Lue keskustelun säännöt.
Mistä tietää, onko miehestä hyväksi isäksi?
12.04.2018 |
Mistä voi varmistua, että miehestä on isäksi? Ja siis hyväksi isäksi?
Mistä sinä tiesit sen tai sait asiasta varmuuden?
Lapset alkavat iän puolesta olla ajankohtaisia, mutta ainoastaan työorientoituneen miehen isyys arveluttaa. Tekee lupauksia joita ei pidä, elää työlleen, on itsekäs, omissa oloissaan... voiko tuollaisilla tavoilla ja elämäntyylillä olla hyvä isä?
Turha varmaan kuvitella, että mies muuttuu silmänräpäyksessä kun lapsi syntyy...
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Mistä voi varmistua, että miehestä on isäksi? Ja siis hyväksi isäksi?
Mistä sinä tiesit sen tai sait asiasta varmuuden?Lapset alkavat iän puolesta olla ajankohtaisia, mutta ainoastaan työorientoituneen miehen isyys arveluttaa. Tekee lupauksia joita ei pidä, elää työlleen, on itsekäs, omissa oloissaan... voiko tuollaisilla tavoilla ja elämäntyylillä olla hyvä isä?
Turha varmaan kuvitella, että mies muuttuu silmänräpäyksessä kun lapsi syntyy...
Mistä tietää että sinä olet soveltuva äidiksi?
Tekstisi perusteella epäilen vahvasti että et voi olla hyvä äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun mies jo ennen lapsia:
-piti sen minkä lupasi ihan pienissä arkisissa asioissa
-otti mut huomioon menojaan (poikien illat ym. ) suunnitellessa
-lohdutti ja halasi, kun olin surullinen
-kun sairastin, oli kiinnostunut voinnistani, toi sänkyyn lämmintä mehua ja särkylääkettä
-rakensi kissalleni kiipeilypuun (oma-aloitteisesti)
-oli hyvissä väleissä oman isänsä kanssa ja oli lapsena oppinut tältä paljon käytännön taitoja (rakentamista, koneiden korjaamista jne. )
-suhtautui luontevasti sukulaislapsiin ja kavereidemme lapsiin
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää, onko naisesta hyväksi äidiksi?
Avaa oma ketju aiheelle, jos kiinnostaa.
Mitä nää vastaukset on? Ainahan tällä palstalla mussutetaan yksinhuoltajiksi jääneille äideille tai äideille joiden mies ei osallistu että "oisko kannattanut miettiä kenen kanssa niitä lapsia tekee!?!" miksette nyt kerro mistä sen tietää että mies ei varmasti jätä hoitamaan perhettä yksin?
Vierailija kirjoitti:
Mitä nää vastaukset on? Ainahan tällä palstalla mussutetaan yksinhuoltajiksi jääneille äideille tai äideille joiden mies ei osallistu että "oisko kannattanut miettiä kenen kanssa niitä lapsia tekee!?!" miksette nyt kerro mistä sen tietää että mies ei varmasti jätä hoitamaan perhettä yksin?
No onhan tässä annettu monta vastausta. Mikä niissä on vikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä nää vastaukset on? Ainahan tällä palstalla mussutetaan yksinhuoltajiksi jääneille äideille tai äideille joiden mies ei osallistu että "oisko kannattanut miettiä kenen kanssa niitä lapsia tekee!?!" miksette nyt kerro mistä sen tietää että mies ei varmasti jätä hoitamaan perhettä yksin?
Onhan tässä muutama jo kertonut. En tosin usko, että näitä voi 100% ennustaa etukäteen vaikka olisi millainen ihmissuhdevelho.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toista kertaa naimisissa, meillä ei ole yhteisiä lapsia. Molemmilla on omia. Enkä hänen kanssaan edes niitä tekisi, vaikka olisimme nuorempia.
Tietysti tiedän tämän, koska näen miten hän hoitaa omia lapsiaan, mutta kyllä se näkyy muuallakin:
- kotona ei ”osaa” tehdä muuta kuin katsoa telkkaria tai on padilla. Ei siis ole koti-ihminen. Jos lähdemme ulos, on hän eri ihminen, mutta kotona töllöttää. => hoitaa lapsensa telkkarilla tai padilla
- syö itse epäterveellisesti => lapset elää karkilla ja vanukkailla
- on laiska (minä myös), eli ei halua mennä kävelemään eikä koskaan nikkaroi mitään => ostaa lapsilleen vain sellaisia joululahjoja, joiden tekemiseen ei tarvitse itse osallistua/leikkiä
- nukkuu pitkään => on myös opettanut lapsille, ettei häntä herätetä viikonloppuna.
Eli tiedän, jos meillä olisi lapsia, että minä heräisin aamulla, kävisin puistossa ja viihdyttäisin näitä.Eksäni oli ihanteellinen isä. Hoiti, leikitti, ulkoilutti. Mutta hän on myös superaktiivinen itse. Tykkäsi tsekin rakentaa lumilinnaa ja käydä fillaroimassa. Lisäksi rakensi kotia ja sisusti, eli oli koti-ihminen.
Miksi ihmeessä haluat olla tuollaisen miehen kanssa?
On laiska ja vetämätön? Ei tee mitään, nukkuu pitkään, löhöää sohvalla padin kanssa. Kuka teillä siivoaa tai ylipäätään tekee mitään? Sinä?
Huh. En katsoisi tuollaista ukkoa hetkeäkään, oli lapsia tai ei.Meillä ongelmana on miehen työsuuntautuneisuus, eli on mesmeroituneena työstään, ei kuule, ei näe mitään muuta kuin työnsä. Kaikki lupaukset tule petetyiksi kun mikään aikataulu ei koskaan päde koska työ. Aina tulee jotakin. Mitään ei voi koskaan suunnitella, mitään ei voi tehdä.
Perusahkera hän kuitenkin on silloin kun kotona ylipäätään edes on.
Miksikö? Minä olen aivan samanlainen. Katsomme yhdessä leffoja ja nukumme viikonloppuisin puoleenpäivään.
Siivoamme yhdessä, mutta kyllä se on minä pidän yllä arkipäivän siisteyttä. Teen se jo siksi, että minun (isot) lapseni asuvat meillä koko ajan, ja ne ovat minun lapseni, jotka sotkevat. Miehen lapset käyvät harvakseltaan.
Käymme yhdessä kuntosalilla, ja käymme paljon ulkona syömässä, ajamme avoautolla ympäriinsä kesällä ja juomme shampanjaa kalliolla. Jos meillä on tehtävää, niin kyllä me se tehdään, mutta meistä kumpikaan ei ole ihminen, joka haluaa koko ajan puuhastella jotain.
Meillä on oikein mukavaa yhdessä. Mutta ei tämä lapsiperheen elämää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehen oma isä on läsnäoleva ollut lapsilleen, niin luultavasti poika on itsekin omille lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää, onko naisesta hyväksi äidiksi?
Avaa oma ketju aiheelle, jos kiinnostaa.
Tää on just se juttu,nainenhan se on automaattisesti hyvä äiti,??no ei tasan oo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen oma isä on läsnäoleva ollut lapsilleen, niin luultavasti poika on itsekin omille lapsilleen.
Tämä varmaan kertoo eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää, onko naisesta hyväksi äidiksi?
Avaa oma ketju aiheelle, jos kiinnostaa.
Tää on just se juttu,nainenhan se on automaattisesti hyvä äiti,??no ei tasan oo
Ei olekaan. Mutta avaa oma ketju aiheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen oma isä on läsnäoleva ollut lapsilleen, niin luultavasti poika on itsekin omille lapsilleen.
Tämä varmaan kertoo eniten.
Mun miehen isä oli todella paljon pois kotoa töiden takia, siihen pisteeseen että lapset eivät tajunneet että hän asui samassa kodissa. Miehestä tuli kuitenkin erittäin läsnäoleva ja osallistuva isä ja oli yli 2v kotonakin.
Toisaalta miehen isä on kyllä hyvä lasten kanssa ja tykkää paljon lapsista, poissaolonsa liittyi ehkä enemmän sen ajan työ- ja isyyskulttuuriin.
Kannattaa tarkkailla ennen lasten hankkimista miten mies suhtautuu kaikkiin muihin ikäviin velvollisuuksiin. Tekeekö niitä koska ne pitää tehdä vaikka ei olekaan hauskaa, vai vältteleekö velvollisuuksia?
Itse en alkanut lasta tekemään sellaisen miehen kanssa joka ei koiraansa viitsinyt kunnolla säännöllisesti hoitaa, siis lenkitti kun itseään huvitti yms...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toista kertaa naimisissa, meillä ei ole yhteisiä lapsia. Molemmilla on omia. Enkä hänen kanssaan edes niitä tekisi, vaikka olisimme nuorempia.
Tietysti tiedän tämän, koska näen miten hän hoitaa omia lapsiaan, mutta kyllä se näkyy muuallakin:
- kotona ei ”osaa” tehdä muuta kuin katsoa telkkaria tai on padilla. Ei siis ole koti-ihminen. Jos lähdemme ulos, on hän eri ihminen, mutta kotona töllöttää. => hoitaa lapsensa telkkarilla tai padilla
- syö itse epäterveellisesti => lapset elää karkilla ja vanukkailla
- on laiska (minä myös), eli ei halua mennä kävelemään eikä koskaan nikkaroi mitään => ostaa lapsilleen vain sellaisia joululahjoja, joiden tekemiseen ei tarvitse itse osallistua/leikkiä
- nukkuu pitkään => on myös opettanut lapsille, ettei häntä herätetä viikonloppuna.
Eli tiedän, jos meillä olisi lapsia, että minä heräisin aamulla, kävisin puistossa ja viihdyttäisin näitä.Eksäni oli ihanteellinen isä. Hoiti, leikitti, ulkoilutti. Mutta hän on myös superaktiivinen itse. Tykkäsi tsekin rakentaa lumilinnaa ja käydä fillaroimassa. Lisäksi rakensi kotia ja sisusti, eli oli koti-ihminen.
Miksi ihmeessä haluat olla tuollaisen miehen kanssa?
On laiska ja vetämätön? Ei tee mitään, nukkuu pitkään, löhöää sohvalla padin kanssa. Kuka teillä siivoaa tai ylipäätään tekee mitään? Sinä?
Huh. En katsoisi tuollaista ukkoa hetkeäkään, oli lapsia tai ei.Meillä ongelmana on miehen työsuuntautuneisuus, eli on mesmeroituneena työstään, ei kuule, ei näe mitään muuta kuin työnsä. Kaikki lupaukset tule petetyiksi kun mikään aikataulu ei koskaan päde koska työ. Aina tulee jotakin. Mitään ei voi koskaan suunnitella, mitään ei voi tehdä.
Perusahkera hän kuitenkin on silloin kun kotona ylipäätään edes on.
Sun tilannehan kuulostaa täsmälleen samalta mitä kritisoit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen oma isä on läsnäoleva ollut lapsilleen, niin luultavasti poika on itsekin omille lapsilleen.
Tämä varmaan kertoo eniten.
Mun miehen isä oli todella paljon pois kotoa töiden takia, siihen pisteeseen että lapset eivät tajunneet että hän asui samassa kodissa. Miehestä tuli kuitenkin erittäin läsnäoleva ja osallistuva isä ja oli yli 2v kotonakin.
Toisaalta miehen isä on kyllä hyvä lasten kanssa ja tykkää paljon lapsista, poissaolonsa liittyi ehkä enemmän sen ajan työ- ja isyyskulttuuriin.
Toisinaan käy myös niin, että poissaolevan isän poika päättää, ettei halua olla isänsä kaltainen. Eli tietoisesti haluaa antaa lapselleen enemmän aikaa kuin oma isä on antanut.
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen oma isä on läsnäoleva ollut lapsilleen, niin luultavasti poika on itsekin omille lapsilleen.
Tän perusteella kaikki 60-luvulla ja sitä aikaisemmin syntyneet miehet ovat sitten melkein kaikki itsekin paskoja isiä. Tuolloin kun ei todellakaan ollut tapana, että isät osallistuvat lasten hoitamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toista kertaa naimisissa, meillä ei ole yhteisiä lapsia. Molemmilla on omia. Enkä hänen kanssaan edes niitä tekisi, vaikka olisimme nuorempia.
Tietysti tiedän tämän, koska näen miten hän hoitaa omia lapsiaan, mutta kyllä se näkyy muuallakin:
- kotona ei ”osaa” tehdä muuta kuin katsoa telkkaria tai on padilla. Ei siis ole koti-ihminen. Jos lähdemme ulos, on hän eri ihminen, mutta kotona töllöttää. => hoitaa lapsensa telkkarilla tai padilla
- syö itse epäterveellisesti => lapset elää karkilla ja vanukkailla
- on laiska (minä myös), eli ei halua mennä kävelemään eikä koskaan nikkaroi mitään => ostaa lapsilleen vain sellaisia joululahjoja, joiden tekemiseen ei tarvitse itse osallistua/leikkiä
- nukkuu pitkään => on myös opettanut lapsille, ettei häntä herätetä viikonloppuna.
Eli tiedän, jos meillä olisi lapsia, että minä heräisin aamulla, kävisin puistossa ja viihdyttäisin näitä.Eksäni oli ihanteellinen isä. Hoiti, leikitti, ulkoilutti. Mutta hän on myös superaktiivinen itse. Tykkäsi tsekin rakentaa lumilinnaa ja käydä fillaroimassa. Lisäksi rakensi kotia ja sisusti, eli oli koti-ihminen.
Miksi ihmeessä haluat olla tuollaisen miehen kanssa?
On laiska ja vetämätön? Ei tee mitään, nukkuu pitkään, löhöää sohvalla padin kanssa. Kuka teillä siivoaa tai ylipäätään tekee mitään? Sinä?
Huh. En katsoisi tuollaista ukkoa hetkeäkään, oli lapsia tai ei.Meillä ongelmana on miehen työsuuntautuneisuus, eli on mesmeroituneena työstään, ei kuule, ei näe mitään muuta kuin työnsä. Kaikki lupaukset tule petetyiksi kun mikään aikataulu ei koskaan päde koska työ. Aina tulee jotakin. Mitään ei voi koskaan suunnitella, mitään ei voi tehdä.
Perusahkera hän kuitenkin on silloin kun kotona ylipäätään edes on.Sun tilannehan kuulostaa täsmälleen samalta mitä kritisoit?
Huonommaltahan kuulostaa. Laiska mies oli hyvä aviomies, tuo taas ei kiinnosta siltäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen oma isä on läsnäoleva ollut lapsilleen, niin luultavasti poika on itsekin omille lapsilleen.
Tän perusteella kaikki 60-luvulla ja sitä aikaisemmin syntyneet miehet ovat sitten melkein kaikki itsekin paskoja isiä. Tuolloin kun ei todellakaan ollut tapana, että isät osallistuvat lasten hoitamiseen.
Ei kai tuon ikäluokan miehet pääosin enää lisäänny. Vaikka tietysti se kehnous siirtyy sit polvesta polveen. :)
Vierailija kirjoitti:
Tiesin etukäteen mieheni hyväksi isäksi, koska hän oli luotettava, hyvällä tavalla ennakoitava luonne, tasainen ja rauhallinen, kärsivällinen, kaikille ystävällinen, suvaitsevainen, pitkäjänteinen, kotona viihtyvä, vastuullinen ja täysin sitoutunut minuun ja kovasti halusi lapsen. En joutunut pettymään.
Samoin. Toisaalta mieheni on myös erittäin työorientoitunut, aamu-uninen yökyöpeli, joka keskittyy omiin juttuihinsa täydellisesti.
Ei hän siis ikinä ole herännyt (yrittänyt on) lasten kanssa vapaapäivinä aikaisin. Ei juurikaan tee kotitöitä, hoida harrastuskuskauksia tai tarkista läksyjä.
Hän on silti luotettava, rakastava, rauhallinen ja lapsistaan ylpeä isä.
Miksi ihmeessä haluat olla tuollaisen miehen kanssa?
On laiska ja vetämätön? Ei tee mitään, nukkuu pitkään, löhöää sohvalla padin kanssa. Kuka teillä siivoaa tai ylipäätään tekee mitään? Sinä?
Huh. En katsoisi tuollaista ukkoa hetkeäkään, oli lapsia tai ei.
Meillä ongelmana on miehen työsuuntautuneisuus, eli on mesmeroituneena työstään, ei kuule, ei näe mitään muuta kuin työnsä. Kaikki lupaukset tule petetyiksi kun mikään aikataulu ei koskaan päde koska työ. Aina tulee jotakin. Mitään ei voi koskaan suunnitella, mitään ei voi tehdä.
Perusahkera hän kuitenkin on silloin kun kotona ylipäätään edes on.