistukaan sormia napsauttamalla.
Naiselle tuntuu olevan vieras ajatus että elämänkumppanin löytämiseksi pitäisi tehdä kompromisseja, esim. pariutumalla nuorempana ja luopumalla muutamasta irtosuhteesta/panosuhteesta/huolettomasta sinkkureissusta tyttökaverien kanssa.
On huomattavasti helpompaa olla tilanteessa jossa pystyy valitsemaan juoksut/pariutumisen, kuin tilanteessa jossa tarjolla ei ole kumpaakaan ennen kuin ikää on 28-32v.
Se että naisella on helpompaa ei siis tarkoita sitä että nainen saa aina miehen elämänkumppaniksi juuri sillä hetkellä kun elämänvaihevipu kääntyy asennosta 1. Juoksut asentoon 2. Vakiintuminen.
Eivät miehet sen innokkaampia vakiintumaan ole parikymppisinä kuin naisetkaan. Kovasti tuntuu kavereiden kanssa baareissa pyöriminen ja satunnaispanojen iskeminen viehättävän nuoria miehiä siinä missä nuoria naisiakin. Sinäkin olet itse tällä palstalla kertonut olevasi yli kolmekymppinen pelimies ja olet suositellut kolmekymppiselle miehelle pelimieheksi pyrkimistä sen sijaan että alkaisi parisuhteeseen ikäisensä naisen kanssa. Aivan turhaan pelkästään naisia taas moitit.
Seksiseikkaileminen kiinnostaa pientä vähemmistöä nuorista miehistä jotka saavat helposti seksiä. Mutta koska enemmistö nuorten naisten seksikokemuksista tapahtuu näiden muutamien pelimiesten kanssa, he yleistävät enemmistön nuorista miehistän olevan vakiintumishaluttomia.
Enkä ole pelimies (ikävä kyllä, pelimiehelle myös suhteen löytäminen on helpompaa). Olin 25-vuotiaaksi asti kokematon kiltti ja luotettava mies. Sitten päätin pyrkiä kehittymään lähemmäs sitä miestä jonka puolesta nainen äänestää jaloillaan eikä sanoillaan.Ei pidä paikkaansa. Naiset harvoin valitsevat pelimiestä aviomiehekseen. No vain jos uskovat kesyttääneensä tämän. Mutta eihän ketään miestä viedä vihille väkisin, joten todellinen pelimies ei usein naimisiin joudu vastoin tahtoaan.
Todellisuudessa näitä nuoria miehiä, jotka eivät ole halukkaita tai kykeneviä parisuhteeseen saati ydinperhearkeen on paljon. Ei niistä kotona elämänsä tietokoneen ääressä nujunneista pojistakaan ole poikaystäviksi, puhumattakaan aviomiehiksi tai perheenisiksi. Lisäksi on ne uraohjukset, joilla ei riitä aikaa edes seurusteluunkaan.
Aika yleinen ryhmä (tuttavapiriissä kerrotusta) päätellen ovat myös mukavat miehet, jotka ovat okei poikaystävinä, mutta kun muutetaan yhteen ja nainen kuvittelee, että aletaan elää parisuhde-elämää ja suunnata perheenperustamista kohti, niin nämä pojat elävät kuin teinipojat äitinsä kanssa. Tiedän näitä tapaukseia useamman, jossa nainen on yksin kotona, matkustaa yksin lomille, koska mies on kuin teinipoika ja viettää suurimman osan vapaa-aikaansa kavereiden kanssa. Nainen näkee ettei tilanne muutu vaikka asiasta on puhuttu ja pian tulee ero. Mies jatkaa samanlaista elämäänsä jonkun toisen naise kanssa, joka hukkaa taas muutaman vuoden elämästään tyyppiin, joka ei näytä kypsyvän teinipoikavaiheen yli.
Tämä johtuu vain siitä että pelimiehet ovat harvassa. Ne harvat pelimiehet kyllä menevät kuin kuumille kiville.
Ja pelimiehet olivat harvassa myös nuorten miesten keskuudessa. Naiset uskovat useimpien nuorten miesten olevan vakiintumishaluttomia, koska valtaosa heidän seksikokemuksistaan on niiden muutamien tasokkaiden naistenmetsästäjien kanssa.
Missähän ne kaikki vakiintumishaluiset nuoret miehet oikein piileskelevät? Ei ole omalle kohdalle osunut vielä yhtään ainutta alle 25-vuotiaista miestä, joka ei olisi seksiä vonkaamassa viimeistään toisilla tai kolmansilla treffeillä. Suurin osa haluaisi jo ensitapaamisella. 😞
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tietysti jos haluaa ensin 10-15 vuotta paneskella ympäriinsä ja "nauttia vapaudesta", mutta sitten silmänräpäyksessä juuri biologisen kellon tikityksen alettua löytää tasokkaan miehen elättämään perhettä ruuhkavuosien ajaksi, ei se välttämättä onnistukaan sormia napsauttamalla.
Naiselle tuntuu olevan vieras ajatus että elämänkumppanin löytämiseksi pitäisi tehdä kompromisseja, esim. pariutumalla nuorempana ja luopumalla muutamasta irtosuhteesta/panosuhteesta/huolettomasta sinkkureissusta tyttökaverien kanssa.
On huomattavasti helpompaa olla tilanteessa jossa pystyy valitsemaan juoksut/pariutumisen, kuin tilanteessa jossa tarjolla ei ole kumpaakaan ennen kuin ikää on 28-32v.
Se että naisella on helpompaa ei siis tarkoita sitä että nainen saa aina miehen elämänkumppaniksi juuri sillä hetkellä kun elämänvaihevipu kääntyy asennosta 1. Juoksut asentoon 2. Vakiintuminen.
Eivät miehet sen innokkaampia vakiintumaan ole parikymppisinä kuin naisetkaan. Kovasti tuntuu kavereiden kanssa baareissa pyöriminen ja satunnaispanojen iskeminen viehättävän nuoria miehiä siinä missä nuoria naisiakin. Sinäkin olet itse tällä palstalla kertonut olevasi yli kolmekymppinen pelimies ja olet suositellut kolmekymppiselle miehelle pelimieheksi pyrkimistä sen sijaan että alkaisi parisuhteeseen ikäisensä naisen kanssa. Aivan turhaan pelkästään naisia taas moitit.
Seksiseikkaileminen kiinnostaa pientä vähemmistöä nuorista miehistä jotka saavat helposti seksiä. Mutta koska enemmistö nuorten naisten seksikokemuksista tapahtuu näiden muutamien pelimiesten kanssa, he yleistävät enemmistön nuorista miehistän olevan vakiintumishaluttomia.
Enkä ole pelimies (ikävä kyllä, pelimiehelle myös suhteen löytäminen on helpompaa). Olin 25-vuotiaaksi asti kokematon kiltti ja luotettava mies. Sitten päätin pyrkiä kehittymään lähemmäs sitä miestä jonka puolesta nainen äänestää jaloillaan eikä sanoillaan.Ei pidä paikkaansa. Naiset harvoin valitsevat pelimiestä aviomiehekseen. No vain jos uskovat kesyttääneensä tämän. Mutta eihän ketään miestä viedä vihille väkisin, joten todellinen pelimies ei usein naimisiin joudu vastoin tahtoaan.
Todellisuudessa näitä nuoria miehiä, jotka eivät ole halukkaita tai kykeneviä parisuhteeseen saati ydinperhearkeen on paljon. Ei niistä kotona elämänsä tietokoneen ääressä nujunneista pojistakaan ole poikaystäviksi, puhumattakaan aviomiehiksi tai perheenisiksi. Lisäksi on ne uraohjukset, joilla ei riitä aikaa edes seurusteluunkaan.
Aika yleinen ryhmä (tuttavapiriissä kerrotusta) päätellen ovat myös mukavat miehet, jotka ovat okei poikaystävinä, mutta kun muutetaan yhteen ja nainen kuvittelee, että aletaan elää parisuhde-elämää ja suunnata perheenperustamista kohti, niin nämä pojat elävät kuin teinipojat äitinsä kanssa. Tiedän näitä tapaukseia useamman, jossa nainen on yksin kotona, matkustaa yksin lomille, koska mies on kuin teinipoika ja viettää suurimman osan vapaa-aikaansa kavereiden kanssa. Nainen näkee ettei tilanne muutu vaikka asiasta on puhuttu ja pian tulee ero. Mies jatkaa samanlaista elämäänsä jonkun toisen naise kanssa, joka hukkaa taas muutaman vuoden elämästään tyyppiin, joka ei näytä kypsyvän teinipoikavaiheen yli.
Tämä johtuu vain siitä että pelimiehet ovat harvassa. Ne harvat pelimiehet kyllä menevät kuin kuumille kiville.
Ja pelimiehet olivat harvassa myös nuorten miesten keskuudessa. Naiset uskovat useimpien nuorten miesten olevan vakiintumishaluttomia, koska valtaosa heidän seksikokemuksistaan on niiden muutamien tasokkaiden naistenmetsästäjien kanssa.Missähän ne kaikki vakiintumishaluiset nuoret miehet oikein piileskelevät? Ei ole omalle kohdalle osunut vielä yhtään ainutta alle 25-vuotiaista miestä, joka ei olisi seksiä vonkaamassa viimeistään toisilla tai kolmansilla treffeillä. Suurin osa haluaisi jo ensitapaamisella. 😞
Kotona surkuttelemassa, kun nettideitti-ilmoihin ei vastata eikä tinderissä tule matcheja. Yliopistolta löytää myös
eri
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.
Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.
Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.
Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.
Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.
1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.
2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.
3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).
4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.
En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.
Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.
Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.
Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.
Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?
Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.
Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.
Ikisinkku. Ei tällainen kaveri naisia kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tietysti jos haluaa ensin 10-15 vuotta paneskella ympäriinsä ja "nauttia vapaudesta", mutta sitten silmänräpäyksessä juuri biologisen kellon tikityksen alettua löytää tasokkaan miehen elättämään perhettä ruuhkavuosien ajaksi, ei se välttämättä onnistukaan sormia napsauttamalla.
Naiselle tuntuu olevan vieras ajatus että elämänkumppanin löytämiseksi pitäisi tehdä kompromisseja, esim. pariutumalla nuorempana ja luopumalla muutamasta irtosuhteesta/panosuhteesta/huolettomasta sinkkureissusta tyttökaverien kanssa.
On huomattavasti helpompaa olla tilanteessa jossa pystyy valitsemaan juoksut/pariutumisen, kuin tilanteessa jossa tarjolla ei ole kumpaakaan ennen kuin ikää on 28-32v.
Se että naisella on helpompaa ei siis tarkoita sitä että nainen saa aina miehen elämänkumppaniksi juuri sillä hetkellä kun elämänvaihevipu kääntyy asennosta 1. Juoksut asentoon 2. Vakiintuminen.
Eivät miehet sen innokkaampia vakiintumaan ole parikymppisinä kuin naisetkaan. Kovasti tuntuu kavereiden kanssa baareissa pyöriminen ja satunnaispanojen iskeminen viehättävän nuoria miehiä siinä missä nuoria naisiakin. Sinäkin olet itse tällä palstalla kertonut olevasi yli kolmekymppinen pelimies ja olet suositellut kolmekymppiselle miehelle pelimieheksi pyrkimistä sen sijaan että alkaisi parisuhteeseen ikäisensä naisen kanssa. Aivan turhaan pelkästään naisia taas moitit.
Seksiseikkaileminen kiinnostaa pientä vähemmistöä nuorista miehistä jotka saavat helposti seksiä. Mutta koska enemmistö nuorten naisten seksikokemuksista tapahtuu näiden muutamien pelimiesten kanssa, he yleistävät enemmistön nuorista miehistän olevan vakiintumishaluttomia.
Enkä ole pelimies (ikävä kyllä, pelimiehelle myös suhteen löytäminen on helpompaa). Olin 25-vuotiaaksi asti kokematon kiltti ja luotettava mies. Sitten päätin pyrkiä kehittymään lähemmäs sitä miestä jonka puolesta nainen äänestää jaloillaan eikä sanoillaan.Ei pidä paikkaansa. Naiset harvoin valitsevat pelimiestä aviomiehekseen. No vain jos uskovat kesyttääneensä tämän. Mutta eihän ketään miestä viedä vihille väkisin, joten todellinen pelimies ei usein naimisiin joudu vastoin tahtoaan.
Todellisuudessa näitä nuoria miehiä, jotka eivät ole halukkaita tai kykeneviä parisuhteeseen saati ydinperhearkeen on paljon. Ei niistä kotona elämänsä tietokoneen ääressä nujunneista pojistakaan ole poikaystäviksi, puhumattakaan aviomiehiksi tai perheenisiksi. Lisäksi on ne uraohjukset, joilla ei riitä aikaa edes seurusteluunkaan.
Aika yleinen ryhmä (tuttavapiriissä kerrotusta) päätellen ovat myös mukavat miehet, jotka ovat okei poikaystävinä, mutta kun muutetaan yhteen ja nainen kuvittelee, että aletaan elää parisuhde-elämää ja suunnata perheenperustamista kohti, niin nämä pojat elävät kuin teinipojat äitinsä kanssa. Tiedän näitä tapaukseia useamman, jossa nainen on yksin kotona, matkustaa yksin lomille, koska mies on kuin teinipoika ja viettää suurimman osan vapaa-aikaansa kavereiden kanssa. Nainen näkee ettei tilanne muutu vaikka asiasta on puhuttu ja pian tulee ero. Mies jatkaa samanlaista elämäänsä jonkun toisen naise kanssa, joka hukkaa taas muutaman vuoden elämästään tyyppiin, joka ei näytä kypsyvän teinipoikavaiheen yli.
Tämä johtuu vain siitä että pelimiehet ovat harvassa. Ne harvat pelimiehet kyllä menevät kuin kuumille kiville.
Ja pelimiehet olivat harvassa myös nuorten miesten keskuudessa. Naiset uskovat useimpien nuorten miesten olevan vakiintumishaluttomia, koska valtaosa heidän seksikokemuksistaan on niiden muutamien tasokkaiden naistenmetsästäjien kanssa.Missähän ne kaikki vakiintumishaluiset nuoret miehet oikein piileskelevät? Ei ole omalle kohdalle osunut vielä yhtään ainutta alle 25-vuotiaista miestä, joka ei olisi seksiä vonkaamassa viimeistään toisilla tai kolmansilla treffeillä. Suurin osa haluaisi jo ensitapaamisella. 😞
Kotona surkuttelemassa, kun nettideitti-ilmoihin ei vastata eikä tinderissä tule matcheja. Yliopistolta löytää myös
eri
Miksi seksin vonkaaminen sulkisi pois kiinnostuksen parisuhteeseen? Eikö ole normaalia olla kiinnostunut seksistä, jos parisuhdetta tavoittelee?
Alue: Aihe vapaa
Just näin. Hyvistä miehistä on paljon suurempi puute kuin hyvistä naisista. Jos naiselle kelpaa naisen hakkaaja, juoppo, narkkari, pettäjä, hullu narsisti niin sitten on helppoa mutta jos noita ei itselleen halua niin vaikeeta on löytää.