Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämä ihan normaalia kasvatusta nykyään?
12.04.2018 |
Ymmärrän, että ajat muuttuu ja eri perheillä on eri tapoja kasvattaa lapsiaan, mutta lapsettomana, itse 80-luvun lapsena olen hämilläni seuraavasta, ja kysynkin onko tämä ihan yleistä nykyään, vai onko kohdalleni vaan osunut erityisen äidilliset yrittäjä-äidit?
Olen siis sellaisessa ammatissa, että käyn paljon yrittäjien luona ja sitä varten tietenkin varataan aika käynnilleni. Olen huomannut, että todella monessa perheessä "perinteinen normaali työaika" 8-16 on aika haastavaa, kun naisyrittäjäperheessä se äiti ei ole töissä silloin. Jos on useampi lapsi, niitä lapsia kuskataan kouluun yksi vaikka klo 8 ja seuraavat vaikka klo 9. Sitten sitä ensimmäistä haetaan jo vaikka klo. 13 ja loput klo 14 tai 15. Välissä ollaan mukana kun joku lapsista käy hammaslääkärissä, lääkärissä, rokotuksessa tms. Käytännössä siis se yrittäjä-äiti kuskaa lapsiaan pitkin päivää ja on mukana kaikissa mahdollisissa jutuissa, joita nykyaikana tuntuu olevan todella paljon ja kun lapset ovat kotona, perhe-elämä tietenkin vaatii osansa, eikä siinä käydä läpi paperiasioita. Enkä siis nyt puhu mistään ihan pienistä lapsista, joilla olisi pitkä koulumatka tai jotain konsultointikäyntejä, vaan ihan pääkaupunkiseudulla toimin itse ja nämä perheet ovat PK-seudulla kaikki. Onko ihan yleistä, että 8-10 -vuotiaita lapsia kuskataan koko ajan ja äidit menee mukaan hammaslääkäreille ja muihin perusjuttuihin ihan koko ajan? Miksi? Tämä hämmentää itseäni, kun itsellä ei ole lapsia ja silloin kun olin lapsi, niin itse mentiin kouluun, tultiin sieltä kotiin ja kouluhammaslääkärikäynneille, rokotuksiin ja muihin ei äidit tulleet mukaan. Mietin myös milloin nämä yrittäjä-äidit ehtii olla niitä yrittäjiä? Yöllä?
Kommentit (45)
Minä olin yrittäjä kotona siihen asti kun nuorin meni tokalle. Lapset kuskasin kouluun siksi, että lähikoulu oli homeessa. En astmaa sairastavaa lasta enkä ees tervettä sisarusta halunnut sellaisiin oloihin.
Ja se astmalapsi sairasti paljon, kuusi vuotta mentiin risoilla unilla ja raskasta oli välillä työnteko.
Onneksi oma kirjanpitäjäni oli fiksu ja mukava. Ei ihmetellyt eikä juoruillut selän takana, vaikka elämämme varmasti vaikutti välillä kaoottiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia. Ei 8-vuotiaan voi odottaa selviytyvän yksin terveydenhuollon käynneistä. Ehkä koulumatka ei ole turvallinen? Lapsettomilla sitä on monta aisiaa perheiden arjessa ihmeteltäväksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et mene mukaan, niin nykyään katsotaan, että et ole lainkaan kiinnostunut lapsesi asioista ja se voi johtaa turhaan lastensuojeluilmoitukseen. Nykyään on niin kieroutunutta porukkaa tuolla terveyspuolella, että lasu napsahtaa jos et osallistu. Tuota kouluun kuskaamista en ymmärrä, paitsi jos sää sen vaatii (kova pakkanen esim.). Vasta yläkoululaisen nykyään katsotaan selviytyvän itsenäisesti hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla ja koululääkärissä. Kouluterkka ja koululääkäri näkevät kovasti vaivaa pitääkseen vanhemmat poissa, jotta pääsisivät utelemaan nuorelta kotiasioita ja jotain heikkoa kohtaa johon lasun iskeä.
*sanaton*
Mitä se äiti siellä hammaslääkärissä sitten tekee? Istuuko esiteinin vierellä vai mitä? Onko nykyään hammaslääkäreiden toimenpidehuoneessa joku äitituoli, josta äiti seuraa toimenpiteitä?
Oon kyllä onnellinen, etten ole nykyajan lapsi. Nykyajan lapsuus kuulostaa ahdistavalta.
No itse olin oikomishoidossa ja kyllä äitini kuskasi minut koko ala-asteen sinne ja takaisin kouluun. Ei siellä kulkenut bussit niin hyvin, että olisin yksin päässyt edestakaisin järkevästi. Yläaste sitten oli jo lähempänä ja sainkin silloin jo raudat pois.
Oma lapseni joutuu myös oikomishoitoon. On nyt 8v ja oikomishoito ei ole tuossa koulun viereisessä hammaslääkärissä vaan toisella puolella kaupunkia. Kyllä hänetkin sinne on kuskattu. Olisi järjetöntä olla pitkään pois koulusta bussien odottelujen takia ja matkojen.
Moni tuttuni on ryhtynyt yrittäjäksi juuri siksi, että haluaa itse päättää työaikansa, jotta voi hoitaa lastensa menoja yms. He kuskaavat lapsiaan (erikois)kouluun koska voivat.
Minulla on normaali työaika, joten koulukuskaukset eivät onnistu. Hammaslääkäreissä olen tietenkin mukana. Kerranen ollut ja lopulta piti soittaa hammashoitolaan ja varata hammaslääkärin puhelinaika (viikkojen päähän) jotta sai tietää mitä uudella oikomiskoneella pitäisi tehdä (emme tienneet että saisi sellaisen). Ei 10 v osaa edes mennä luukulle ja varata uutta aikaa juurikuulemiensa ohjeiden mukaan. Sitä paitsi ei se 10 v edes löydä kaupunkiin hammaslääkäriin.
Mikä olin oikomishoidossa yksityisellä 80- luvulla. Sain pysyvät raudat muistaakseni neljännen luokan alussa, jo sitä ennen oli niskaveto. Kuljin itse Munkkivuoresta Esplanadille. Ei olis tullut mieleenkään että äiti tai isä olis lähteny töistä kesken päivän kuskaamaan, parkkeeraillu autoa keskustassa ja istunut odottelemassa odotushuoneessa. En muista että yksin meneminen olis ollut ikinä mikään ongelma tai että äidin olis jotenkin niiden rautojen kanssa auttaa.
Sen muistan, että kun pysyviä hampaita poistettiin Kaisaniemenkadun hammashoitolassa niin äiti tai isä oli mukana, koska se pelotti.
Kuljin myös yksin treeneihin Kisahalliin. Ei ketään kuskattu eikä treenejä ollut oikeen edes suotavaa vanhempien notkua katsomassa. Sama käytäntö on ollut oman lapsen luistelu- ja voimistelutreeneissä. Ei valmentaja halua vanhempia notkumaan salin laidalle. Kisat ja katselmukset sitten erikseen.
Tuo on totra, että hammashoitolat ovat nykyään kaukana ja aikaa et pysty itse päättämään ja ainakin meillä sinbe on kyllä tosi monimutkaista mennä (keskustaan pääsisi helposti).
Lisäksi vielä yläkoulussa odotetaan vanhemman tulevan mukaan terveystarkastukseen, mikä tuntuu kyllä todella oudolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen muinoin tuli pikkubussi koulun pihaan ja hampulääkäriajat oli peräkanaa oppilailla. Nykyään ollaan niin köyhiä ja "säästetään" keskittämällä palvelut huitsin nevadaan ja jokainen vanhempi ottaa töistä vapaata ja suhaa omalla autolla että saa piltille purukakuston huollettua. Mitäköhän tämä sirkus lopulta kustantaa noihin säästöihin nähden🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella käveltiin koko luokka hammaslääkäriin opettajan johdolla, ekalla ja tokallakin varmaan vielä. Ja yhtenä ryhmänä tultiin pois. Myöhemmillä luokilla sitten oli x määrä aikoja päivässä ja sinne mentiin yksin kävellen milloin nyt aika olikaan, joskus saattoi törmätä takaisin tulevaan matkalla. Koulun ja terveyskeskuksen välillä oli matkaa 2-3 km. Muistan kyllä joissain oikomishoitojutuissa äitini olleen mukana kuuntelemassa, onko ne nyt aloitettu 4 tai 5 luokalla 🤔
No meillä hammaslääkäriin on 13 kilsaa. Asutaan eri alueella kuin missä koulu on ja meidän oman alueen hammashoitola lakkautettiin, joten nyt se hammaslääkäri on kolmannella alueella.
Oikomishoito on Helsingin keskustassa. Julkiselle ei pääse koska ruuhka joten käy yksityisellä. Ne ajat on iltaisin, eikä ne ole ongelma, paitsi että jumalaton ravaaminen.
No mä asuin niin pienessä kylässä, että sieltä matkustettiin koulubussin mukana noin 15 kilsaa hammikseen. Koulu siis sijaitsi kylällä, mutta hammis kirkonkylässä. Muistan, että pelotti nousta bussiin 7-vuotiaana yksin, samoin 8-vuotiaana tarkastukseen. Ei siellä mitään saattajia kenelläkään ollut. Mun mutsi oli kotirouva, mutta ei kukaan edes ehdottanut mitään mukaantuloja. 9-vuotiaana mulla ei ollut reikiä ja muistan vieläkin miten iloinen olin. Hammaslääkäri oli kammottava vanha kurppa, jolla jotkut vanhanaikaiset jalkakäyttöiset porat. Lisäksi hänellä oli aina rööki siinä vierellä kun hampaita hoiti. Punaista Norttia veti. Tämä on ihan totta. Puudutustahan ei siihen aikaan saanut.
Myöhemmin samana vuonna saimme viestin tämän hammaslääkärin kuolemasta. Se ilmoitus tuli aprillipäivänä ja opettaja todellakin suuttui meille jotka oletimme, että kyseessä oli hyvä aprillipila, koska kaikki inhosivat tätä lääkäriä. Alle 10-vuotiailla ei nyt huonon ja epäsopivan huumorin tajua oikein ole ... kun opettaja taas oli ihan mukava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessä blogissa olen nähnyt sellaisen kuvan, jossa hammaslääkärin tuolissa makoili äiti ja sitten se lapsi siinä sylissä. Lasta kai hoidettiin, äiti piteli kiinni ja oli turvana? Näytti oudolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella käveltiin koko luokka hammaslääkäriin opettajan johdolla, ekalla ja tokallakin varmaan vielä. Ja yhtenä ryhmänä tultiin pois. Myöhemmillä luokilla sitten oli x määrä aikoja päivässä ja sinne mentiin yksin kävellen milloin nyt aika olikaan, joskus saattoi törmätä takaisin tulevaan matkalla. Koulun ja terveyskeskuksen välillä oli matkaa 2-3 km. Muistan kyllä joissain oikomishoitojutuissa äitini olleen mukana kuuntelemassa, onko ne nyt aloitettu 4 tai 5 luokalla 🤔
No meillä hammaslääkäriin on 13 kilsaa. Asutaan eri alueella kuin missä koulu on ja meidän oman alueen hammashoitola lakkautettiin, joten nyt se hammaslääkäri on kolmannella alueella.
Oikomishoito on Helsingin keskustassa. Julkiselle ei pääse koska ruuhka joten käy yksityisellä. Ne ajat on iltaisin, eikä ne ole ongelma, paitsi että jumalaton ravaaminen.
No mä asuin niin pienessä kylässä, että sieltä matkustettiin koulubussin mukana noin 15 kilsaa hammikseen. Koulu siis sijaitsi kylällä, mutta hammis kirkonkylässä. Muistan, että pelotti nousta bussiin 7-vuotiaana yksin, samoin 8-vuotiaana tarkastukseen. Ei siellä mitään saattajia kenelläkään ollut. Mun mutsi oli kotirouva, mutta ei kukaan edes ehdottanut mitään mukaantuloja. 9-vuotiaana mulla ei ollut reikiä ja muistan vieläkin miten iloinen olin. Hammaslääkäri oli kammottava vanha kurppa, jolla jotkut vanhanaikaiset jalkakäyttöiset porat. Lisäksi hänellä oli aina rööki siinä vierellä kun hampaita hoiti. Punaista Norttia veti. Tämä on ihan totta. Puudutustahan ei siihen aikaan saanut.
Myöhemmin samana vuonna saimme viestin tämän hammaslääkärin kuolemasta. Se ilmoitus tuli aprillipäivänä ja opettaja todellakin suuttui meille jotka oletimme, että kyseessä oli hyvä aprillipila, koska kaikki inhosivat tätä lääkäriä. Alle 10-vuotiailla ei nyt huonon ja epäsopivan huumorin tajua oikein ole ... kun opettaja taas oli ihan mukava.
Olen itse kulkenut 18 kilsan koulumatkaa maaseudulla eikä se ollut mikään ongelma.
Tää 13 kilsaa vaatisi neljä kulkuneuvoa, veisi julkisilla varmaan 1,5 tuntia ja se hammaslääkäri on alueella, jossa lapsi ei ole koskaan käynyt ja jossa eism metroasema ja ostoskeskus on tunnettuja narkkareistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et mene mukaan, niin nykyään katsotaan, että et ole lainkaan kiinnostunut lapsesi asioista ja se voi johtaa turhaan lastensuojeluilmoitukseen. Nykyään on niin kieroutunutta porukkaa tuolla terveyspuolella, että lasu napsahtaa jos et osallistu. Tuota kouluun kuskaamista en ymmärrä, paitsi jos sää sen vaatii (kova pakkanen esim.). Vasta yläkoululaisen nykyään katsotaan selviytyvän itsenäisesti hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla ja koululääkärissä. Kouluterkka ja koululääkäri näkevät kovasti vaivaa pitääkseen vanhemmat poissa, jotta pääsisivät utelemaan nuorelta kotiasioita ja jotain heikkoa kohtaa johon lasun iskeä.
*sanaton*
Mitä se äiti siellä hammaslääkärissä sitten tekee? Istuuko esiteinin vierellä vai mitä? Onko nykyään hammaslääkäreiden toimenpidehuoneessa joku äitituoli, josta äiti seuraa toimenpiteitä?
Oon kyllä onnellinen, etten ole nykyajan lapsi. Nykyajan lapsuus kuulostaa ahdistavalta.
Tämä äiti odottaa odotushuoneessa ja saa sitten ohjeet siitä, miten oikomishoito etenee, mitä pitää muistaa tehdä seuraavan noin 4 vko aikana jne. Ei se meidän 10v ole vielä ihan niin varma maailmasta, että tasan tarkkaan muistaisi yhden näyttökerran jälkeen, miten kuminauhoja viritellään tai hammasrautoja huolletaan.
Eikä se ole keneltäkään pois, vaikka kuljetan lapsia kouluun. Tai tietty on siltä myyntitykiltä, joka haluaa varata minulta yrittäjältä kahvitteluaikaa. Jostain syystä aika moni kuvittelee, että koska yritykseni pääpaikka on kotona, niin olen pullantuoksuinen kotiäiti, joka tarjoaa kaiken maailman konsulteille kivaa seuraa ja omaa aikaansa ihan ilmaiseksi. Usein se "et voi tulla aamulla, kuljetan lapsia kouluun" on pelkkä tekosyy.
Eikö se teidän 10v ymmärrä ottaa puhelinta taskusta ja kuvata videolle kun asia näytetään? Eipä itsellelleni olisi tuon ikäisenä tullut pieneen mieleenkään että vanhemmille tarvitsisi edes kertoa jos menee lääkäriin tai hammaslääkärille. Mistä vanhemmat tällaisia nykyäänkään tietäisivät, jos lapsi ei edes kerro ? 10v:n hoitotietoja eivät vanhemmat pääse enää edes näkemään ja hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyajan vanhemmuus on suorittamista ja curling-vanhemmuutta/helikopteri-vanhemmuutta. Saa nähdä minkälaisia aikuisia niistä lapsista tulee, onko parempia kuin me jotka ollaan itsenäisesti toimittu koululaisina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et mene mukaan, niin nykyään katsotaan, että et ole lainkaan kiinnostunut lapsesi asioista ja se voi johtaa turhaan lastensuojeluilmoitukseen. Nykyään on niin kieroutunutta porukkaa tuolla terveyspuolella, että lasu napsahtaa jos et osallistu. Tuota kouluun kuskaamista en ymmärrä, paitsi jos sää sen vaatii (kova pakkanen esim.). Vasta yläkoululaisen nykyään katsotaan selviytyvän itsenäisesti hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla ja koululääkärissä. Kouluterkka ja koululääkäri näkevät kovasti vaivaa pitääkseen vanhemmat poissa, jotta pääsisivät utelemaan nuorelta kotiasioita ja jotain heikkoa kohtaa johon lasun iskeä.
*sanaton*
Mitä se äiti siellä hammaslääkärissä sitten tekee? Istuuko esiteinin vierellä vai mitä? Onko nykyään hammaslääkäreiden toimenpidehuoneessa joku äitituoli, josta äiti seuraa toimenpiteitä?
Oon kyllä onnellinen, etten ole nykyajan lapsi. Nykyajan lapsuus kuulostaa ahdistavalta.
Tämä äiti odottaa odotushuoneessa ja saa sitten ohjeet siitä, miten oikomishoito etenee, mitä pitää muistaa tehdä seuraavan noin 4 vko aikana jne. Ei se meidän 10v ole vielä ihan niin varma maailmasta, että tasan tarkkaan muistaisi yhden näyttökerran jälkeen, miten kuminauhoja viritellään tai hammasrautoja huolletaan.
Eikä se ole keneltäkään pois, vaikka kuljetan lapsia kouluun. Tai tietty on siltä myyntitykiltä, joka haluaa varata minulta yrittäjältä kahvitteluaikaa. Jostain syystä aika moni kuvittelee, että koska yritykseni pääpaikka on kotona, niin olen pullantuoksuinen kotiäiti, joka tarjoaa kaiken maailman konsulteille kivaa seuraa ja omaa aikaansa ihan ilmaiseksi. Usein se "et voi tulla aamulla, kuljetan lapsia kouluun" on pelkkä tekosyy.
Eikö se teidän 10v ymmärrä ottaa puhelinta taskusta ja kuvata videolle kun asia näytetään? Eipä itsellelleni olisi tuon ikäisenä tullut pieneen mieleenkään että vanhemmille tarvitsisi edes kertoa jos menee lääkäriin tai hammaslääkärille. Mistä vanhemmat tällaisia nykyäänkään tietäisivät, jos lapsi ei edes kerro ? 10v:n hoitotietoja eivät vanhemmat pääse enää edes näkemään ja hyvä niin.
Siis kuvata se käynti?! En usko että (hammas)lääkäri edes suostuisi siihen. En tiedä oliko lapselle edes kerrottu miten vekotin pestään (voiko/pitääkö keittää ja kuinka ysrin). Ei hänellä ainakaan ollut hajuakaan siitä. Olisi varmaan pitänyt nauhoittaa koko käynti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kolmekymppinen ja kyllä mulla oli ala-asteella äiti mukana hammaslääkärissä, se kun oli 10 km:n päässä keskustassa, yläaste oli sitten jo keskustassa myös, joten kyydistystarve väheni. Ala-asteen vieressä oli neuvola, joten terveystarkastuksiin sentään pääsi suoraan.
Äiti tai isä kuskasi myös harrastuksiin, kun ei sinne julkisilla päässyt, ellei roikkunut keskustassa 1,5 h ennen harrastusta ja pois piti joka tapauksessa tulla hakemaan. Kävivät kaupassa siinä samalla ja tulivat sen jälkeen seuraamaan harkkoja, isä joskus jopa harjoitusvastustajaksi. Hän myös toimi vetäjänä yhdessä höntsälajissa ja äiti taas piti kerhoa ja toimi leireillä kokkina, joten lähes kaikissa lapsuuteni ja nuoruuteni harrastuksissa ovat olleet aktiivisesti mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et mene mukaan, niin nykyään katsotaan, että et ole lainkaan kiinnostunut lapsesi asioista ja se voi johtaa turhaan lastensuojeluilmoitukseen. Nykyään on niin kieroutunutta porukkaa tuolla terveyspuolella, että lasu napsahtaa jos et osallistu. Tuota kouluun kuskaamista en ymmärrä, paitsi jos sää sen vaatii (kova pakkanen esim.). Vasta yläkoululaisen nykyään katsotaan selviytyvän itsenäisesti hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla ja koululääkärissä. Kouluterkka ja koululääkäri näkevät kovasti vaivaa pitääkseen vanhemmat poissa, jotta pääsisivät utelemaan nuorelta kotiasioita ja jotain heikkoa kohtaa johon lasun iskeä.
*sanaton*
Mitä se äiti siellä hammaslääkärissä sitten tekee? Istuuko esiteinin vierellä vai mitä? Onko nykyään hammaslääkäreiden toimenpidehuoneessa joku äitituoli, josta äiti seuraa toimenpiteitä?
Oon kyllä onnellinen, etten ole nykyajan lapsi. Nykyajan lapsuus kuulostaa ahdistavalta.
Tämä äiti odottaa odotushuoneessa ja saa sitten ohjeet siitä, miten oikomishoito etenee, mitä pitää muistaa tehdä seuraavan noin 4 vko aikana jne. Ei se meidän 10v ole vielä ihan niin varma maailmasta, että tasan tarkkaan muistaisi yhden näyttökerran jälkeen, miten kuminauhoja viritellään tai hammasrautoja huolletaan.
Eikä se ole keneltäkään pois, vaikka kuljetan lapsia kouluun. Tai tietty on siltä myyntitykiltä, joka haluaa varata minulta yrittäjältä kahvitteluaikaa. Jostain syystä aika moni kuvittelee, että koska yritykseni pääpaikka on kotona, niin olen pullantuoksuinen kotiäiti, joka tarjoaa kaiken maailman konsulteille kivaa seuraa ja omaa aikaansa ihan ilmaiseksi. Usein se "et voi tulla aamulla, kuljetan lapsia kouluun" on pelkkä tekosyy.
Eikö se teidän 10v ymmärrä ottaa puhelinta taskusta ja kuvata videolle kun asia näytetään? Eipä itsellelleni olisi tuon ikäisenä tullut pieneen mieleenkään että vanhemmille tarvitsisi edes kertoa jos menee lääkäriin tai hammaslääkärille. Mistä vanhemmat tällaisia nykyäänkään tietäisivät, jos lapsi ei edes kerro ? 10v:n hoitotietoja eivät vanhemmat pääse enää edes näkemään ja hyvä niin.
😂😂😂😂
Ei sitä pysty kuvaamaan. Oikeesti. Vähän rajaa nyt!
Kyllä meillä se oiontahammaslääkäri ihan erikseen haki käytävästä näyttääkseen kaiken suoraan minulle.
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin tuli pikkubussi koulun pihaan ja hampulääkäriajat oli peräkanaa oppilailla. Nykyään ollaan niin köyhiä ja "säästetään" keskittämällä palvelut huitsin nevadaan ja jokainen vanhempi ottaa töistä vapaata ja suhaa omalla autolla että saa piltille purukakuston huollettua. Mitäköhän tämä sirkus lopulta kustantaa noihin säästöihin nähden🤔
Tätä myös ihmettelen! Ei minunkaan lapsuudessani 90-luvulla vanhemmat kuskanneet mihinkään. Kouluterkkari ja -lääkäri tulivat ennalta määrättynä aika ja vastaanotolle mentiin täytetyn lapun kanssa, jonka jotkut vanhemmista oli täyttänyt yhdessä oppilaan kanssa. Hammastarkastukset hoidettiin niin, että luokka pikkubussiin ja koko porukka yhdellä kertaa hammaslääkäriin. Lounaaseen mennessä oltiin jo takaisin. Siksi ihmettelenkin miten nykyään pitää itse varata aika, ottaa töistä vapaata, viedä lapsi tarkastukseen, kuunnella hoito-ohjeet, viedä lapsi takaisin kouluun ja itse kiirehtiä töihin. Vartin ajan takia joudun olemaan töistä pois parikin tuntia. Tämä ei olisi tullut kuuloonkaan minun lapsuudessani!
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä blogissa olen nähnyt sellaisen kuvan, jossa hammaslääkärin tuolissa makoili äiti ja sitten se lapsi siinä sylissä. Lasta kai hoidettiin, äiti piteli kiinni ja oli turvana? Näytti oudolta.
Tämä on ihan tavallista, usein käytössä 3-5-vuotiaiden lasten kohdalla: hoitotuoliin meneminen voi pelottaa lasta, mutta useimmiten pelkäävät rohkaistuvat kun saavat olla vanhemman sylissä kun hampaita tarkastetaan. Toki jotkut kolmevuotiaatkin tulevat todella reippaasti yksin tuoliin, mutta kaikkia keinoja kannattaa kokeilla.
Joku kun aiemmin keskustelussa tuosta huoneeseen tulemisesta ja yleisesti vanhempien roolista: vanhempia pyydetään mukaan hoitohuoneeseen, sillä lasten tarkastusten yhteydessä kysytään omahoitotottumuksista (joskus lapsilla ja vanhemmilla on eri näkemykset mm. karkkipäivästä, janojuomasta jne.). Samoin vanhempi on vastuussa lasten hampaista: "Huoltajien pitää valvoa yläkouluikään asti, että heidän lastensa hampaat tulevat riittävän puhtaiksi."
(http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50078)
Ennen sanottiin että vanhemmat tarkistavat lapsen harjaustuloksen kymmenvuotiaaksi asti eli siihen, kunnes kaunokirjoitus sujuu. Nykyisin ei kaunokirjoitusta enää koulussa ole, joten käden hienomotorisia taitoja ei tule samalla tavalla kontrolloitua. Tietysti lapsen tulee harjoitella itsenäistä pesua, mutta tärkeä iltapesu tulisi kyllä vanhemman vähintään tarkastaa, ellei jopa pestä.
Niin se maailma muuttuu. Ennen ei käytetty juurikaan turvavöitä, ei kypäriä, lapset kulki omineen pitkiäkin matkoja ja koulusta kotiin tultiin yksin avain kaulassa. Moni ennen ihan yleinen käytäntö aiheuttaisi nykyään paheksuntaa, ammattilaisten yhteydenottoja vanhemmille ja parhaimmillaan lasuja. Se on nykyään normaalia, että vanhemmat joutuu olemaan läsnä vähän joka asiassa.
En osaa kommentoida mitään tämän päivän yrittäjä naisista, kun en yrittäjä ole. Työelämässä palkollisena kumminkin.
Mutta tuota 80 lukua kyllä osaan kommentoida. Olin yrittäjäperheen lapsi. Lapsuudesta muistan vain ja ainoastaan lapsen/ taloudenhoitajamme. Nii ja tietysti nämä piiskat, selkäsaunat, luunapit ja nurkassa seisomiset (terkut vaan vanhemmille) . Aina olin tiellä, väärässä paikassa väärään aikaan, ylipäänsä rasitteena ja ylipäänsä olemassa. Vanhemmat olivat aina kiukkuisia ja väsyneitä ja kiukku purkautui meihin lapsiin. En muista että oltaisiin koskaan perheenä tehty mitään meidän lasten ehdoilla vaan nekin harvat kerrat mitä oli, seurattiin kireitä vanhempia ja oltiin hiljaa.
Kun menin kouluun, lasten/taloudenhoitaja irtisanottiin ja pienempi veli meni hoitoon ja minä eka luokasta asti tulin yksin kotiin ja olin kotona iltaan asti kun vanhemmat tuli pikkuveikan kanssa kotiin.
Että sellasta se oli se kultainen 80 luku...
16 vuotiaana muutin pois kotoa, enkä ole taakseni katsonut.
Hyvä että vanhemmat ovat tänäpäivänä osallistuvia, itse en edes muista kummankaan vanhemman ikinä halanneen minua.
Nyt itselläni on tytär, ja pistän oman lapsen kaiken edelle (kuri ja säännöt toki on) mutta koskaan ei työ tule tai mene lapsen edelle. Olen itse kokenut sen, miten vähäpätöinen sitä voi olla, enkä ikinä anna oman tyttären tuntea samoin. Raha on vain rahaa, sillä ei voi rakkautta ostaa. Arvatenkin en ole vanhempieni kanssa tekemisissä, ei ole mitään yhteistä.
Alue: Aihe vapaa
Voivoi.
Tätä se minunkin äitini pällistelee. Itse hilluin itsekseni viisivuotiaasta ja juu, olin omatoiminen. Olisko äiti kerran käynyt jossain vanhempainillassa.
Nykyinen meno on toista. On kasvatuskeskustelua, leirikouluiltaa, opsikerhoa, kouluverkkotarkastelua, reflektointia ja lomaketta.
Ja joka hammaslääkärillä, kasvuseurannassa, terkkakäynnillä jne. pitää todellakin olla aikuisen paikalla.