Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Älkää tehkö avioehtoa ja jääkö kotiin hoitamaan lapsia

Vierailija
12.04.2018 |

Näin mahdollistatte miehenne syrjähypyt ja sen että hän on aina niskan päällä.

Kommentit (110)

Vierailija
81/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnellisesti yhdessä kirjoitti:

Miksi mennä naimisiin? Varmin tapa pysyä yhdessä on avoliitto tai molemmilla oma talous. Silloin ei tarvitse erossa riidellä tasingoista. Avoliitossakin voi kyllä joutua maksamaan, mutta selkeämpää.

Jos avioon on pakko mennä, niin ehdottomasti avioehto. Erityisesti silloin kun taloudellinen tilanne ei ole vastaava. Meillä akka olisi putsannut minut erossa ilman sitä yhtä A4 paperia, jossa lukee ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, eikä sen tuottoon tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen. Avioehdon lisäksi kannattaa tehdä sopimus avioeron varalle. Tässä kannattaa alustavasti sopia kenelle mahdolliset lapset, tapaamiskuviot yms. asiat. Tämä on hyvin laskelmoivaa ja teknistä, mutta tosiasiassa noin puolet liitoista päätyy eroon. Helpottaa helvetisti, kun asioista on ennakkoon sovittu ja välkt ovat kunnossa.

Varoituskellojen pitäisi soida kovaa, jos kumppani kieltäytyy avioehdosta! Silloin ei tietenkään, jos molemmat samalla viivalla, ekä suurempia perintöjä yms. varoja ole tulossa kummallekkaan.

Hyvä mielipide. Kollegani teetti myös testamentin jonka lakimies laati ja varmisti sillä, ettei myös lasten puolisot pääse mummon omaisuuteen millään tavoin jos/kun lapsille tulee avioeroja.

On paljon tilanteita joita ei tule ajatelleeksi.

Lähipiirissä meni lapsuudenkoti vieraaseen sukuun kun nuori tilas pitänyt pariskunta erosi. Sitä ei kukaan suvusta olisi odottanut eikä osannut odottaa.

Avioehto ja testamentti vielä päälle.

Mieheni isä rajasi minut pois testamentistaan..

Minusta meillä oli hyvät normi välit.

Miehen kanssa oltu 30v..josta osan aikaa olen elättänyt miestä(ollut työtön)

Tosi reilua?

Eikös avioliitossa ole kumppanin elatusvelvollisuus? Eihän se tietenkään kivalta tunnu, jos vielä testamentissa "muistetaan" Ehkä parasta, kun ei odota mitään keneltäkään saavansa, niin ei ainakaan pety.

Onhan se kiva elättää täysin tervettä nuorta miestä

Vierailija
82/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhin ämmien pitäis lisääntyä vain köyhien kanssa..nää jutut on niiden Maisojen ja Marttinoiden ym rahah.u.o.rien syytä:(

Se martinan köyhä pentu kokee aikuisena kivan yllärin..

Ei saa opiskelija asuntoa (omaa) ..joutuu reittäpitkin etenee kuten H.u:ora äitinsä

Millainen ihminen kehtaa kirjoittaa näin silloin, kun kyseessä on lapsi?!?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnellisesti yhdessä kirjoitti:

Miksi mennä naimisiin? Varmin tapa pysyä yhdessä on avoliitto tai molemmilla oma talous. Silloin ei tarvitse erossa riidellä tasingoista. Avoliitossakin voi kyllä joutua maksamaan, mutta selkeämpää.

Jos avioon on pakko mennä, niin ehdottomasti avioehto. Erityisesti silloin kun taloudellinen tilanne ei ole vastaava. Meillä akka olisi putsannut minut erossa ilman sitä yhtä A4 paperia, jossa lukee ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, eikä sen tuottoon tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen. Avioehdon lisäksi kannattaa tehdä sopimus avioeron varalle. Tässä kannattaa alustavasti sopia kenelle mahdolliset lapset, tapaamiskuviot yms. asiat. Tämä on hyvin laskelmoivaa ja teknistä, mutta tosiasiassa noin puolet liitoista päätyy eroon. Helpottaa helvetisti, kun asioista on ennakkoon sovittu ja välkt ovat kunnossa.

Varoituskellojen pitäisi soida kovaa, jos kumppani kieltäytyy avioehdosta! Silloin ei tietenkään, jos molemmat samalla viivalla, ekä suurempia perintöjä yms. varoja ole tulossa kummallekkaan.

Hyvä mielipide. Kollegani teetti myös testamentin jonka lakimies laati ja varmisti sillä, ettei myös lasten puolisot pääse mummon omaisuuteen millään tavoin jos/kun lapsille tulee avioeroja.

On paljon tilanteita joita ei tule ajatelleeksi.

Lähipiirissä meni lapsuudenkoti vieraaseen sukuun kun nuori tilas pitänyt pariskunta erosi. Sitä ei kukaan suvusta olisi odottanut eikä osannut odottaa.

Avioehto ja testamentti vielä päälle.

Mieheni isä rajasi minut pois testamentistaan..

Minusta meillä oli hyvät normi välit.

Miehen kanssa oltu 30v..josta osan aikaa olen elättänyt miestä(ollut työtön)

Tosi reilua?

No kuule, ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko hyvät välit vai ei. Meillä on mittava omaisuus ja lasten kumppanit on rajattu pois ihan siltä varalta, että jos he eroavat, ei meidän omaisuutemme mene ex-kumppanin uusille kumppaneille jne., vaan omaisuus pysyy suvussa. Niin kauan kuin he pysyvät yhdessä, on kumppanilla asiat ihan yhtä hyvin kuin omalla lapsellamme, sillä lapsemme on kasvatettu siihen, että omista (= puoliso ja lapset) pidetään huolta ja elintaso perheen sisällä on oltava sama molemmille/kaikille.

Eronneista kumppaneista ei minun mielestäni enää tarvitse huolehtia meidän omaisuudellamme ja jos heillä on lapsia, perivät he aikanaan isänsä/äitinsä kuitenkin. Lapsusta toki huolehditaan joka tapauksessa.

Vierailija
84/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina on oletuksena, että juuri miehellä on enemmän varallisuutta? Voi olla myös toisinpäin ja silloin nimenomaan on syytä tehdä avioehto, varsinkin jos nainen jää kotiin hoitamaan lapsia. Muutenhan mies vie mennessään puolet naisen varallisuudesta. 

Tarkoittiko tämän viestin kirjoittaja sitä, että:

- Jos nainen on varakkaampi, tehkää ihmeessä avioehto jottei ukko saa erotessa hänelle kuuluvaa varallisuutta

- jos mies on varakkaampi, älkää missään nimessä tehkö avioehtoa, jotta erotessa kaikki jaetaan reilusti puoliksi?

Avioehdossa määrätään, miten omistus jakautuu avioerossa. Testamentissa määrätään, miten omistus jakautuu toisen puolison kuollessa.

Vaikka toista rakastaisi kuinka paljon, en ymmärrä, miten ihmiset uskaltavat mennä naimisiin ilman täysin poissulkevaa avioehtoa. Avioliiton aikana asuntoja, sijoituksia ym. voi tehdä vaikka puoliksi: tällöin omaisuus jakautuu erotilanteessa puoliksi.

Avio-oikeus toisen omaisuuteen on jäänne ajalta, jolloin ihmisten ansiot olivat kiinni omistetuissa tuotannontekijöissä (maatilat jne.). Nykyaikana oikeus rikkaamman puolison omaisuuteen erotilanteessa on lähinnä absurdi: erohan voi tulla myös köyhemmän osapuolen lähtiessä postinkantajan matkaan. En ymmärrä, miksi rikkaamman osapuolen pitäisi maksaa ex-puolison ja postinkantajan elämää.

Voi tulla ero, totta. Toisaalta moni muukin juttu elämässä voi mennä ihan toisin kuin mitä on suunnitellut. Voi vaikka päätyä olemaan loppuikänsä puolison hoivattavana, jos sattuu vaikka pahan aivohalvauksen saamaan.

Ruotsin kuningatar Silviankin avioehtoa on vuosien aikana korjattu hänelle edullisemmaksi, vaikka hallitsijasuvussa on linnoja yms. hankalasti jaettavaa varallisuutta. Ei ole normaalia haluta jättää kumppani täysin tyhjin käsin, jos tulee ero tai kuolema korjaa.

Palkinto siitä että Kalle Kustaa sai kyntää muita

Ehkäpä ennemmin siitä, että on jaksanut hoitaa hienosti edistystä hyviä vuosikymmeniä puolisonsa rinnalla, oman uransa uhraten.

Mitä edistystä?????oletko heikkolahjainen?

Olen sanoja automaattikorjaavan puhelimen omistaja. Mutta ehkä se on sinusta sama asia. Ainakin olen joka tapauksessa sinua kohteliaampi ihminen, kun en tuolla tavalla toisia nimittele.

Vierailija
85/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Itse miettisin parisuhdettani uudestaan jos jompikumpi ei suostuisi menemään naimisiin ilman avioehtoa. 

Mitäs se kertoo jos ei halua tehdä avioehtoa toisen sitä ehdottaessa? Minusta sen, että rahan perässä tässä ollaan naimisiin menossa...

Nimenomaan, kannattaako sellaisen ihmisen kanssa mennä naimisiin johon ei luota? Jos oma kihlattuni olisi asettanut kosimisen ehdoksi avioehdon rahojaan suojaamaan en olisi suostunut. En siksi, etten pääsisi rikostumaan erossa, vaan siksi miten vähän luottamusta se osoittaisi parisuhdettamme kohtaan. Eikä mieheni olisi varmasti kosinut minua jos luulisi minun olevan vain rahojen perässä. 

Vierailija
86/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Itse miettisin parisuhdettani uudestaan jos jompikumpi ei suostuisi menemään naimisiin ilman avioehtoa. 

Mitäs se kertoo jos ei halua tehdä avioehtoa toisen sitä ehdottaessa? Minusta sen, että rahan perässä tässä ollaan naimisiin menossa...

Nimenomaan, kannattaako sellaisen ihmisen kanssa mennä naimisiin johon ei luota? Jos oma kihlattuni olisi asettanut kosimisen ehdoksi avioehdon rahojaan suojaamaan en olisi suostunut. En siksi, etten pääsisi rikostumaan erossa, vaan siksi miten vähän luottamusta se osoittaisi parisuhdettamme kohtaan. Eikä mieheni olisi varmasti kosinut minua jos luulisi minun olevan vain rahojen perässä. 

Tämä! Parisuhde ei tule ikinä toimimaan, jollei toiseen kykene luottamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totta kai avioehto avioeron varalle. Miksi kukaan haluaa osuutta puolisonsa omaisuudesta, joka hänellä on ollut ennen avioliittoa. Avioliiton aikana tietysti hankittu omaisuus laitetaan jakoon. 

Vierailija
88/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Itse miettisin parisuhdettani uudestaan jos jompikumpi ei suostuisi menemään naimisiin ilman avioehtoa. 

Mitäs se kertoo jos ei halua tehdä avioehtoa toisen sitä ehdottaessa? Minusta sen, että rahan perässä tässä ollaan naimisiin menossa...

Nimenomaan, kannattaako sellaisen ihmisen kanssa mennä naimisiin johon ei luota? Jos oma kihlattuni olisi asettanut kosimisen ehdoksi avioehdon rahojaan suojaamaan en olisi suostunut. En siksi, etten pääsisi rikostumaan erossa, vaan siksi miten vähän luottamusta se osoittaisi parisuhdettamme kohtaan. Eikä mieheni olisi varmasti kosinut minua jos luulisi minun olevan vain rahojen perässä. 

Tämä! Parisuhde ei tule ikinä toimimaan, jollei toiseen kykene luottamaan.

Kyllä me ainakin luotimme toisiimme vaikka kumpikin halusi avioehdon. Kummallakin on omaisuutta ja ajateltiin, että helpompi tehdä avioehto, kun ei kuitenkaan tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Oltiin vaan realistisia. Omaisuutta siis kolmessa maassa. Alappa sitä jakamaan ilman avioehtoa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minä tein avioehdon, jonka mukaan vaimoni ei ole oikeutettu noin miljoonan euron omaisuuteeni ja hän hoitaa kotiäitinä lapsiamme. Vaimoni laittoi nimensä kiltisti paperiin, koska on ollut 5 vuotta työttömänä eikä ole käynyt kouluja. Kyllä nyt on mukavaa nuorten sihteerikköjen kanssa reissata maailmalla työmatkoilla.

Vierailija
90/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Avioehtoja on monenlaisia. Yleensä avioliiton aikana ansaittu tulo ja omaisuus jaetaan 50/50 mutta ennen avioliittoa ollut omaisuus menee aikaisemman omistussuhteen mukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä tein avioehdon, jonka mukaan vaimoni ei ole oikeutettu noin miljoonan euron omaisuuteeni ja hän hoitaa kotiäitinä lapsiamme. Vaimoni laittoi nimensä kiltisti paperiin, koska on ollut 5 vuotta työttömänä eikä ole käynyt kouluja. Kyllä nyt on mukavaa nuorten sihteerikköjen kanssa reissata maailmalla työmatkoilla.

Ja sitten heräsit päiväuniltasi.

P.s. nykymaailman aikaan eivät sihteeriköt matkustele johtajien kanssa, koska johtaja osaa ihan itsenäisesti hoitaa työnsä ja sihteerin tehtävä on pitää pulju pyörimässä johtahan poissaollessa.

Vierailija
92/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä tein avioehdon, jonka mukaan vaimoni ei ole oikeutettu noin miljoonan euron omaisuuteeni ja hän hoitaa kotiäitinä lapsiamme. Vaimoni laittoi nimensä kiltisti paperiin, koska on ollut 5 vuotta työttömänä eikä ole käynyt kouluja. Kyllä nyt on mukavaa nuorten sihteerikköjen kanssa reissata maailmalla työmatkoilla.

Heikkotasoista trollaamista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Itse miettisin parisuhdettani uudestaan jos jompikumpi ei suostuisi menemään naimisiin ilman avioehtoa. 

Mitäs se kertoo jos ei halua tehdä avioehtoa toisen sitä ehdottaessa? Minusta sen, että rahan perässä tässä ollaan naimisiin menossa...

Nimenomaan, kannattaako sellaisen ihmisen kanssa mennä naimisiin johon ei luota? Jos oma kihlattuni olisi asettanut kosimisen ehdoksi avioehdon rahojaan suojaamaan en olisi suostunut. En siksi, etten pääsisi rikostumaan erossa, vaan siksi miten vähän luottamusta se osoittaisi parisuhdettamme kohtaan. Eikä mieheni olisi varmasti kosinut minua jos luulisi minun olevan vain rahojen perässä. 

Tämä! Parisuhde ei tule ikinä toimimaan, jollei toiseen kykene luottamaan.

Kyllä me ainakin luotimme toisiimme vaikka kumpikin halusi avioehdon. Kummallakin on omaisuutta ja ajateltiin, että helpompi tehdä avioehto, kun ei kuitenkaan tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Oltiin vaan realistisia. Omaisuutta siis kolmessa maassa. Alappa sitä jakamaan ilman avioehtoa. 

Varmasti näin silloin, jos omaisuutta on oikeasti molemmilla paljon. Sen sijaan avioehto tuntuu vähän hassulta silloin, jos sen ainoana tarkoituksena on estää puolisoa saamasta joskus vuosikymmenien päästä kymmenesosaa syrjäseudulla sijaitsevasta kämäisessä kunnossa olevasta kuivan maan mökistä. Jonka sekä rahallinen että tunnearvo on melko mitätön, vaan joka lähinnä odottaa raivaustraktorin saapumista paikalle.

Vierailija
94/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäynti on paras tae omalle tulevaisuuden turvalle, vaikka toinen tienaisi kuinka paljon.

Ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä, että se työpaikka pysyy sinulla aina. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Itse miettisin parisuhdettani uudestaan jos jompikumpi ei suostuisi menemään naimisiin ilman avioehtoa. 

Mitäs se kertoo jos ei halua tehdä avioehtoa toisen sitä ehdottaessa? Minusta sen, että rahan perässä tässä ollaan naimisiin menossa...

Nimenomaan, kannattaako sellaisen ihmisen kanssa mennä naimisiin johon ei luota? Jos oma kihlattuni olisi asettanut kosimisen ehdoksi avioehdon rahojaan suojaamaan en olisi suostunut. En siksi, etten pääsisi rikostumaan erossa, vaan siksi miten vähän luottamusta se osoittaisi parisuhdettamme kohtaan. Eikä mieheni olisi varmasti kosinut minua jos luulisi minun olevan vain rahojen perässä. 

Tämä! Parisuhde ei tule ikinä toimimaan, jollei toiseen kykene luottamaan.

Ei se ole aina kiinni luottamuksesta. Puoliso voi alkoholisoitua tai tulla peliriippuvaiseksi. Vaikka suunnitelmissa olisi ollut elää yhdessä kuolemaan asti, niin harva jaksaa olla rappioalkoholistin kanssa vaikka kuinka rakastaisi. Itse miellän avioehdon vakuutuksen kaltaiseksi, vaikken itse tee mitään, joku muu saattaa tehdä, josta minulle tulee vahinkoa.

Vierailija
96/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suurin osa ihmisistä ei usko kuolevansa heti tai eroavansa esim. 10 vuoden kuluessa avioliiton solmimisesta. Fakta on, että avioero tulee jopa puoleen avioliitoista. Kyllä silloin on fiksua sopia siitä, miten varallisuus jaetaan avioerotilanteessa. Erityisesti, jos tulossa on jommalle kummalle iso perintö, sen varmasti haluaa pysysyvän omassa suvussa, joka sen rahan on tienannutkin. Joissakin tapauksissa koko perintö menee ihan vieraan suvun hyväksi, vaikka tarkoitus oli ihan muu. Esim. uusi leski voi viettää leppoisaa elämää vaikka 50 vuotta uuden rakkaansa kanssa lesken asunnossa, koska kuollut ex-aviomies ei tajunnut huolehtia siitä, että omat lapset saisivat edes rintaperillisen osansa ennen kuin uusi onnenonkija kuolee. Jopa hänen nuorella rakastajallaankin (jos uusi leski menee naimisiin) on oikeus asua asunnossa elinikänsä. Ei ihme, että perintöriitoja tulee. Avioehdolla ja testamentilla kaikki olisi hyvin estettävissä. No tässä voi kysyä, miten hiton tyhmiä miehet ovat. Kansalaistaidon tunnilla nukkuvat?

Vierailija
97/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee avioehdon, pitää olla tarkkana, että molemmat tienaa yhtä paljon.

Ilmainen työ kodin hyväksi ei kannata, sairastuminen, lisääntyminen ym. on huono juttu.

Avioehto on merkki siitä, että ei sitouduta avioliittoon.

Me emme sitoutuneet toistemme kesämökkeihin ja niiden kirjaviin omistussuhteisiin.

Vierailija
98/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäynti on paras tae omalle tulevaisuuden turvalle, vaikka toinen tienaisi kuinka paljon.

Ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä, että se työpaikka pysyy sinulla aina. 

On se silti parempi (työkokemus, säästöt jne) kuin olla täysin toisen ihmisen varassa.

Vierailija
99/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee avioehdon, pitää olla tarkkana, että molemmat tienaa yhtä paljon.

Ilmainen työ kodin hyväksi ei kannata, sairastuminen, lisääntyminen ym. on huono juttu.

Avioehto on merkki siitä, että ei sitouduta avioliittoon.

Me emme sitoutuneet toistemme kesämökkeihin ja niiden kirjaviin omistussuhteisiin.

Ja alapeukkujen syy on..?

Meillä on 2 mökkiä, joista minun puoleiseni on perikunnan omistuksessa. Miehen puolella on oma, mutta muitakin perimässä ja sukulaiset samalla tontilla. Nej tack. Avioehto tehtiin ettei toisen tarvitse sekaantua millään tavalla vaan saa olla rauhassa.

En halua muutenkaan toisen suvun omaisuutta.

Vierailija
100/110 |
12.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos onkin se avioehto, oikeus voi kyllä katsoa, että jos vaimo on hoitanut kymmeniä vuosia yhteistä kotia, lapsia, ja lasten lähdettyä miestäänkin, eron sattuessa katsotaan myös sitä vinkkeliä, onko vaimo uhrannut palkkatyöuransa kotiin, perheeseen, lapsiin ja mieheen.

Kaikki ei mene 1:1 tai 1+1.