En jaksa lastensuojelua enään!

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli ainakin kiva perhetyöntekijä. Eikä hän koskaan tullut kotiin. Käytiin kahvilla kaupungilla ja välillä tavattiin hänen toimistolla. Minullahan oli ero narsistimiehestä, joka systemaattisesti häiriköi minua ja lasta. Pitkään olin sitä mieltä, etten halua työntekijää, mutta se olikin tosi hyvä juttu.

Milloin tämä on ollut? Tuo kuulostaa lähinnä joltain tukihenkilöltä. Nykyään perhetyötä nimenomaan tarjotaan vain kotiin. Tämä koostuu lähinnä keskusteluista: vanhemmuudesta, perheen tilanteesta yms. Tätä enemmän tukea on lähes mahdotonta saada, ellei perhe ole hyvin pahassa pulassa. Kodinhoitaja olisi varmasti tervetullut moneen kotiin, ja auttaisi perhettä enemmän, mutta näitä tarjotaan hyvin nihkeästi.

Ilmeisesti lapsen voinnista on iso huoli?

Nyt ap keskity perheeseen. Mä voin rukoilla teidän puolesta, jos haluat.

btw jos tehään Lasu niin kauan siinä menee et henkilöt saa tiätää et lasu on tehty? eiks se pitäs kertoo välittömästi jos on tehty lastensuojeluilmotus?

Höpö höpö huostaanotto ei todellakaan seuraa jos ei ota perhetyötä vastaan. Perhetyötä tai mitään turhaa lässyttämistä ei tarvitse ottaa vastaan. Huostaanottoon pitää olla todella vahvat ja selkeät syyt, jolloin lapsen on mahdotonta asua kotona. Ei ole kyse mistään sellaisesta että jos olisit väsynyt tai kaikki ei jonkun mielestä mene täydellisesti.

Ei kannata stressaa tuollaisista. Jos haluat tai tarvitset jotain apua lastensuojelulta, niin sano millaista tarvitset. Ei sieltä voida ketään sun kotiin kärrätä istuskelemaan eikä edes auttamaan niissä kotitöissä jos et itse koe tällaista tarvitsevasi.

Ja tosiaan, en tiedä onko joku ääliö pelotellut sua, mutta kukaan sossu ei voi mitään huostaanottoa edes esittää ennenkuin on näytöt selvästä vaarasta ja huonoista oloista lapselle ja nekin menee aina oikeuden kautta eli ei kenenkään sossun mutu tuntemuksien mukaan. Siihenkin porukkaan nimittäin kuuluu myös todella ääliömäistä epäammattimaista porukkaa, mutta lakia niidenkin on seurattava.

Vierailija kirjoitti:

Lastensuojelu ajattelee lapsen parasta. Jos vanhempi on tuollainen, ei lapsen paikka ole terapialeluna hänen luonaan vaan suojassa ja turvassa sijaisperheessä.

Olen ohis, mutta ai siis jos vanhempi reagoi lamaantuvasta uhkaavaan kriisitilanteeseen, niin lapsen on parempi lähteä pois? Kai olet samaa mieltä myös läheisen menettävien vanhempien kohdalla? Että jos vanhempaa on kohdannut tai uhkaa kriisi, niin kaikenlainen sen vuoksi oireilu on lapsen kehitykselle haitallista? 

Et ota huomioon lainkaan sitä vaihtoehtoa että lapsen joutuminen pois hänelle tärkeiden ihmisten luota voi olla myös lapselle haitallista? 

Kyllä psyykkisesti terve aikuinen kykenee hoitamaan lastaan elämän kriisitilanteista huolimatta, eikä oireilu kriisin uhatessa ole mikään pätevä syy huostaanotolle kunhan lasta ei laiminlyödä (ja tällainen ei ainakaan aloittajan aloituksessa tullut ilmi).

Mietipäs nyt itsekin, miten käyttäydyt. Miksi olet mennyt lisääntymään, jos on noin vaikeeta muutenkin?

Ja näille perhetyöstä ym.avusta kieltäytyville tärkeintä ei siis olekaan lapsen hyvä vointi ja terve kehitys vaan mahdollinen häpeä omasta kyvyttömyydestä??

Kaikki sitä lisääntyykin ja huonompi aines näköjään erityisesti! Tässä on kasvatettu montakin tenavaa eikä ole lastensuojelua näkynyt...On se kumma miten monesta mammasta se AIHEETON ilmoitus on tehty XD

Ensinnäkin tämä on provo. Yleensä asiat ei etene niinkuin ap kertoi. Ap voisi ensin kertoa mitkä ovat syyt että miksi muka huostaanottoa esitetään. Ne kun ovat yleensä aika selkeitä eikä mitään sellaisia ”et ku me ajatellaan et sä et pärjää tai olet väsynyt” Onko siis klassikko päihteet mukana ja lapsi jäänyt ilman ruokaa, vaatteita tai jätetty yksin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä huostaanoton kynnys on TODELLA korkea. Esimerkkinä lapsi, joka kiireellisesti sijoitettiin ja on aivan tillin tallin. Vanhempi/vanhemmat epäilee omaa jaksamistaan juuri näiden haasteiden takia, mutta väkisin ovat tunkemassa lasta takaisin kotiin. Halvempaa näes.

Ylipäätään huostaanottoja näkee todella vähän verratuna siihen, kuinka suuria ongelmia monilla nuorilla on. Käytetään päihteitä alkoholista huumeisiin, ei käydä peruskoulua, hengataan öisin ulkona jne. Siltikään kukaan ei edes ehdota huostaanottoa. Tosin en itsekään näe huostaanottoa kovin hyvänä keinona, vaikka olisi isotkin ongelmat. Tarkoitus on vaan korostaa, että en ole yhtään turhaa huostaanottoa vielä nähnyt. Kyllä ne on yleensä ihan hirveitä tapauksia ja yleensä lopputulos lähtee lähinnä vanhemmista, kun eivät enää pärjää.

Mistä sä sen toisaalta tiedät? Itse saan päivittäin ahdistuskohtauksia turhan ja virheellisen huostaanottoni vuoksi (josta on vuosia), muttei mulla ole mitään kuumaa linjaa siitä vastuussa oleville henkilöille. Ja päihteitä en todellakaan käyttänyt ja kävin koulua hyvin arvosanoin.

Jaa, meistä teki kiusallaan lapsen täti ls-ilmoituksen, se sisälsi kaikkea paskaa miehen muka huumeiden käytöstä, lasten kulkemisesta risoissa vanhoissa vaatteissa jne. oli kyllä nuoruudesta tuttu täti ls.

Joka ihmeissään kysyi haalarista että onko se uusi (oli kyllä) eikä me tiedetty siis lasun sisältöä aiemmin ku vasta siinä hetkessä.

Kyllä vitutti. Mutta se vaan jututti meitä ja se oli sillä selvä.

Joskus päikky teki ls. Lapsen käytöksen takia, silloin kieltäydyin avohuollon tukitoimista , tätit kävi lapsii haastattelemassa, jonkun pelin avulla ja jälkikäteen tuli postissa kirje että asiakkuus on päättynyt.

Se mitä lasusta seuraa on kiinni itestä, siitä miten esiintyy, eikä niinkään siitä mitä lasuasa lukee

Vierailija kirjoitti:

Jaa, meistä teki kiusallaan lapsen täti ls-ilmoituksen, se sisälsi kaikkea paskaa miehen muka huumeiden käytöstä, lasten kulkemisesta risoissa vanhoissa vaatteissa jne. oli kyllä nuoruudesta tuttu täti ls.

Joka ihmeissään kysyi haalarista että onko se uusi (oli kyllä) eikä me tiedetty siis lasun sisältöä aiemmin ku vasta siinä hetkessä.

Kyllä vitutti. Mutta se vaan jututti meitä ja se oli sillä selvä.

Joskus päikky teki ls. Lapsen käytöksen takia, silloin kieltäydyin avohuollon tukitoimista , tätit kävi lapsii haastattelemassa, jonkun pelin avulla ja jälkikäteen tuli postissa kirje että asiakkuus on päättynyt.

Se mitä lasusta seuraa on kiinni itestä, siitä miten esiintyy, eikä niinkään siitä mitä lasuasa lukee

Ei teistä ole tehyt ls-ilmoitusta.

Jo tuo sana "enään"... Mä olen uupumukseeni saanut kinuta ja vaatia, että mä saisin perhetyöntekijän.

Yleensähän se menee niin, että ne jotka hangoittelevat tarjottua apua vastaan, ovat niitä joille se apu todella on nähty tarpeelliseksi. Lastesi vuoksi laita asenteesi kohdilleen ja ole yhteistyössä.

Höpö ap

Älä avaa ovea. Ei ne väkisin tuu sisään.

Yksi vallankäytön ja vaikuttamisen väline on uhkailla huostaanotolla. Kynnys siihen on hyvin korkea, eikä sitä tosiasiassa tehdä kuin viimeisenä keinona. Siihen on vaan niin hyvä heti nojautua, kun apua ei kyetä muuten tarjoamaan.

Itselläni on käytöshäiriöinen erityislapsi, jonka kanssa eläminen viimeiset kymmenen vuotta on ollut todella kuluttavaa ja henkisesti raskasta. Aikanaan meillekkin alettiin vihjailemaan lastensuojeluilmoituksista ja sijoituksista kodin ulkopuolelle. Käänsimme asian niin päin, että tosi mahtavaa, vanhemmat saavat nyt rauhan. Yllättäen nämä vihjailut loppuivatkin äkillisesti ja tilannetta alettiin hoitamaan muilla tavoin. Kyseessä oli siis ihan pelkkää kovistelua ja yritystä saada murrettua vanhempien tahto ja mieli.

Jos tilanne oman lapsen kanssa on syystä tai toisesta johtuen hyvin vaikea, niin ei kannata yrittää väkisin jatkaa sellaista mikä ei vaan toimi. Voi tehdä kaikille oikein hyvää, jos lapsi on hoidossa jossakin muualla jonkin aikaa. Tämä ei tee kenestäkään yhtään huonompaa isää tai äitiä. Se on välittämistä ja lapsen edun tavoittelua.

Lasuja ei kannata pelätä. Huostaan otetaan vain äärimmäisessä hädässä olevat ja silloin varmastikkin paikallaan. Sossut eivät voi käytännössä tehdä mitään muuta kuin antaa ohjaavaa tukea ja seurata tilannetta.

Meillä kävi perhetyö eron jälkeen kolme vuotta, kun toinen lapsista oli masentunut ja toisella todettiin asperger. Joo, olihan siinä kestämistä, kaikki rysähti samalla kertaa, mutta perhetyö vain ja ainoastaan pahensi asiaa. Joka viikko kävivät 2-3 kertaa, ajat aina heidän pillin mukaan. En päässyt tekemään yhtään mitään, koska perhetyö ravasi meillä koko ajan ilman mitään kunnon tekemistä. Pelailivat lasten kanssa lautapelejä ja juttelivat kuulumisia. Olisivat edes auttaneet lapsia läksyissä tai muuta hyödyllistä... Lapsetkaan eivät kokeneet mitään hyötyä siitä (etenkin vanhempi esiteini-ikäisenä), että kävivät nuuskimassa ja piti olla jotenkin edukseen vaikka mielellään oltaisiin oltu ihan omalla poppoolla. Piti pönöttää kahvipöydässä ja kuunnella tätien pölötystä, sitten esitellä huone ja tuoreimmat koulujutut (ei ihan hirveästi mitään uutta parin päivän välein). Välillä jompi kumpi ei päässyt harrastukseensa, kun tädit halusivat Just Sillon kylään. Koettiin enemmän raskaaksi ja jatkuva pölötys ongelmista sai lähinnä ahdistumaan, kun olisi vaan voinut mennä eteenpäin ja keskittyä tulevaan.

Sinänsä huvittavaa lukea kun täällä on oikein ollut perusteellisia perhetyöntekijöitä joita on ihan kiinnostanut oikeasti lasten asiat. Itselläni on taas sellaista kokemusta että tarjotaan jotain hömppä jutustelua ja kun käy ilmi että se ei ole se mitä perhe tarvitsee niin juostankin suoraan karkuun. Edes lasten kanssa ei ole viitsitty kunnolla jutustella. Olisihan se kamalaa kun olisi joutunut lapsille suoraan sanoa että me ollaan tällainen turha laitos joka ei voi oikeasti tarjota sen kaltaista apua mitä lapset ehkä tarvitsisivat tai mistä hyötyisivät eniten. Helppoon turhan lässyttämiseen löytyy sen sijaan aikaa. Nekin rahat voisi lastensuojelu kohdentaa järkevämmin ihan oikeuden ongelmien ratkomiseen. Vaikka puhuminen on helppo toteuttaa ei se tietääkseni ihan hyväntekeväisyys pohjalta toimi se lastensuojelu. Sinänsä harmi aina kun rahoja kulutetaan hukkaan vaikka ei se suoranaisesti omasta kukkarosta ole pois muuta kun verojen muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Jo tuo sana "enään"... Mä olen uupumukseeni saanut kinuta ja vaatia, että mä saisin perhetyöntekijän.

Yleensähän se menee niin, että ne jotka hangoittelevat tarjottua apua vastaan, ovat niitä joille se apu todella on nähty tarpeelliseksi. Lastesi vuoksi laita asenteesi kohdilleen ja ole yhteistyössä.

Joo mutta perhetyötä ei voi väkisin laittaa kenellekään vain sillä perusteella että ”kun me vähän ajatellaan että tarvitsisitte sitä” tai ”nyt me ainakin tullaan sua auttamaan kun et halua meidän apua” vaan perhetyöhön kuten lastensuojeluasiakkuuteen pitää olla selkeät syyt, olemassa olevat ongelmat ja tavoitteet mitä varten esim. perhetyötä tarvitaan ja millä keinoin tavoitteet saavutetaan.