Lue keskustelun säännöt.
Sairaslomalla oleva työkaveri nähty kaupungilla!
14.04.2018 |
Mihin hän tarvitsee sairauslomaa, jos pystyy käymään kaupungilla huvittelemassa?
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
Sairasloman syytä ei ole mitään tarvetta todistaa työkavereille, ei kuulu heille.
Ei todellakaan, edes esimiehelle ei toimiteta lääkärintodistusta, ainakaan meillä, vaan henkilöstöosastolle. En tiedä miten pienemmissä työpaikoissa. Pitäisikö kaikki, esim. kohdunpoistot, hedelmällisyyshoidot ja psyykkiset ongelmat ilmoittaa työkavereille? Taidat pilailla.
Sitä voi kysyä onko hedelmälisyyshoito sairauden hoitoa. Vapaa-aikana pitäisi tuollaiset asiat hoitaa kun kyse ei ole varsinaisesta sairastamisesta. Sama pätee kauneusleikkauksiin yms. joiden kuluja ei pitäisi laittaa yhteiskunnan maksettavaksi sairausloman muodossa.
Jaaha. Mä laihdutin 80kg, josta jäi paljon roikkuvaa ihoa. Menin ihon kiristysleikkaukseen, jonka takia olin 4kk palkattomalla sairaslomalla. Leikkaukset maksoin itse.
Ja itse aiheeseen, kyseisen sairasloman aikana kyllä liikuin mm. kaupungilla, mutta en ollut siinä kunnossa, että sitä omaa työtäni olisin pystynyt tekemään.
Enemmän tarkoitin edellä rintojen suurennuksia yms. Sinulla oli selkeä lääketieteellinen syy vaikka kyse oli laihtumisen aiheuttamasta haitasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin kuusi vuotta sairauslomalla.
Tunnustan, että kävin sairaalassa, terveyskeskuksessa, hammaslääkärillä, silmälääkärillä, fysioterapeutilla, apteekissa, pankkiautomaatilla ja ruokakaupassa todella monta kertaa.
Kyllä nyt hävettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Ja se paraneminen luonnollisesti tapahtuu niin, että kolme viikkoa masentunut itkee peiton alla kaikki päivät, eikä jaksa edes syödä tai käydä suihkussa, ja kas, yhtenä kauniina aamuna saikku loppuu ja niin sitä taas kirmataan suihkunraikkaana intoa puhkuen työpaikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
Olihan tää sarkasmia, olihan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
No kun ne sairauslomien syyt eivät kuulu työkavereille! Laita omat saikkulappusi vaikka työpaikkasi ulko-oveen, niin jokainen näkee, miksi olet pois töistä.
No sittne työkavereille jää tunne, että epäillyllä on jotakin salattavaa. Ja se on ikävää paitsi työyhteisön, myös asianosaisen itsensä kannalta. Olemalla avoin hän voisi todistaa itsensä syyttömäksi, mutta jos ei kiinnosta niin eihän siinä.
Oletkohan katsonut liikaa dekkareita :D Sairaus ei ole rikos.
Ja rikollinenkin on syytön, kunnes toisin todistetaan. Negatiivista todistustaakkaa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
No kun ne sairauslomien syyt eivät kuulu työkavereille! Laita omat saikkulappusi vaikka työpaikkasi ulko-oveen, niin jokainen näkee, miksi olet pois töistä.
No sittne työkavereille jää tunne, että epäillyllä on jotakin salattavaa. Ja se on ikävää paitsi työyhteisön, myös asianosaisen itsensä kannalta. Olemalla avoin hän voisi todistaa itsensä syyttömäksi, mutta jos ei kiinnosta niin eihän siinä.
Joo..! Seuraavan kerran selostankin kovaan ääneen, että voi jumaliste miten p*ska lensi saikun aikana, ei mennyt ruokaa syötyä viittäkään minuuttua, kun oli pakko juosta pöntölle vesiripulille, joka oli täynnä sulamattoman ruoan palasia salaatteineen kaikkineen 👌
Selostat? Tarvitaan todisteet.[/
😂 näytteet mukaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Masennukseen, unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen ei hoitokeino ole sängyssä makaaminen. Lisäksi kannattaa työpaikalla keskittyä ihan omaan olemiseen. Toisten kyttääminen on epäterveellistä koko työyhteisölle. T. Työterveyspsykologi.
Hieno kommentti, juuri näin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että jos masennus on saikun arvoinen, ihminen ei siinä tilassa kykene kuin makaamaan sängyssä, eikä todellakaan hengailemaan missään kaupungilla. Jos taas masennus on sitä tasoa, että pystyy oleskelemaan kaupungilla, voi varmaan miettiä voisiko oleskella töissäkin.
Suoraan sanottuna vituttaa nuo "masentuneet", jotka käyttävät diagnoosia laiskuutensa lupalappuna. Oikeasti masentuneet ihmiset saavat näiden takia sen leiman päähänsä ja paskaa niskaan.
Hyvä että toit ilmi käsityksesi, niin voimme oikaista sitä. Kuten jo joku kirjoitti, töissä OLESKELU ei tavallisesti riitä. Itse olin pitkään masentunut tajuamatta sitä itse, ajattelin vain että pitää pinnistellä, ottaa itseä siitä kuuluisasta niskasta kiinni, itkeskelin aamuisin ja raahauduin töihin. Sitten ystävä painosti psykiatrille. Tuloksena masennusdiagnoosi, lääkitys, psykoterapia ja aluksi kuukauden sairasloma. Läksin Lappiin hiihtämään viikoksi. Onneksi ei ollut ketään kyttäämässä.
Kyllähän lintsaamistakin on, mutta onko se työtoverien asia valvoa?Jos nyt jotakin masennusta on, joka kuitenkaan ei ole niin pahaa ettei pysty ulkona liikkumaan, niin sitten varmaan on voimia todistaa se sairausloman syy ilman salaamista työkavereillekin. Saikkulappu vaikka liitetiedostona työpaikan sähköpostiin, jos ei jaksa töihin saakka sitä tuoda. Tällä tavalla parannetaan avoimmuutta ja vähennetään puheita, mutta toisaalta pidetään pientä kontrolliakin ja voidaan tarkkailla työkaverin vointia tulevaisuudessa.
Sairasloman syytä ei ole mitään tarvetta todistaa työkavereille, ei kuulu heille.
Ei todellakaan, edes esimiehelle ei toimiteta lääkärintodistusta, ainakaan meillä, vaan henkilöstöosastolle. En tiedä miten pienemmissä työpaikoissa. Pitäisikö kaikki, esim. kohdunpoistot, hedelmällisyyshoidot ja psyykkiset ongelmat ilmoittaa työkavereille? Taidat pilailla.
On se kumma jos työnantajan edustaja eli esimies ei saa tietää sairausloman kestoa. Miten ihmeessä voidaan suunnitella töitä eteenpäin jos ei tiedä tuleeko työntekijä päivän tai kuukauden päästä. Jos työntekijä voi olla pitkän aikaa pois ilman että kukaan huomaa voi kyseenalaistaa tarvitaanko tätä työntekijää ollenkaan. Samaan aikaan voi useampi olla pois ja silloin voi olla tarvetta supistaa toimintaa jos lisähenkilökuntaa ei saada tilallle.
Omassa työpaikassa julkisella sektorilla (työntekijöitä tuhansia) ei todellakaan riitä että soitetaan työkaverille että on sairas vaan esimiehelle on myös ilmoitettava jos ei töihin ole tulossa ja kerrottava arvioitu poissaolon kesto. Kolme päivää voi olla pois omalla ilmoituksella ja infektioaikana jopa viisi päivää ennen kuin tarvitsee sairauslomatodistus toimittaa esimiehelle. Pomolla on tietenkin vaitiolovelvollisuus poissaolon syystä eli sitä ei saa kertoa työkavereille.
Kesto kyllä, syytä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono provo.
Kerran olen kuitenkin ollut 1,5 viikon saikulla, kun päänupista leikattiin onteloja isommaksi. Seuraavana päivänä en vielä ulkoillut, kun olin niin kujalla kipulääkityksestä. Sen jälkeen ulkoilin kyllä joka päivä, vaikka aluksi nuppi oli turvoksissa ja "tamppoonin naru" tuli sieraimista teipillä poskeen kiinni, sekä toisessa silmässä oli silmälappu, jonka alla nenäliina.
pekka puupäätä ja pätkää lainatakseni: Pätkä: " asiahan ei tietysti minulle kuulu..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, kun alkoi tulla etova olo. Sairastan toistuvaa masennusta ja ollut sen vuoksi kahdesti pidemmällä sairauslomalla. Ihanalla työpaikallani on halaten toivotettu toipumisrauhaa kun olen itkien käynyt järjestämässä työasiat vielä siihen kuntoon, että olen voinut jäädä pois. Kollegan eläkejuhliin kannustettiin tulemaan jos suinkin jaksan. Ja jaksoinkin. Töihin oli hyvä myös palata, oli tervetullut olo molemmilla kerroilla. Olen ollut samassa, pitkää koulutusta vaativassa työssäni jo 20 vuotta, tiedän että kaikesta ennaltaehkäisystä huolimatta sairauteni uusimisriski on korkea. On kuitenkin työpaikan suhteen turvallinen olo. Kyseessä on vieläpä naisvaltainen työpaikka joita usein haukutaan.
Kuulostaa ihan julkiselta sektorilta ja verovaroin kustannettavasta suojatyöpaikasta.
Haha tulee mieleen ex-pomoni. Lapsi oli sairaana ja piti käyttää lääkärissä. Bussilla kuljetaan. Pomo sattui just soittamaan kun olimme bussipysäkillä ja kysyi:"Ootsä jossain ulkona vaikka pitäis hoitaa sairasta lasta?!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsehän sain kirjallisen varoituksen, kun kävin selkäsaikulla ulkona (tarkalleen ottaen minulla ei edes tuolloin olisi ollut töitä, vaan ihan vapaapäivä) ja joku ihmisperse oli minut työnantajalle käräyttänyt. 8h seisomatyö ja tavaroiden nostaminen ei selällä onnistunut, mutta kuntoutus vaati esim. harjoituksia ja liikkumista selän ehdoilla.
Myöhemmin myönnettiin, että varoitus oli liikaa ja laiton tuossa tilanteessa, mutta eipä sitä enää poiskaan pyyhittyä saa. Ottaa päähän vieläkin, varmaan koko työhistoriani noloin tilanne, kun esimies ja hr-tyyppi tulee kesken työvuoron asiaa hoitamaan, ei mennyt mitenkään hienotunteisesti. Itseltä meni luotto meni koko firmaan, tai vähintäänkin siihen miten työntekijöiden asiat siellä hoidetaan.
Olisin tehnyt kanteen työsuojeluun moisesta kiusaamisesta. Laittanut firman maksamaan.
Entä ne ihmiset, jotka asuvat kaupungilla? Ajatelkaapa ap ja samanhenkiset, että jonkun lähin Lidl vaikkapa on Kampin tai Itiksen kauppakeskuksessa eikä esimerkiksi pikkupaikkakunnalla pellon vieressä. Ja nämä ihmiset sitten ovat kaupungilla koko ajan, nukkuessaankin. Hurjaa!
(Lidl esimerkkinä, koska eihän saikulla sovi liian hyvillä kaupoilla käydä, kun kerta pitää ikävää olla.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene heti kertomaan viranomaisille, niin kuin kunnon kansalainen tekee!
Onpa hieno juttu että työkaverisi on jaksanut edistää toipumistaan tuollaisella aktiviteetilla. Siinä on vastuullinen työntekijä kun ei ole jäänyt kotiin makaamaan. Kotiin makaamaan jääminen kun heikentää työ-ja toimintakykyä oleellisesti lähes sairaudessa kuin sairaudessa.
Ihmettelen kyllä toisinaan ihmisiä jotka puuttuvat toisten asioihin. Itse huolehdin vaan leppoisasti omista asioistani ja luotan siihen että muut huolehtivat kyllä omistaan. Aloittajan kaltaiset käärmeet myrkyttävät työpaikan ilmapiiriä ja reaktionsa paljastavat että kärsivät itse sellaisesta kuormitustilasta jossa olisi sairausloma tarpeen.
Tästä syystä kirjallisiin varoituksiin kuuluu aina vaatia kirjaamaan myös oma näkemyksesi tapahtumien kulusta, sekä se, että hyväksytkö vai kiistätkö työnantajan näkemyksen.
Vierailija kirjoitti:
Itsehän sain kirjallisen varoituksen, kun kävin selkäsaikulla ulkona (tarkalleen ottaen minulla ei edes tuolloin olisi ollut töitä, vaan ihan vapaapäivä) ja joku ihmisperse oli minut työnantajalle käräyttänyt. 8h seisomatyö ja tavaroiden nostaminen ei selällä onnistunut, mutta kuntoutus vaati esim. harjoituksia ja liikkumista selän ehdoilla.
Myöhemmin myönnettiin, että varoitus oli liikaa ja laiton tuossa tilanteessa, mutta eipä sitä enää poiskaan pyyhittyä saa. Ottaa päähän vieläkin, varmaan koko työhistoriani noloin tilanne, kun esimies ja hr-tyyppi tulee kesken työvuoron asiaa hoitamaan, ei mennyt mitenkään hienotunteisesti. Itseltä meni luotto meni koko firmaan, tai vähintäänkin siihen miten työntekijöiden asiat siellä hoidetaan.
Tästä syystä kirjallisiin varoituksiin kuuluu aina vaatia kirjaamaan myös oma näkemyksesi tapahtumien kulusta, sekä se, että hyväksytkö vai kiistätkö työnantajan näkemyksen.
Itse ainakin käyn kaupungissa sairaslomalla vaikka olisin kuumeessa. Buranalla kuume pois ja bilettämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkyvytön voi olla muutenkin kuin olemalla täysin vuodepotilaana.
Niin, ainakin silleen ettei vaan nyt huvittaisi mennä töihin. Kyllä jos minä kykenen kaupungille menemään, kykenen sitten menemään töihinkin.
Haista:::: Minun selkävaivani vuoksi en saa seisoa enkä istua vain kävellä ja maata, jota ei saa sitten tehdä kuin yöllä ja pienin erin päivällä. Pakko siis kävellä. Oletko sitä mieltä, että minun pitäisi kävellä asuntoa ympäri koko päivän?
Työtäni ei voi tehdä maaten(en ole hu......a) eikä kävellen.
Mulla oli joskus kaltaisesi kyylä työkaveri, joka sitten sairastui vakavaan keuhkosairauteen ja PÄÄSI eläkkeelle kyttäilemään aika nuorena.KARMA
Tämmösten takia pitäisi kuulua liittoon. Jos luottamusmies olisi ollut paikalla, ei mitään aiheetonta varoitusta olisi tullut.