Avioero ja epätasainen ositus?

Miksei, jos saat mielestäsi tarpeeksi. Katsoisin sinuna ensin vaikka lakimiehen avulla oikeasti, mihin kaikkeen mulla ois oikeus ja päättäisin sitten, miten pieneen tyydyn.

Olisi kaikille paras jos voitte sopia ilman käräjiä. En ole vielä kuullut yhtään tapausta jossa vanhemmat olisivat hyvässä sovussa käräjiä käytyään.

Epäsopu vaikuttaa lapsiin ikuisesti. Hankaloittaa kaikkea ja kaikkien elämää.

Itse valitsisin hyvällä omallatunnolla huonommankin diilin , kuin lähtisin käräjöimään. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita ja loppuelämän kaunat.

Kuulostaa siltä, että olet alistettu ja et osaa pitää puolia. Tämänkaltaisessa tilanteessa olisi parempi, että antaisit lakimiehen hoitaa asiat puolestasi. Hyvin usein naiset hoitaa kotona lapset ja edesauttaa miehen uran ja sitten mies jättääkin naisen puille paljaille, usein lasten kanssa. Sinä olet oikeutettu puoleen teidän omaisuudesta, sinulle kuuluu puolet kaikesta suomen lain mukaan, mikä on tehty sinun suojelemiseksi. Meillä on yhteiskunta, jossa oikeudet on taattu. Sinun ei kuulu luopua oikeuksista meidän kaikkien rakentamassa yhteiskunnassa. Me maksetaan täällä korkeita veroja, jotta perheet olisivat turvattuja eronkin jälkeen. Vahvemmat pitävät huolta heikommista, se on meidän yhteiskunta. Voit mennä leipäjonoon tai sitten antaa asian erittäin pätevien juristien hoidettavaksi. Meillä on yhteiskunta kouluttanut päteviä juristeja sinun tueksi. Nyt lopetat sääli valittamisen ja soitat vaikka oikeusaputoimistoon ja käyt taistoon oikeuksiesi puolesta. Minä ainakaan en halua maksaa euroakaan veroja, jos niiden maksamisella ei ole yhtikäs mitään väliä.

Kyllä sinä tarvitset muitten apua nyt. Älä lähde yhteisestä kodista miehen mieleksi. Kyllä sinun täytyy ottaa oikeusaputoimistoon yhteyttä. Anteeks vaan mutta osa naisista on niin tyhmiä, että uskoovat sitä miestään. Kokemusta on tuttavapiirissä. Voisiko joku sun ystävä tukea nyt sua ja olla mukana neuvomassa.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että olet alistettu ja et osaa pitää puolia. Tämänkaltaisessa tilanteessa olisi parempi, että antaisit lakimiehen hoitaa asiat puolestasi. Hyvin usein naiset hoitaa kotona lapset ja edesauttaa miehen uran ja sitten mies jättääkin naisen puille paljaille, usein lasten kanssa. Sinä olet oikeutettu puoleen teidän omaisuudesta, sinulle kuuluu puolet kaikesta suomen lain mukaan, mikä on tehty sinun suojelemiseksi. Meillä on yhteiskunta, jossa oikeudet on taattu. Sinun ei kuulu luopua oikeuksista meidän kaikkien rakentamassa yhteiskunnassa. Me maksetaan täällä korkeita veroja, jotta perheet olisivat turvattuja eronkin jälkeen. Vahvemmat pitävät huolta heikommista, se on meidän yhteiskunta. Voit mennä leipäjonoon tai sitten antaa asian erittäin pätevien juristien hoidettavaksi. Meillä on yhteiskunta kouluttanut päteviä juristeja sinun tueksi. Nyt lopetat sääli valittamisen ja soitat vaikka oikeusaputoimistoon ja käyt taistoon oikeuksiesi puolesta. Minä ainakaan en halua maksaa euroakaan veroja, jos niiden maksamisella ei ole yhtikäs mitään väliä.

Kiitos rohkaisevista viesteistänne ja erityisesti tälle kirjoittajalle! WOW, mitä tekstiä! Jotenkin sitä alkaa ajattelemaan, kuten joku edellä jo totesim , että ennemmin laiha sopu kuin lihava riita. Mielestäni tässä on riidelty riittävästi ja haluaisin homman päätökseen.

Ehkä harkitsen tuota oikeusaputoimistoa. Tuntuu vain niin syylliseltä, vaikka lain mukaan kaikki meneekin puoliksi. Tunnen itseni verenimijäksi.

Huom! Kun ositus on tehty ja allekirjoitettu, se on lopullinen.

Et suostu puolta vähempään! Kadut sitä myöhemmin.

Jos avioehtoa ei ole, asia on selvä kuin pläkki: omaisuus - velat jaetaan puoliksi.

Palkkaa juristi, ei mitään oikeusaputoimistoja.

Nyt et selvästi tiedä mistä puhut. Velat eivät mene puoliksi, jos eivät ole molempien nimissä.

Kymmeniä tuhansia hävisin, taloa ositettiin.

Ap.

Älä loukkaannu, mutta olet sellaisessa jamassa, että tarvitset ammattilaisen henkistä tukea. Ja ehdottomasti perheoikeuteen erik. juristin. Pyytelet otsikointia anteeksi, epäilet itseäsi verenimijäksi...

Kuulostat siltä, että sut on helppo puhua pyörryksiin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt et selvästi tiedä mistä puhut. Velat eivät mene puoliksi, jos eivät ole molempien nimissä.

Velka vähennetään velallisen omaisuudesta.

Omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Varakkaampi maksaa tasinkoa, niin että omaisuudet ovat yhtä suuret.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että olet alistettu ja et osaa pitää puolia. Tämänkaltaisessa tilanteessa olisi parempi, että antaisit lakimiehen hoitaa asiat puolestasi. Hyvin usein naiset hoitaa kotona lapset ja edesauttaa miehen uran ja sitten mies jättääkin naisen puille paljaille, usein lasten kanssa. Sinä olet oikeutettu puoleen teidän omaisuudesta, sinulle kuuluu puolet kaikesta suomen lain mukaan, mikä on tehty sinun suojelemiseksi. Meillä on yhteiskunta, jossa oikeudet on taattu. Sinun ei kuulu luopua oikeuksista meidän kaikkien rakentamassa yhteiskunnassa. Me maksetaan täällä korkeita veroja, jotta perheet olisivat turvattuja eronkin jälkeen. Vahvemmat pitävät huolta heikommista, se on meidän yhteiskunta. Voit mennä leipäjonoon tai sitten antaa asian erittäin pätevien juristien hoidettavaksi. Meillä on yhteiskunta kouluttanut päteviä juristeja sinun tueksi. Nyt lopetat sääli valittamisen ja soitat vaikka oikeusaputoimistoon ja käyt taistoon oikeuksiesi puolesta. Minä ainakaan en halua maksaa euroakaan veroja, jos niiden maksamisella ei ole yhtikäs mitään väliä.

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Pahoittelen kökköä otsikkoa, mutta en tiennyt miten olisin voinut paremmin muotoilla asiaa. Eli onko kukaan täällä avioeron sattuessa tyytynyt pienempään osaan, mitä lain mukaan olisi kuulunut asioiden sujuvoittamiseksi?

Meille tulossa riitaisi ero, joka on muutenkin erittäin raskas. En jaksaisi riidellä joka ikisestä asiasta, joten olisin toisaalta valmis antamaan hieman periksikin osituksessa. Lasten vuoksi en aio kokonaan tyhjin käsin lähteä, vaikka miehen mielestä minulle ei mitään kuulu, koska hän on suuremmalla palkallaan maksanut enemmän. Avioehtoa ei siis ole ja kaikki omaisuus on pääasiassa hankittu avioliiton aikana.

Miltä kuulostaa?

Ei kannata harjoittaa hyväntekeväisyyttä tässä tilanteessa. Kaikki puoliksi, niin ei harmita jälkikäteen. Tsemppiä! Älä provosoidu. Hoida asiat asioina, älä sotke tunteita asioihin, vaikka ex yrittäisi sitä.

Velka vähennetään velallisen omaisuudesta.

Omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Varakkaampi maksaa tasinkoa, niin että omaisuudet ovat yhtä suuret.[/quote]

Juuri näin. On eri asia kuin että velat menevät puoliksi.

Älä anna periksi, vaan pidä puolesi. Sanon tämän kokemuksesta. Itse en jaksanut aikoinaan pitää puoliani. Pelkäsin miehen kostoa.  Ota yhteyttä asiantuntijaan. Kyllä oikeusaputoimistostakin saa apua. 

Vierailija kirjoitti:

Huom! Kun ositus on tehty ja allekirjoitettu, se on lopullinen.

Et suostu puolta vähempään! Kadut sitä myöhemmin.

Jos avioehtoa ei ole, asia on selvä kuin pläkki: omaisuus - velat jaetaan puoliksi.

Palkkaa juristi, ei mitään oikeusaputoimistoja.

Ainakin vielä jokunen vuosi sitten sai valita asianajajan, vaikka oli oikeutettu ilmaiseen oikeusapuun. Oikeusaputoimistothan eivät tätä oikeutta mainitse ( koska se on kalliimpaa) . Itse valitsin lapsen tapaamisasiassa paikkakunnan parhaan asianajajan ja se kanbatti. Eli yhteys sinne oik aputoimistoon, kysy, saatko ilmaisen avustajan. Jos vastaavat kyllä, kysy, saatko käyttää oikaputoimiston ulkopuolista asianajajaa.

Se rahamäärä, jota miehesi ei halua maksaa osituksessa(mikä siis ap:n mielestä hänelle kuuluisi), lasten tilille. Mitä järkeä ottaa juristi tekemään toimitusositus, kun maksaa maltaita?

Täällä yks vaikean osituksen juuri loppuunsaaneena ja eipä jääny ku paskaa käteen ja pettymys oikeuslaitokseen ja asianajajien ammattitaitoon.

Sisko lähti lasten kanssa ja mies jäi perintötilalleen. Tilanne oli tulehtunut (lievä ilmaus) ja sisko halusi vaan siitä pois. Taisi ottaa omat vaatteet ja henkilökohtaisest tavarat. Haki pankista lainaa ja osti pikkuhiljaa lapsille huonekaluja.

Meillä tilanne on kaoottinen, en itse vaan tiedä miten teen ja siksi en tee mitään, ja haaveilen erosta (jo kohta kymmenettä vuotta). Omaistan talon, jossa asumme, en kuitenkaan sitä ole koskaan halunnut, enkä sitä yksin pysty ylläpitämään. Taloa ei saa myytyä. Naapuruston myynnissä olevat talot ovat olleet myynnissä useita vuosia.

Juttelin yhden naisen kanssa. Se antoi miehelleen periksi ja yritti sopuisaa eroa alistumalla huonoon jakoon.

Erosta on yli 10 vuotta, sitä harmittaa vieläkin.

Sitä paitsi jos saat vähemmän kuin puolet, annat omasta osuudestasi miehelle lahjan. Siitä koituu hänelle lahjavero.

Juristin palkkaaminen ei ole käräjöintiä.

Se on asiantuntijan käyttämistä.

Oikeusapu taisteli mulle hyvin vähäisen osan uudesta talosta.Kodin hyväksi tehtyjä monien vuosien hankintoja ei pidetty minkään arvoisena.Tämä siis oikeusavusta...