Onko tämä ihan normaalia kasvatusta nykyään?

Lisään vielä, että jotkut näistä äideistä on sellaisia, että ovat myös aktiivisesti mukana lastensa harrastuksissa. Ollaan siellä kentän tai kaukalon laidalla joka treeneissä, mennään mukaan leireille vapaaehtoisina, jopa partioleirille! Kun itse olen kasvanut eri tavalla, tällainen toiminta tuntuu jotenkin ahdistavalta. Ettei se lapsi saa yhtään itsenäistyä ja irtaantua äidistään ja sitten taas toisaalta lapsille huudetaan, kun ne häiritsevät äidin töitä keskeyttämällä asioita silloin kun olen paikalla tai kun puhumme puhelimessa.

-ap

Jos et mene mukaan, niin nykyään katsotaan, että et ole lainkaan kiinnostunut lapsesi asioista ja se voi johtaa turhaan lastensuojeluilmoitukseen. Nykyään on niin kieroutunutta porukkaa tuolla terveyspuolella, että lasu napsahtaa jos et osallistu. Tuota kouluun kuskaamista en ymmärrä, paitsi jos sää sen vaatii (kova pakkanen esim.). Vasta yläkoululaisen nykyään katsotaan selviytyvän itsenäisesti hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla ja koululääkärissä. Kouluterkka ja koululääkäri näkevät kovasti vaivaa pitääkseen vanhemmat poissa, jotta pääsisivät utelemaan nuorelta kotiasioita ja jotain heikkoa kohtaa johon lasun iskeä.

Vierailija kirjoitti:

Jos et mene mukaan, niin nykyään katsotaan, että et ole lainkaan kiinnostunut lapsesi asioista ja se voi johtaa turhaan lastensuojeluilmoitukseen. Nykyään on niin kieroutunutta porukkaa tuolla terveyspuolella, että lasu napsahtaa jos et osallistu. Tuota kouluun kuskaamista en ymmärrä, paitsi jos sää sen vaatii (kova pakkanen esim.). Vasta yläkoululaisen nykyään katsotaan selviytyvän itsenäisesti hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla ja koululääkärissä. Kouluterkka ja koululääkäri näkevät kovasti vaivaa pitääkseen vanhemmat poissa, jotta pääsisivät utelemaan nuorelta kotiasioita ja jotain heikkoa kohtaa johon lasun iskeä.

*sanaton*

Mitä se äiti siellä hammaslääkärissä sitten tekee? Istuuko esiteinin vierellä vai mitä? Onko nykyään hammaslääkäreiden toimenpidehuoneessa joku äitituoli, josta äiti seuraa toimenpiteitä?

Oon kyllä onnellinen, etten ole nykyajan lapsi. Nykyajan lapsuus kuulostaa ahdistavalta.

Vierailija kirjoitti:

Jos et mene mukaan, niin nykyään katsotaan, että et ole lainkaan kiinnostunut lapsesi asioista ja se voi johtaa turhaan lastensuojeluilmoitukseen. Nykyään on niin kieroutunutta porukkaa tuolla terveyspuolella, että lasu napsahtaa jos et osallistu. Tuota kouluun kuskaamista en ymmärrä, paitsi jos sää sen vaatii (kova pakkanen esim.). Vasta yläkoululaisen nykyään katsotaan selviytyvän itsenäisesti hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla ja koululääkärissä. Kouluterkka ja koululääkäri näkevät kovasti vaivaa pitääkseen vanhemmat poissa, jotta pääsisivät utelemaan nuorelta kotiasioita ja jotain heikkoa kohtaa johon lasun iskeä.

Ööö, miten työssäkäyvät vanhemmat pystyy tuota toteuttamaan ;) ?

On tavallista ja tosi hyvä. Ennenkin toki selvittiin ihan itse, minäkin olen ollut 80-luvulla ihan heitteillä niinkuin tavallista oli ja selvinnyt. Nykyään on onneksi ymmärretty että se selviäminen ei ihan riitä vaan lapsi tarvitsee tukea monessa asiassa mitkä ennen piti hoitaa itse. Kouluun ei meillä kuskata erikseen kun koulutie on kohtuullisen mittainen ja turvallinen. Mutta hammaslääkäriin mennään kyllä ja harrastuksiin katsomaan mikäli mahdollista. Se on lapselle tärkeää ja turvallista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et mene mukaan, niin nykyään katsotaan, että et ole lainkaan kiinnostunut lapsesi asioista ja se voi johtaa turhaan lastensuojeluilmoitukseen. Nykyään on niin kieroutunutta porukkaa tuolla terveyspuolella, että lasu napsahtaa jos et osallistu. Tuota kouluun kuskaamista en ymmärrä, paitsi jos sää sen vaatii (kova pakkanen esim.). Vasta yläkoululaisen nykyään katsotaan selviytyvän itsenäisesti hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla ja koululääkärissä. Kouluterkka ja koululääkäri näkevät kovasti vaivaa pitääkseen vanhemmat poissa, jotta pääsisivät utelemaan nuorelta kotiasioita ja jotain heikkoa kohtaa johon lasun iskeä.

*sanaton*

Mitä se äiti siellä hammaslääkärissä sitten tekee? Istuuko esiteinin vierellä vai mitä? Onko nykyään hammaslääkäreiden toimenpidehuoneessa joku äitituoli, josta äiti seuraa toimenpiteitä?

Oon kyllä onnellinen, etten ole nykyajan lapsi. Nykyajan lapsuus kuulostaa ahdistavalta.

Kuuntelee korvat punaisena valitusta siitä kuinka täällä takahampaissa on nyt plakkia ja ai ai ai pieni alkava reikä, ja kyllä nyt pitää harjausta tehostaa ettei nää hampaat mätäne suuhun. Mulle on sanottu, että vielä 10 vuotiaan hampaat pitäisi vanhemman pestä kerran päivässä ja sen toisen kerran voi se 10v itse pestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et mene mukaan, niin nykyään katsotaan, että et ole lainkaan kiinnostunut lapsesi asioista ja se voi johtaa turhaan lastensuojeluilmoitukseen. Nykyään on niin kieroutunutta porukkaa tuolla terveyspuolella, että lasu napsahtaa jos et osallistu. Tuota kouluun kuskaamista en ymmärrä, paitsi jos sää sen vaatii (kova pakkanen esim.). Vasta yläkoululaisen nykyään katsotaan selviytyvän itsenäisesti hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla ja koululääkärissä. Kouluterkka ja koululääkäri näkevät kovasti vaivaa pitääkseen vanhemmat poissa, jotta pääsisivät utelemaan nuorelta kotiasioita ja jotain heikkoa kohtaa johon lasun iskeä.

Ööö, miten työssäkäyvät vanhemmat pystyy tuota toteuttamaan ;) ?

Tässä on se koukku, että työssäkäyvät vanhemmat ovat vapautettu näistä velvollisuuksista, koska he käyvät töissä. Mutta jos olet kotona, syystä mistä hyvänsä, olet velvoitettu kuskaamaan lapsia pitkin päivää milloin minnekin ja auta armias jos et sitä tee niin olet laiska/tyhmä/saamaton ja täysin kelvoton vanhempi. Meillä on maatila, asutaan jumalan selän takana. Mutta koska mehän ollaan vaan kotona, niin ei meillä ole mitään hyväksyttyä syytä olla osallistumatta, koska eihän me tehdä mitään muuta kuin ollaan vaan siellä kotona (vaikka hoidetaan 16 tuntia päivässä karjaa ja tiluksia).

Vierailija kirjoitti:

On tavallista ja tosi hyvä. Ennenkin toki selvittiin ihan itse, minäkin olen ollut 80-luvulla ihan heitteillä niinkuin tavallista oli ja selvinnyt. Nykyään on onneksi ymmärretty että se selviäminen ei ihan riitä vaan lapsi tarvitsee tukea monessa asiassa mitkä ennen piti hoitaa itse. Kouluun ei meillä kuskata erikseen kun koulutie on kohtuullisen mittainen ja turvallinen. Mutta hammaslääkäriin mennään kyllä ja harrastuksiin katsomaan mikäli mahdollista. Se on lapselle tärkeää ja turvallista. 

Täh? Ymmärrän että ekoilla kerroilla mennään mukaan turvaksi uuteen harrastukseen tai uuteen lääkäriin, mutta että joka kerta katsomaan lapsen harrastusta tai rutiiniin hammastarkastukseen tutulle hammaslääkärille? Mitä ihmeen turvaa se äiti siihen enää tuo kun reitti ja ihmiset ovat kaikki tuttuja lapselle. Tällaisissa asioissa ja tilanteissa sitä itsenäistymistä ja omatoimisuutta juuri opetellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tavallista ja tosi hyvä. Ennenkin toki selvittiin ihan itse, minäkin olen ollut 80-luvulla ihan heitteillä niinkuin tavallista oli ja selvinnyt. Nykyään on onneksi ymmärretty että se selviäminen ei ihan riitä vaan lapsi tarvitsee tukea monessa asiassa mitkä ennen piti hoitaa itse. Kouluun ei meillä kuskata erikseen kun koulutie on kohtuullisen mittainen ja turvallinen. Mutta hammaslääkäriin mennään kyllä ja harrastuksiin katsomaan mikäli mahdollista. Se on lapselle tärkeää ja turvallista. 

Täh? Ymmärrän että ekoilla kerroilla mennään mukaan turvaksi uuteen harrastukseen tai uuteen lääkäriin, mutta että joka kerta katsomaan lapsen harrastusta tai rutiiniin hammastarkastukseen tutulle hammaslääkärille? Mitä ihmeen turvaa se äiti siihen enää tuo kun reitti ja ihmiset ovat kaikki tuttuja lapselle. Tällaisissa asioissa ja tilanteissa sitä itsenäistymistä ja omatoimisuutta juuri opetellaan.

Älähän sinä huoli. Kyllä minä osaan arvioida mihin lapsi pystyy itse ja mihin mennään mukaan. Harrastusta menen katsomaan silloin tällöin koska lapsi haluaa että näen mitä hän on oppinut. Kyseessä on laji jossa tehdään näyttäviä temppuja. Ei kai se sinulta ole pois jos minä ehdin, jaksan ja haluan olla läsnä lasteni elämässä. 

Mua ollaan kuskattu äärimmäisen vähän mihinkään ja ihan samaa olen ihmetellyt näin -75 syntyneenä.

Hammastapaturman takia jouduin ravaamaan hammaslääkärillä usein jo ekaluokalla. Ensimmäisellä kerralla oli äiti mukana, mutta ei hän voinut vauvan kanssa lähteä jokaiselle käynnille mukaan. Sielläpähän kävin ihan itse.

Harrastus, joka oli toisella puolen kaupunkia, sinne saatiin talvella kuljetus milloin kenenkin vanhemmalta, mutta sulan maan aikana pyöräiltiin. Kyllä meille muksuille oli silloinkin opetettu varomaan "namusetiä" ja se oppi oli mennyt hyvin perille kun sellainen kerran tulikin vastaan. Vieraalta ei otettu namia vastaan. Myöhemmin namut löytyi hylättyinä hiekkalaatikolta, oli ukko kai hermostunut kun mukulat eivät kiinnostuneet.

Tää on tätä omaa häpeilyä ku tietää ettei ole tarpeeksi lapsensa kanssa. Huonoa omaatuntoa kun ei olla keskitytty koskaan vain lapsen asioihin ja tarpeisiin eikä olla läsnä, vaikka fyysisesti ollaan paikalla. Sillä voi jo vähän ylpeilläkin, että kun ei tiedä mihin päin kulloinkin pitää mennä ja lähteä ja kenen asioissa.

Lapsia pitää nykyisin kyysätä paikasta toiseen, vaikka olisi kävelymatka. Mehän asutaan täällä Amerikassa!

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että ajat muuttuu ja eri perheillä on eri tapoja kasvattaa lapsiaan, mutta lapsettomana, itse 80-luvun lapsena olen hämilläni seuraavasta, ja kysynkin onko tämä ihan yleistä nykyään, vai onko kohdalleni vaan osunut erityisen äidilliset yrittäjä-äidit?

Olen siis sellaisessa ammatissa, että käyn paljon yrittäjien luona ja sitä varten tietenkin varataan aika käynnilleni. Olen huomannut, että todella monessa perheessä "perinteinen normaali työaika" 8-16 on aika haastavaa, kun naisyrittäjäperheessä se äiti ei ole töissä silloin. Jos on useampi lapsi, niitä lapsia kuskataan kouluun yksi vaikka klo 8 ja seuraavat vaikka klo 9. Sitten sitä ensimmäistä haetaan jo vaikka klo. 13 ja loput klo 14 tai 15. Välissä ollaan mukana kun joku lapsista käy hammaslääkärissä, lääkärissä, rokotuksessa tms. Käytännössä siis se yrittäjä-äiti kuskaa lapsiaan pitkin päivää ja on mukana kaikissa mahdollisissa jutuissa, joita nykyaikana tuntuu olevan todella paljon ja kun lapset ovat kotona, perhe-elämä tietenkin vaatii osansa, eikä siinä käydä läpi paperiasioita. Enkä siis nyt puhu mistään ihan pienistä lapsista, joilla olisi pitkä koulumatka tai jotain konsultointikäyntejä, vaan ihan pääkaupunkiseudulla toimin itse ja nämä perheet ovat PK-seudulla kaikki. Onko ihan yleistä, että 8-10 -vuotiaita lapsia kuskataan koko ajan ja äidit menee mukaan hammaslääkäreille ja muihin perusjuttuihin ihan koko ajan? Miksi? Tämä hämmentää itseäni, kun itsellä ei ole lapsia ja silloin kun olin lapsi, niin itse mentiin kouluun, tultiin sieltä kotiin ja kouluhammaslääkärikäynneille, rokotuksiin ja muihin ei äidit tulleet mukaan. Mietin myös milloin nämä yrittäjä-äidit ehtii olla niitä yrittäjiä? Yöllä?

On ihan arkipäivää nykyään.

Hammaslääkäriin, kouluterkalle jne oletetaan vanhemman menevän mukaan. Pienet kouluissa sijaitsevat hammashoitolat on lopetettu, joten eipä ne koululaiset itse edes pääsisi hammaslääkäriin, vaika sinne yksin saisi mennä.

Myös suuhygienistille vaadittiin mukaan. ”Lapsi” kohta 14.

Samaten kouluterveydenhuollossa pitää olla mukana, esitäytettyjen lomakkeiden kanssa. Ja kun kasvussa oli 0,3 sentin poikkeama viiden vuoden käyrällä, piti käydä kahdella lääkärillä. Ja tietenkin äiti mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tavallista ja tosi hyvä. Ennenkin toki selvittiin ihan itse, minäkin olen ollut 80-luvulla ihan heitteillä niinkuin tavallista oli ja selvinnyt. Nykyään on onneksi ymmärretty että se selviäminen ei ihan riitä vaan lapsi tarvitsee tukea monessa asiassa mitkä ennen piti hoitaa itse. Kouluun ei meillä kuskata erikseen kun koulutie on kohtuullisen mittainen ja turvallinen. Mutta hammaslääkäriin mennään kyllä ja harrastuksiin katsomaan mikäli mahdollista. Se on lapselle tärkeää ja turvallista. 

Täh? Ymmärrän että ekoilla kerroilla mennään mukaan turvaksi uuteen harrastukseen tai uuteen lääkäriin, mutta että joka kerta katsomaan lapsen harrastusta tai rutiiniin hammastarkastukseen tutulle hammaslääkärille? Mitä ihmeen turvaa se äiti siihen enää tuo kun reitti ja ihmiset ovat kaikki tuttuja lapselle. Tällaisissa asioissa ja tilanteissa sitä itsenäistymistä ja omatoimisuutta juuri opetellaan.

Älähän sinä huoli. Kyllä minä osaan arvioida mihin lapsi pystyy itse ja mihin mennään mukaan. Harrastusta menen katsomaan silloin tällöin koska lapsi haluaa että näen mitä hän on oppinut. Kyseessä on laji jossa tehdään näyttäviä temppuja. Ei kai se sinulta ole pois jos minä ehdin, jaksan ja haluan olla läsnä lasteni elämässä. 

Ajattelin että puhuit yleisellä tasolla kun sanoit mm. että "nykyään on ymmärretty" ja että "on ihan tavallista nykyään".

Ala-asteella käveltiin koko luokka hammaslääkäriin opettajan johdolla, ekalla ja tokallakin varmaan vielä. Ja yhtenä ryhmänä tultiin pois. Myöhemmillä luokilla sitten oli x määrä aikoja päivässä ja sinne mentiin yksin kävellen milloin nyt aika olikaan, joskus saattoi törmätä takaisin tulevaan matkalla. Koulun ja terveyskeskuksen välillä oli matkaa 2-3 km. Muistan kyllä joissain oikomishoitojutuissa äitini olleen mukana kuuntelemassa, onko ne nyt aloitettu 4 tai 5 luokalla 🤔

Vierailija kirjoitti:

Ala-asteella käveltiin koko luokka hammaslääkäriin opettajan johdolla, ekalla ja tokallakin varmaan vielä. Ja yhtenä ryhmänä tultiin pois. Myöhemmillä luokilla sitten oli x määrä aikoja päivässä ja sinne mentiin yksin kävellen milloin nyt aika olikaan, joskus saattoi törmätä takaisin tulevaan matkalla. Koulun ja terveyskeskuksen välillä oli matkaa 2-3 km. Muistan kyllä joissain oikomishoitojutuissa äitini olleen mukana kuuntelemassa, onko ne nyt aloitettu 4 tai 5 luokalla 🤔

No meillä hammaslääkäriin on 13 kilsaa. Asutaan eri alueella kuin missä koulu on ja meidän oman alueen hammashoitola lakkautettiin, joten nyt se hammaslääkäri on kolmannella alueella.

Oikomishoito on Helsingin keskustassa. Julkiselle ei pääse koska ruuhka joten käy yksityisellä. Ne ajat on iltaisin, eikä ne ole ongelma, paitsi että jumalaton ravaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et mene mukaan, niin nykyään katsotaan, että et ole lainkaan kiinnostunut lapsesi asioista ja se voi johtaa turhaan lastensuojeluilmoitukseen. Nykyään on niin kieroutunutta porukkaa tuolla terveyspuolella, että lasu napsahtaa jos et osallistu. Tuota kouluun kuskaamista en ymmärrä, paitsi jos sää sen vaatii (kova pakkanen esim.). Vasta yläkoululaisen nykyään katsotaan selviytyvän itsenäisesti hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla ja koululääkärissä. Kouluterkka ja koululääkäri näkevät kovasti vaivaa pitääkseen vanhemmat poissa, jotta pääsisivät utelemaan nuorelta kotiasioita ja jotain heikkoa kohtaa johon lasun iskeä.

*sanaton*

Mitä se äiti siellä hammaslääkärissä sitten tekee? Istuuko esiteinin vierellä vai mitä? Onko nykyään hammaslääkäreiden toimenpidehuoneessa joku äitituoli, josta äiti seuraa toimenpiteitä?

Oon kyllä onnellinen, etten ole nykyajan lapsi. Nykyajan lapsuus kuulostaa ahdistavalta.

Tämä äiti odottaa odotushuoneessa ja saa sitten ohjeet siitä, miten oikomishoito etenee, mitä pitää muistaa tehdä seuraavan noin 4 vko aikana jne. Ei se meidän 10v ole vielä ihan niin varma maailmasta, että tasan tarkkaan muistaisi yhden näyttökerran jälkeen, miten kuminauhoja viritellään tai hammasrautoja huolletaan.

Eikä se ole keneltäkään pois, vaikka kuljetan lapsia kouluun. Tai tietty on siltä myyntitykiltä, joka haluaa varata minulta yrittäjältä kahvitteluaikaa. Jostain syystä aika moni kuvittelee, että koska yritykseni pääpaikka on kotona, niin olen pullantuoksuinen kotiäiti, joka tarjoaa kaiken maailman konsulteille kivaa seuraa ja omaa aikaansa ihan ilmaiseksi. Usein se "et voi tulla aamulla, kuljetan lapsia kouluun" on pelkkä tekosyy.

Nämä luettuani ihmettelen syvästi ja samalla en ihmettele kuitenkaan sitä, miksi lapset voi nykyään niin huonosti, ihan tutkitusti siis. Kamalasti ollaan koko ajan läsnä, mutta silti lapset voivat huonosti nimenomaan perhekeskeisesti ja lasten itsenäistyminen, oma-aloitteisuus ja omatoiminen pärjääminen on huonoilla kantimilla. Miten lapsi itsenäistyy jos tällaisissa perusasioissa ollaan mukana tappiin saakka?

Mikä tähän on syynä? Ennen ollaan pärjätty ja kehitytty aikuisuuteen, vaikka ajat ovat olleet vaikeitakin. On ollut sotia, pulaa, syvää lamaa ja monenlaista huolta perheissä, mutta nykyaikana voidaan silti huonommin kuin koskaan. Ihan kuin lapset eivät saisi enää itsenäistyä :(

Vierailija kirjoitti:

Nämä luettuani ihmettelen syvästi ja samalla en ihmettele kuitenkaan sitä, miksi lapset voi nykyään niin huonosti, ihan tutkitusti siis. Kamalasti ollaan koko ajan läsnä, mutta silti lapset voivat huonosti nimenomaan perhekeskeisesti ja lasten itsenäistyminen, oma-aloitteisuus ja omatoiminen pärjääminen on huonoilla kantimilla. Miten lapsi itsenäistyy jos tällaisissa perusasioissa ollaan mukana tappiin saakka?

Mikä tähän on syynä? Ennen ollaan pärjätty ja kehitytty aikuisuuteen, vaikka ajat ovat olleet vaikeitakin. On ollut sotia, pulaa, syvää lamaa ja monenlaista huolta perheissä, mutta nykyaikana voidaan silti huonommin kuin koskaan. Ihan kuin lapset eivät saisi enää itsenäistyä :(

Et sitten lukutaitoa ole hommannut?

A) hammashoitolat yms on niin hankalien matkojen päässä, koska ne on keskitetty, ettei niihin öapset pysty yksin kulkemaan

B) jos vanhempi ei mene mukaansuuhygienistille/terkalle tms. hän saa seuraavaksi kutsun sossuun selittämään, miksi ei siellä ole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Eikä se ole keneltäkään pois, vaikka kuljetan lapsia kouluun. Tai tietty on siltä myyntitykiltä, joka haluaa varata minulta yrittäjältä kahvitteluaikaa. Jostain syystä aika moni kuvittelee, että koska yritykseni pääpaikka on kotona, niin olen pullantuoksuinen kotiäiti, joka tarjoaa kaiken maailman konsulteille kivaa seuraa ja omaa aikaansa ihan ilmaiseksi. Usein se "et voi tulla aamulla, kuljetan lapsia kouluun" on pelkkä tekosyy.

Jos minuun viittasit, niin olen kirjanpitäjä, en myyntitykki ja tämä asiakasryhmä, johon nyt viittaan, on heitä, joilla kirjanpito on myöhässä, sekaisin tai melkoisen retuperällä ja minut sitten soitetaan apuun, kun on vero- tai kuukausi-ilmoituksien tai erilaisten velvoitteiden kanssa haasteita, joihin ei omat aikavarat tai kyvyt enää riitä ;)

ja tuon ne pullatkin asiakkaan iloksi mukanani ;)

-ap