Jordan Peterson: Älä anna lastesi tehdä mitään, mikä saa sinut inhoamaan heitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut vaihto-oppilaana Jenkeissä ja todistanut, kuinka rakastava isä hakkasi remmillä lahjakasta, mutta nenäkästä kymmenvuotiasta kerran viikossa. Niinpä minua ei kummastuta, että herra professorin mielestä uhmaikäinen pitäisi heittää mäkeen, koska muiden ihmisten mukavuus menee lapsen koskemattomuuden ohi.

Olen varmaan punavihreä hippi, mutta tykkään enemmän pohjoismaisesta tyylistä. Ja väittäisin, että yksi minunkin lapsistani on ollut aika kova luu. En inhoa häntä, vaan rakastan ja jollakin tapaa ihailenkin hänen lujuuttaan samalla kun pidän edelleen ohjakset tiukalla. Hienoa katsella, miten sen minäkeskeisen lapsen alta kuoriutuu korkean moraalin sisäistänyt ihminen, mutta edelleen aivan saakutin vahva sellainen.

Vedät kyllä ihan omia johtopäätöksiäsi, missään ei hän ole lapsen koskemattomuuteen rikkomisesta puhunut, ellet nyt koskemattomuudesta puhu ihan abosuuttisessa mielessä.

Sehän kirjoittaa että vieraan lapsen etu olisi ollut jos hän olisi heittänyt tämän mäkeen.

Minustakin tuo kohta oli huonosti kirjoitettu, jos se kappale tosiaan päättyi noin eikä asiaan enää kirjassa palattu. Moni lapsi voi käyttäytyä tuolla tavalla juuri siksi, että on menettänyt kunnioituksensa aikuisia kohtaan väkivaltaisten aikuisten vuoksi. 

t. #4

Mistä tällainen ajatus on peräisin? Itse fyysisesti kuritettuna tuo tuntuu ihan älyttömältä ajatukselta, että olisin lähtenyt tuollaisella käytöksellä hakemaan lisää fyysista kuritusta. 

Ai et voi kuvitella uhmakasta poikaa jota on hakattu kotona epäreilusti, ja joka purkaa sitä raivoa ja voimattomuutta ulkomaailmassa satuttamalla muita lapsia ja uhmaamalla aikuisia tilanteissa joissa tietää ettei aikuiset tee hänelle mitään? Minä pystyn ihan hyvin kuvittelemaan tällaisen lapsen. 

Toinen vaihtoehto on sitten lapsi jota ei ole ikinä sattunut ja jolla ei ole ollut mitään rajoja eikä seuraamuksia, vaan jota on kasvatettu narsistiseksi ja aikuisia kunnioittamattomaksi, ja joka sadistisesti satuttaa toisia, ja nauttii siitä että kukaan aikuinenkaan ei voi hänelle mitään.

Tietysti sitten on ihan vaan mikä tahansa ajattelematon lapsi, jolla on huono päivä tai joka on kateellinen siitä että toinen osaa temppuilla kiipeilytelineellä, mutta sellainen lapsi luultavasti edes vähän häpeäisi kun huomaa toisen lapsen isän tulevan väliin, eikä tuijota uhmakkaasti takaisin. 

Kommentoin vain väittämää väkivaltaisuuden ilmentymisestä lapsen uhmakkaana käytöksenä.

Ei, en todellakaan voi kuvitella fyysisesti kuritettua uhmahasta poikaa uhittelemassa yhdellekään tuntumattomalle aikuiselle miehelle.  Täysin absurdi ajatus! Päinvastoin, hän pelkää. Tuollaista tehdessä ensimmäinen mieleen tullut asia olisi ollut, että selkään tulee jos isä saa tietää tästä.

Toinen juttu on lempeä ihminen, johon luottaa, ja luottamus on avainsana tässä. Äiti on ainut aikuinen jolle lapsena kiukuttelin millään tavalla.

Ok, no minä taas muistan omasta lapsuudestani tällaisia poikia, jotka sai selkäänsä kotona epäreilusti ja seuraus oli että he tiesivät toisaalta selviävänsä siitä kivusta, toisaalta vihasivat sitä epäjohdonmukaisuutta ja satunnaisuutta millä ne rangaistukset tuli (kuten että jos isosisko kävi kielimässä, isä uskoi täysin siskon kertomusta ja poika sai selkään mitättömästä asiasta, vaikka monesti sisko olisi ansainnut selkäsaunan enemmän kuin pikkuveli). Ehkä sinun isäsi käyttäytyi johdonmukaisemmin ja piti selkeämmät säännöt, tai sitten olit vähemmän altis uhmaamaan aikuisia. Fyysinen rangaistus on itsessään jo paha ja tarpeeton asia lapsenkasvatuksessa, mutta miten se annetaan ja missä olosuhteissa, voi tehdä siitä vielä paljon pahemman. Epäreilu rangaistus on pahinta, ja sitä (henkistä väkivaltaa) voi harrastaa fyysisesti koskemattakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut vaihto-oppilaana Jenkeissä ja todistanut, kuinka rakastava isä hakkasi remmillä lahjakasta, mutta nenäkästä kymmenvuotiasta kerran viikossa. Niinpä minua ei kummastuta, että herra professorin mielestä uhmaikäinen pitäisi heittää mäkeen, koska muiden ihmisten mukavuus menee lapsen koskemattomuuden ohi.

Olen varmaan punavihreä hippi, mutta tykkään enemmän pohjoismaisesta tyylistä. Ja väittäisin, että yksi minunkin lapsistani on ollut aika kova luu. En inhoa häntä, vaan rakastan ja jollakin tapaa ihailenkin hänen lujuuttaan samalla kun pidän edelleen ohjakset tiukalla. Hienoa katsella, miten sen minäkeskeisen lapsen alta kuoriutuu korkean moraalin sisäistänyt ihminen, mutta edelleen aivan saakutin vahva sellainen.

Vedät kyllä ihan omia johtopäätöksiäsi, missään ei hän ole lapsen koskemattomuuteen rikkomisesta puhunut, ellet nyt koskemattomuudesta puhu ihan abosuuttisessa mielessä.

Sehän kirjoittaa että vieraan lapsen etu olisi ollut jos hän olisi heittänyt tämän mäkeen.

Niin, olisi ollut parempi koska kukaan ei ole opettanut poikaa käytöstavoille. Ja se oma johtopäätöksesi on, että hän kehottaa noin toimimaan? Ei kehoita. Minä tulkitsen tuon niin, että poika on "pilattu" huonolla kasvatuksella siihen pisteeseen että asian oikaiseminen vaatisi kovempia otteita. Sehän koko jutun pointti on, että tiukka kuri pienestä lähtien on edellytys kasvatuksen onnistumiselle.

Varmaan myös, että on sille kiusaajalapselle todella haitallista kasvaa aikuiseksi tilanteessa, jossa hän ensinnäkään ei kunnioita aikuisia ja vielä että hänellä ei ole ongelmia aiheuttaa tahalalan kipua toiselle lapselle. Ja kokonaisuuden kannalta voisi olla hyvä että joku vieras aikuinen pöläyttää sen verran että lapsi alkaa vähän miettiä onko hän itse sittenkään koskematon ja aikuisia voimakkaampi (ei ole), ja toisaalta vaikka sekin että tämä lapsi näkisi aikuisen puolustamassa omaa lastaan tarvittaessa fyysisesti tahalliselta kiusaamiselta. Vaikka se ei olisi ihanteellista, ilmeisesti mukula kuitenkin ymmärtää kipua kun on sitä tahallaan aiheuttamassa toisille. Tarina ei kerro oliko tämä toisen sormilla seisova lapsi täysin hemmoteltu vai sittenkin julmasti pahoinpidelty. 

Mukula saattaisi ymmärtää puhettakin. Mutta tämä kuuluisa Harvardin professori tekee juuri niin kuin nämä hänen moittimansa vanhemmat: vetäytyy oman lapsensa kanssa ja jättää kaksivuotiaan kauhukakaran kukkulan kuninkaaksi. Merkittävä signaali myös hänen omalle kaksivuotiaalleen: lapsi on vahvempi kuin aikuinen.

Jenkeissä on niin erikoinen kulttuuri meikäläisen silmin, että en tiedä, joutuuko siellä nykyään syytteeseen jo vieraalle lapselle puhumisestakin. Mutta itse olen suomalaisen koko kylä kasvattaa -ideologian suuri kannattaja, ja olen kyllä kasvattanut aina kun tilaisuus on kohdalle sattunut. Onnistuu ilman mäkeen heittelyitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut vaihto-oppilaana Jenkeissä ja todistanut, kuinka rakastava isä hakkasi remmillä lahjakasta, mutta nenäkästä kymmenvuotiasta kerran viikossa. Niinpä minua ei kummastuta, että herra professorin mielestä uhmaikäinen pitäisi heittää mäkeen, koska muiden ihmisten mukavuus menee lapsen koskemattomuuden ohi.

Olen varmaan punavihreä hippi, mutta tykkään enemmän pohjoismaisesta tyylistä. Ja väittäisin, että yksi minunkin lapsistani on ollut aika kova luu. En inhoa häntä, vaan rakastan ja jollakin tapaa ihailenkin hänen lujuuttaan samalla kun pidän edelleen ohjakset tiukalla. Hienoa katsella, miten sen minäkeskeisen lapsen alta kuoriutuu korkean moraalin sisäistänyt ihminen, mutta edelleen aivan saakutin vahva sellainen.

Vedät kyllä ihan omia johtopäätöksiäsi, missään ei hän ole lapsen koskemattomuuteen rikkomisesta puhunut, ellet nyt koskemattomuudesta puhu ihan abosuuttisessa mielessä.

Sehän kirjoittaa että vieraan lapsen etu olisi ollut jos hän olisi heittänyt tämän mäkeen.

Niin, olisi ollut parempi koska kukaan ei ole opettanut poikaa käytöstavoille. Ja se oma johtopäätöksesi on, että hän kehottaa noin toimimaan? Ei kehoita. Minä tulkitsen tuon niin, että poika on "pilattu" huonolla kasvatuksella siihen pisteeseen että asian oikaiseminen vaatisi kovempia otteita. Sehän koko jutun pointti on, että tiukka kuri pienestä lähtien on edellytys kasvatuksen onnistumiselle.

Varmaan myös, että on sille kiusaajalapselle todella haitallista kasvaa aikuiseksi tilanteessa, jossa hän ensinnäkään ei kunnioita aikuisia ja vielä että hänellä ei ole ongelmia aiheuttaa tahalalan kipua toiselle lapselle. Ja kokonaisuuden kannalta voisi olla hyvä että joku vieras aikuinen pöläyttää sen verran että lapsi alkaa vähän miettiä onko hän itse sittenkään koskematon ja aikuisia voimakkaampi (ei ole), ja toisaalta vaikka sekin että tämä lapsi näkisi aikuisen puolustamassa omaa lastaan tarvittaessa fyysisesti tahalliselta kiusaamiselta. Vaikka se ei olisi ihanteellista, ilmeisesti mukula kuitenkin ymmärtää kipua kun on sitä tahallaan aiheuttamassa toisille. Tarina ei kerro oliko tämä toisen sormilla seisova lapsi täysin hemmoteltu vai sittenkin julmasti pahoinpidelty. 

Mukula saattaisi ymmärtää puhettakin. Mutta tämä kuuluisa Harvardin professori tekee juuri niin kuin nämä hänen moittimansa vanhemmat: vetäytyy oman lapsensa kanssa ja jättää kaksivuotiaan kauhukakaran kukkulan kuninkaaksi. Merkittävä signaali myös hänen omalle kaksivuotiaalleen: lapsi on vahvempi kuin aikuinen.

Jenkeissä on niin erikoinen kulttuuri meikäläisen silmin, että en tiedä, joutuuko siellä nykyään syytteeseen jo vieraalle lapselle puhumisestakin. Mutta itse olen suomalaisen koko kylä kasvattaa -ideologian suuri kannattaja, ja olen kyllä kasvattanut aina kun tilaisuus on kohdalle sattunut. Onnistuu ilman mäkeen heittelyitäkin.

Ah joo, totta. Minäkin olisin puuttunut. Mutta jotenkin epäilen tuossa tarinassa etenkin tuota ikää, koska minun kaksivuotiaat ei ole pystyneet kannattelemaan itseään kovin pitkään tangoissa eikä varsinkaan jos joku seisoo sormien päällä. Toisekseen en ole nähnyt kaksivuotiasta seisomassa ja kävelemässä tankojen päällä, tai jos olisi, niin olisi siinä ainakin huoltaja pitämässä kiinni. Kuulostaa enemmän tyyliin viisvuotiaalta. Ja vähintäänkin, jos kaksivuotias tuijottaa uhmakkaasti silmiin, niin olettaisin just että sillä on huono päivä ja se ei tiedä mitä tekee, enkä että tällainen se on aina aikuisten kanssa. 

Nostellaan nyt vielä pe-illan kunniaksi! Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut vaihto-oppilaana Jenkeissä ja todistanut, kuinka rakastava isä hakkasi remmillä lahjakasta, mutta nenäkästä kymmenvuotiasta kerran viikossa. Niinpä minua ei kummastuta, että herra professorin mielestä uhmaikäinen pitäisi heittää mäkeen, koska muiden ihmisten mukavuus menee lapsen koskemattomuuden ohi.

Olen varmaan punavihreä hippi, mutta tykkään enemmän pohjoismaisesta tyylistä. Ja väittäisin, että yksi minunkin lapsistani on ollut aika kova luu. En inhoa häntä, vaan rakastan ja jollakin tapaa ihailenkin hänen lujuuttaan samalla kun pidän edelleen ohjakset tiukalla. Hienoa katsella, miten sen minäkeskeisen lapsen alta kuoriutuu korkean moraalin sisäistänyt ihminen, mutta edelleen aivan saakutin vahva sellainen.

Vedät kyllä ihan omia johtopäätöksiäsi, missään ei hän ole lapsen koskemattomuuteen rikkomisesta puhunut, ellet nyt koskemattomuudesta puhu ihan abosuuttisessa mielessä.

Sehän kirjoittaa että vieraan lapsen etu olisi ollut jos hän olisi heittänyt tämän mäkeen.

Niin, olisi ollut parempi koska kukaan ei ole opettanut poikaa käytöstavoille. Ja se oma johtopäätöksesi on, että hän kehottaa noin toimimaan? Ei kehoita. Minä tulkitsen tuon niin, että poika on "pilattu" huonolla kasvatuksella siihen pisteeseen että asian oikaiseminen vaatisi kovempia otteita. Sehän koko jutun pointti on, että tiukka kuri pienestä lähtien on edellytys kasvatuksen onnistumiselle.

Varmaan myös, että on sille kiusaajalapselle todella haitallista kasvaa aikuiseksi tilanteessa, jossa hän ensinnäkään ei kunnioita aikuisia ja vielä että hänellä ei ole ongelmia aiheuttaa tahalalan kipua toiselle lapselle. Ja kokonaisuuden kannalta voisi olla hyvä että joku vieras aikuinen pöläyttää sen verran että lapsi alkaa vähän miettiä onko hän itse sittenkään koskematon ja aikuisia voimakkaampi (ei ole), ja toisaalta vaikka sekin että tämä lapsi näkisi aikuisen puolustamassa omaa lastaan tarvittaessa fyysisesti tahalliselta kiusaamiselta. Vaikka se ei olisi ihanteellista, ilmeisesti mukula kuitenkin ymmärtää kipua kun on sitä tahallaan aiheuttamassa toisille. Tarina ei kerro oliko tämä toisen sormilla seisova lapsi täysin hemmoteltu vai sittenkin julmasti pahoinpidelty. 

Mukula saattaisi ymmärtää puhettakin. Mutta tämä kuuluisa Harvardin professori tekee juuri niin kuin nämä hänen moittimansa vanhemmat: vetäytyy oman lapsensa kanssa ja jättää kaksivuotiaan kauhukakaran kukkulan kuninkaaksi. Merkittävä signaali myös hänen omalle kaksivuotiaalleen: lapsi on vahvempi kuin aikuinen.

Jenkeissä on niin erikoinen kulttuuri meikäläisen silmin, että en tiedä, joutuuko siellä nykyään syytteeseen jo vieraalle lapselle puhumisestakin. Mutta itse olen suomalaisen koko kylä kasvattaa -ideologian suuri kannattaja, ja olen kyllä kasvattanut aina kun tilaisuus on kohdalle sattunut. Onnistuu ilman mäkeen heittelyitäkin.

Ah joo, totta. Minäkin olisin puuttunut. Mutta jotenkin epäilen tuossa tarinassa etenkin tuota ikää, koska minun kaksivuotiaat ei ole pystyneet kannattelemaan itseään kovin pitkään tangoissa eikä varsinkaan jos joku seisoo sormien päällä. Toisekseen en ole nähnyt kaksivuotiasta seisomassa ja kävelemässä tankojen päällä, tai jos olisi, niin olisi siinä ainakin huoltaja pitämässä kiinni. Kuulostaa enemmän tyyliin viisvuotiaalta. Ja vähintäänkin, jos kaksivuotias tuijottaa uhmakkaasti silmiin, niin olettaisin just että sillä on huono päivä ja se ei tiedä mitä tekee, enkä että tällainen se on aina aikuisten kanssa. 

Minä myös mietin, että harvinaisen kehittyneitä kaksivuotiaita, mutta arvelin että Harvardissa lapsetkin ovat erityisen lahjakkaita, enkä alkanut kertoa millaisia hömelöitä omani ovat siinä iässä olleet. Eivät talloneet toisia, mutta eivät kyllä roikkuneetkaan kuin lahkeessa enintään.

Tuli sellainen olo, että tuskin tämä herra on kannuksiaan ansainnut ainakaan lapsipsykologian piirissä. Googlasin sitten miehen, enkä kauheasti yllättynyt hänen erikoisalastaan :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jordan Peterson on Raising His Son

https://youtu.be/RfjnC7Mqo78 

Petersonin Poikakaan ei kovin vaikealta tapaukselta kuulosta - välillä on raivostunut, mutta pysyy kiukustuessaan portailla istumassa, kun käskee!

Heh 😀. No tosiaan. Meillä ensimmäisen jäähyn kanssa kesti vartti että sain pysymään penkillä istumassa. Sen jälkeen toinen vartti että pysyi penkillä ilman että yritti sieltä kaikki mahdolliset venkoilut. Varvasta maahan. Sylki, yritti lyödä. Sitten kun uskoi ettei venkoilut auta, aloitettiin laskeminen. Ja aloitettiin alusta. Ja alusta. Kunnes saatiin se kolme minuuttia täyteen tms eli minuutti per ikävuosi. Seuraavalla kerralla sama miinus minuutti per vaihe. Ennen kouluikää ei tarvittu enää jäähyjä. En jättänyt koskaan yksin jäähylle. Sanoitin tunteita. Jäähyn jälkeen tuli syliin, jatkettiin päivää hyvillä mielin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jordan Peterson on Raising His Son

https://youtu.be/RfjnC7Mqo78 

Petersonin Poikakaan ei kovin vaikealta tapaukselta kuulosta - välillä on raivostunut, mutta pysyy kiukustuessaan portailla istumassa, kun käskee!

Heh 😀. No tosiaan. Meillä ensimmäisen jäähyn kanssa kesti vartti että sain pysymään penkillä istumassa. Sen jälkeen toinen vartti että pysyi penkillä ilman että yritti sieltä kaikki mahdolliset venkoilut. Varvasta maahan. Sylki, yritti lyödä. Sitten kun uskoi ettei venkoilut auta, aloitettiin laskeminen. Ja aloitettiin alusta. Ja alusta. Kunnes saatiin se kolme minuuttia täyteen tms eli minuutti per ikävuosi. Seuraavalla kerralla sama miinus minuutti per vaihe. Ennen kouluikää ei tarvittu enää jäähyjä. En jättänyt koskaan yksin jäähylle. Sanoitin tunteita. Jäähyn jälkeen tuli syliin, jatkettiin päivää hyvillä mielin.

Korjaan vielä kun kirjoitin niin epäselvästi. Miinus minuutti per vaihe oli tarkoitettu ilmaisemaan sitä että jos toka jäähy oli helpompi, noin ei kyllä kovin paljon helpompi. Mutta aikaa myöten alkoi pelkkä uhkaus riittää.

Kertokaas nyt, Petersonin ystävät, miten se "ei" opetetaan ryömimisikäiselle.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas nyt, Petersonin ystävät, miten se "ei" opetetaan ryömimisikäiselle.

Se kertoi sen siinä videolla, linkki on sivu tai pari taakse päin. Metodi näyttää olevan täysin behavioristinen, ehdollistetaan lapsi muutamalla toistolla yhdistämään ei-sana siihen että aikuinen pysäyttää lapsen ja lapsi ei pääse enää liikkeelle kohti jotain tiettyä esinettä, lapsesta päästetään irti kun se lopettaa yrittämisen. Yleistetään opittu huolehtimalla että ei-sana keskeyttää lapsen toiminnan muissa yhteyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas nyt, Petersonin ystävät, miten se "ei" opetetaan ryömimisikäiselle.

Se kertoi sen siinä videolla, linkki on sivu tai pari taakse päin. Metodi näyttää olevan täysin behavioristinen, ehdollistetaan lapsi muutamalla toistolla yhdistämään ei-sana siihen että aikuinen pysäyttää lapsen ja lapsi ei pääse enää liikkeelle kohti jotain tiettyä esinettä, lapsesta päästetään irti kun se lopettaa yrittämisen. Yleistetään opittu huolehtimalla että ei-sana keskeyttää lapsen toiminnan muissa yhteyksissä.

Wau, 1900-luku haluaa behaviorisminsa takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas nyt, Petersonin ystävät, miten se "ei" opetetaan ryömimisikäiselle.

Se kertoi sen siinä videolla, linkki on sivu tai pari taakse päin. Metodi näyttää olevan täysin behavioristinen, ehdollistetaan lapsi muutamalla toistolla yhdistämään ei-sana siihen että aikuinen pysäyttää lapsen ja lapsi ei pääse enää liikkeelle kohti jotain tiettyä esinettä, lapsesta päästetään irti kun se lopettaa yrittämisen. Yleistetään opittu huolehtimalla että ei-sana keskeyttää lapsen toiminnan muissa yhteyksissä.

Wau, 1900-luku haluaa behaviorisminsa takaisin.

Mikäs vika behaviorismissa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas nyt, Petersonin ystävät, miten se "ei" opetetaan ryömimisikäiselle.

Se kertoi sen siinä videolla, linkki on sivu tai pari taakse päin. Metodi näyttää olevan täysin behavioristinen, ehdollistetaan lapsi muutamalla toistolla yhdistämään ei-sana siihen että aikuinen pysäyttää lapsen ja lapsi ei pääse enää liikkeelle kohti jotain tiettyä esinettä, lapsesta päästetään irti kun se lopettaa yrittämisen. Yleistetään opittu huolehtimalla että ei-sana keskeyttää lapsen toiminnan muissa yhteyksissä.

Wau, 1900-luku haluaa behaviorisminsa takaisin.

Mikäs vika behaviorismissa? 

Huutonaurua

Oliko se kaksi vee jolla alkaa vasta olla riittävästi muistia käskyjen ja kieltojen muistamiseen. Kolme vee alkaa tajuta vanhemman jatkuvuuden ja missä hän on. Vuoden ikäiselle voi sanoa että äiti lähtee nyt viikoksi Kanarian saarille ja tulee sitten takaisin, eikä lapsi ymmärrä sanaakaan. Hänen kokemuksensa on että äiti on kadonnut maailmastani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas nyt, Petersonin ystävät, miten se "ei" opetetaan ryömimisikäiselle.

Se kertoi sen siinä videolla, linkki on sivu tai pari taakse päin. Metodi näyttää olevan täysin behavioristinen, ehdollistetaan lapsi muutamalla toistolla yhdistämään ei-sana siihen että aikuinen pysäyttää lapsen ja lapsi ei pääse enää liikkeelle kohti jotain tiettyä esinettä, lapsesta päästetään irti kun se lopettaa yrittämisen. Yleistetään opittu huolehtimalla että ei-sana keskeyttää lapsen toiminnan muissa yhteyksissä.

Wau, 1900-luku haluaa behaviorisminsa takaisin.

Mikäs vika behaviorismissa? 

Toimii tosi hyvin monilla eläimillä. Ikävä kyllä kädelliset oppivat mallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas nyt, Petersonin ystävät, miten se "ei" opetetaan ryömimisikäiselle.

Se kertoi sen siinä videolla, linkki on sivu tai pari taakse päin. Metodi näyttää olevan täysin behavioristinen, ehdollistetaan lapsi muutamalla toistolla yhdistämään ei-sana siihen että aikuinen pysäyttää lapsen ja lapsi ei pääse enää liikkeelle kohti jotain tiettyä esinettä, lapsesta päästetään irti kun se lopettaa yrittämisen. Yleistetään opittu huolehtimalla että ei-sana keskeyttää lapsen toiminnan muissa yhteyksissä.

Wau, 1900-luku haluaa behaviorisminsa takaisin.

Mikäs vika behaviorismissa? 

Toimii tosi hyvin monilla eläimillä. Ikävä kyllä kädelliset oppivat mallista.

"Ikävä kyllä"? Behavioristinen oppimiskäsitys vapaasti mukaellen: yksilö oppii ympäristöstään tulevien vahvisteiden ja rangaistusten kautta, oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos käyttäytymisessä. Ehdollistumista on yhtä aikaisesti tai suorassa seuraamussuhteessa ilmenevien asioiden, tunteiden jne. yhdistäminen toisiinsa siten, että yhden ilmeneminen aiheuttaa saman käytöksen kuin toisen ilmeneminen ja yksilö alkaa ketjuttaa asioita toisiinsa. Yleistämistä on se kun yhdessä tilanteessa opittu reaktio alkaa ilmetä muissakin yhteyksissä. Onnea vaan behaviorismin kumoamisessa. Se että on muunkinlaisia oppimiskäsityksiä ja tekniikoita, ei tarkoita etteikö tämä olisi yhä täysin pätevää ja toimisi erityisesti aivan pikkulasten kanssa. Se että lapsi ei vielä ymmärrä puhetta tai osaa ajatella abstraktisti, ei tarkoita etteikö hän oppisi asioita ja reagoimaan ääniin.

En tiedä onko se vaan AV:n tapa vai liittyykö tämä erityisesti Petersoniin, mutta olen huomaavinani taipumusta vetää ensin jokin johtopäätös kommentoijasta ja sen jälkeen jyrätä kaikki mitä hän sanoo ihan hulluna.