Miten työssäkäyvät vanhemmat järjestätte lasten hoidon kesälomalla? Vakavasti kysyn.

Päiväkoti-ikäisen nyt saa aina hoitoon. Jokin päiväkoti päivystää aina, ns. varahoito. Onko teillä mahdollista pitää myös palkatonta lomaa? Ja noita jo mainittuja päiväleirejä käyttää tosiaan moni perhe.

Taktikoin asian jo lapsia hankkiessani. Olin äitiyslomalla, kun esikoinen meni kouluun ja sen jälkeen hoitovapaalla, kunnes nuorempi oli 3 v. Kun nuorempi meni kouluun, esikoinen oli jo teini ja pärjäsivät keskenään. 

Kai täällä jotain päiväleirejä on. Meillä asian tekee hankalaksi se, että me molemmat vanhemmat tehdään töitä kotona, ja mun työhuone on vieläpä alakerrassa keittiön vieressä. Jossain vaiheessahan sitä vois palkata hoitajan kotiin, mutta ei se kyllä kauhean hyvä systeemi ole, jos pitää töitä tehdä samalla. Mulla on runsaasti kokemusta siitä, millaista työnteko on, kun lapset ovat kotona, ja voin kertoa, ettei ole hääviä.

Tämän hetken isovanhemmat ovat suurella todennäköisyydellä itse viettäneet koululaisena lomiaan mummoloissaan. Ja omien lasten loma-aikana tilanne oli eri, kun jo pienet koululaisetkin oli hyväksyttävää jättää keskenään kotiin tai lähettää viikkoleireille, joissa yövyttiin pitkään.

Ei sillä, ymmärrän ettei 4 viikon omaa lomaa halua kokonaisuudessaan viettää lastenlasten kanssa, mutta pientä pelisilmää ja kokonaiskuvan luomista kaipaisin. Onneksi monet isovanhemmat jo näin tekevätkin. Yhden viikon apu voi olla jo iso apu lomapalapelissä. Koululaisilla on keskimäärin kuitenkin noin 15 viikkoa vuodessa lomaa.

En ole alkuperäinen vastaaja, mutta mun äiti on työssäkäyvä ja ei asu lähellä. Ei silläkään ole paljoa lomaa kesällä ja se on menossa siskonsa luo Ruotsiin silloin. Muutenkin työelämä näyttää olevan sille raskasta niin tarvii varmaan lomaa myös omaan palautumiseen. Miehen vanhemmat asuvat tosi kaukana. Ukki ei osallistu lastenhoitoon ja eikä muutenkaan jaksa matkustaa meille asti. Mummo on kiireinen, aina jotain kotipuoleen askaretta tuntuu olevan ja puhuu aina että hän ei voi jättää ukkia kun se ei pärjää. Mummo tulee yleensä meille vain kerran vuodessa, jos meillä on tosi paha tarve. Silloin se on sen muutaman päivän. Sitten on jo sillä kiire kotiin.

2 viikkoa hoitaa isovanhemmat, sitten pidetään lomia limittäin. Nyt onneksi lapset alkavat jo olla isoja, 12 ja 15 vuotiaita ja nyt he pärjää itsekseen. Saadan vihdoin yhteisen lomareissun ulkomaille.

Miten uusavuttomia nää nykyajan lapset on? Itse ainakin muistan että jopa ekaluokalla (isi oli töissä 07-16 ja äiti vuorotöissä) olin muutaman tunnin yksin kotona. Tähän opettelin jo koulun jälkeen, koulusta kotiin avain kaulassa katsomaan piirrettyjä/tekemään koulutehtäviä. Kesällä sit pihalla keinuttiin parhaan kaverin kanssa (eikä hänenkään vanhemmat olleet kotona), katsottiin piirrettyjä, leikittiin kissojen kanssa. Läheiseen leikkipuistoon mentiin ilmaiselle(?) lounaalle ja sit kohta vanhemmat tulikin jo kotia. Ihan turvassa pysyttiin vaikka jopa sinne leksuun käveltiin jne. Eikä koskaan tehty mitään pahaa vielä tuossa iässä, teininä sit enemmänkin... Kuulostaa jotenkin oudolta jos ei jo kouluikäinen paria tuntia yksin kotona pärjää?!

Kesäheinä kirjoitti:

Olemme molemmat töissä. Toinen lapsemme on päiväkodissa, toinen ekallaluokalla. Meillä vanhemmilla on yhteistä lomaa 3-4 viikkoa.

Miten te ratkaisette lasten kesälomajärjestelyt?

Vuorotellen pidätte lomat, niin homma hoituu koko kesän.

Vierailija kirjoitti:

Miten uusavuttomia nää nykyajan lapset on? Itse ainakin muistan että jopa ekaluokalla (isi oli töissä 07-16 ja äiti vuorotöissä) olin muutaman tunnin yksin kotona. Tähän opettelin jo koulun jälkeen, koulusta kotiin avain kaulassa katsomaan piirrettyjä/tekemään koulutehtäviä. Kesällä sit pihalla keinuttiin parhaan kaverin kanssa (eikä hänenkään vanhemmat olleet kotona), katsottiin piirrettyjä, leikittiin kissojen kanssa. Läheiseen leikkipuistoon mentiin ilmaiselle(?) lounaalle ja sit kohta vanhemmat tulikin jo kotia. Ihan turvassa pysyttiin vaikka jopa sinne leksuun käveltiin jne. Eikä koskaan tehty mitään pahaa vielä tuossa iässä, teininä sit enemmänkin... Kuulostaa jotenkin oudolta jos ei jo kouluikäinen paria tuntia yksin kotona pärjää?!

Mä just tuolla ylempänä kirjoitin, että meillä oli kesällä palkattu hoitaja ja olen syntynyt v. 1980. Ei ollut siihen aikaan tavallista, että alaluokkalaiset olisivat olleet yksin kotona, ellei ollut vanhempia sisaruksia.

Leikkipuistoruokailu on muuten vain Helsingissä.

Siis häh, eikö päiväkodit muka pyöri kesäisin? Ihan olematonta, eihän kaikilla edes ole lomaa.

Siitä olen yhtämieltä, että koulujen loma-ajat ovat aivan järjettömiä, 10 viikkoa on ihan liian pitkä. Heinäkuun alusta elokuun puoliväliin piisaisi ihan hyvin. Kai siellä koulussa voisi välillä jotain kivaakin tehdä, ei kävisi tenaville niin raskaaksikaan, jos osa lomista muutettaisiin kouluvuoden aikaisiksi hupipäiviksi.

Ihan kauheaa lukea näitä "lomat peräkkäin, ei tukiverkkoa"-juttuja. Eihän tuo ole kenellekään lomaa?

Meillä menevät isommat toisen isovanhemman luokse pariksi viikoksi. Nuorin menee jalkapalloleirille. Sitten palloilevat hetken kotona kolmisin jonka jälkeen muutaman yön yöleiri. Sen jälkeen muutama viikko vielä auki, ehkä kotona kolmistaan, toki asumme lähellä mun vanhempia tällä hetkellä. Isompi ongelma meillä Koirahoito. Teen vuorotyötä joten olen myös arkisin kotona. Ei ole lomia lainkaan itsellä mutta mies lomailee jossain kohdin lasten kanssa. Hesacup myös nuorimmalla ja muuten lorvailua kotona tai pikkuretkillä mun vapaapäivinä.

Lapset 2x13v ja 1x10

Kun tätäkin keskustelua lukee, niin ei ole mitään ihme jos nykyään lapset ovat levottomia, pariskunnat eroavat... Kesä on valtava stressi perheille.

Koulujen pitkät lomat tulee lopettaa. Ne eivät sovi nykyajan yhteiskuntaan. Ihan eroihin tuo on ollut agraariyhteisössä. Pienipalkkaisten vanhempien on mahdotonta kustantaa useammalle lapselle leirejä ja sitten pitäisi pystyä kuljettamaan lapsi sinne, mutta eihän ne päiväleirit ala vielä niin aikaisin ja omassa työssä ei ole joustavaa työaikaa. Lisäksi kaikissa töissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön tai edes pitää useampaa viikkoa lomaa kesäaikaan. Kaikkihan siellä työpaikalla haluaa pitää juuri sen heinäkuun lomaa. Lapsiperheellinen tarvitsisi juuri tuon heinäkuun, koska suurin osa kesäleireistä on kesäkuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten uusavuttomia nää nykyajan lapset on? Itse ainakin muistan että jopa ekaluokalla (isi oli töissä 07-16 ja äiti vuorotöissä) olin muutaman tunnin yksin kotona. Tähän opettelin jo koulun jälkeen, koulusta kotiin avain kaulassa katsomaan piirrettyjä/tekemään koulutehtäviä. Kesällä sit pihalla keinuttiin parhaan kaverin kanssa (eikä hänenkään vanhemmat olleet kotona), katsottiin piirrettyjä, leikittiin kissojen kanssa. Läheiseen leikkipuistoon mentiin ilmaiselle(?) lounaalle ja sit kohta vanhemmat tulikin jo kotia. Ihan turvassa pysyttiin vaikka jopa sinne leksuun käveltiin jne. Eikä koskaan tehty mitään pahaa vielä tuossa iässä, teininä sit enemmänkin... Kuulostaa jotenkin oudolta jos ei jo kouluikäinen paria tuntia yksin kotona pärjää?!

Mä just tuolla ylempänä kirjoitin, että meillä oli kesällä palkattu hoitaja ja olen syntynyt v. 1980. Ei ollut siihen aikaan tavallista, että alaluokkalaiset olisivat olleet yksin kotona, ellei ollut vanhempia sisaruksia.

Leikkipuistoruokailu on muuten vain Helsingissä.

Helsingissä vietinkin kouluaikani, ja pienempänä maalla isoveljet katsoi perään. Ja itse olen 1994. Mut ei meillä eikä parhaan kaverin perheessäkään jossa molemmat vanhemmat oli töissä 8-16 tullut mieleenkään palkata hoitajia. Leivät osattiin tehdä itse jos oli nälkä, ja tosiaan tuo puistoruokailu. Isoveljet minulla katsoi vähän perään jos sattui kotona olemaan kun olivat just siinä aikuisuuden korvilla. Ja ihan hyvin pärjättiin, toki tähän täytyy lasta opettaa pikkuhiljaa, mut oikeasti hieman oudolta kuulostaa jos ei ees paria tuntia kouluikäinen pärjää yksin? Ei siis nuorempi. Ja toki jos on pidempi päivä ja rahaa sit palkkaisin hoitajan.

Vierailija kirjoitti:

Siis häh, eikö päiväkodit muka pyöri kesäisin? Ihan olematonta, eihän kaikilla edes ole lomaa.

Siitä olen yhtämieltä, että koulujen loma-ajat ovat aivan järjettömiä, 10 viikkoa on ihan liian pitkä. Heinäkuun alusta elokuun puoliväliin piisaisi ihan hyvin. Kai siellä koulussa voisi välillä jotain kivaakin tehdä, ei kävisi tenaville niin raskaaksikaan, jos osa lomista muutettaisiin kouluvuoden aikaisiksi hupipäiviksi.

Ihan kauheaa lukea näitä "lomat peräkkäin, ei tukiverkkoa"-juttuja. Eihän tuo ole kenellekään lomaa?

Tässä taisi olla kyse ensisijaisesti kouluikäisistä lapsista. Päivähoitoikäisille on kyllä kesäpåivystys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten uusavuttomia nää nykyajan lapset on? Itse ainakin muistan että jopa ekaluokalla (isi oli töissä 07-16 ja äiti vuorotöissä) olin muutaman tunnin yksin kotona. Tähän opettelin jo koulun jälkeen, koulusta kotiin avain kaulassa katsomaan piirrettyjä/tekemään koulutehtäviä. Kesällä sit pihalla keinuttiin parhaan kaverin kanssa (eikä hänenkään vanhemmat olleet kotona), katsottiin piirrettyjä, leikittiin kissojen kanssa. Läheiseen leikkipuistoon mentiin ilmaiselle(?) lounaalle ja sit kohta vanhemmat tulikin jo kotia. Ihan turvassa pysyttiin vaikka jopa sinne leksuun käveltiin jne. Eikä koskaan tehty mitään pahaa vielä tuossa iässä, teininä sit enemmänkin... Kuulostaa jotenkin oudolta jos ei jo kouluikäinen paria tuntia yksin kotona pärjää?!

Mä just tuolla ylempänä kirjoitin, että meillä oli kesällä palkattu hoitaja ja olen syntynyt v. 1980. Ei ollut siihen aikaan tavallista, että alaluokkalaiset olisivat olleet yksin kotona, ellei ollut vanhempia sisaruksia.

Leikkipuistoruokailu on muuten vain Helsingissä.

Helsingissä vietinkin kouluaikani, ja pienempänä maalla isoveljet katsoi perään. Ja itse olen 1994. Mut ei meillä eikä parhaan kaverin perheessäkään jossa molemmat vanhemmat oli töissä 8-16 tullut mieleenkään palkata hoitajia. Leivät osattiin tehdä itse jos oli nälkä, ja tosiaan tuo puistoruokailu. Isoveljet minulla katsoi vähän perään jos sattui kotona olemaan kun olivat just siinä aikuisuuden korvilla. Ja ihan hyvin pärjättiin, toki tähän täytyy lasta opettaa pikkuhiljaa, mut oikeasti hieman oudolta kuulostaa jos ei ees paria tuntia kouluikäinen pärjää yksin? Ei siis nuorempi. Ja toki jos on pidempi päivä ja rahaa sit palkkaisin hoitajan.

Mun vanhemmilla oli 8 tunnin työpäivät, ei parin tunnin.

Vierailija kirjoitti:

Taktikoin asian jo lapsia hankkiessani. Olin äitiyslomalla, kun esikoinen meni kouluun ja sen jälkeen hoitovapaalla, kunnes nuorempi oli 3 v. Kun nuorempi meni kouluun, esikoinen oli jo teini ja pärjäsivät keskenään. 

Kaikki eivät voi hankkia lapsi juuri tiettyyn aikatauluun. Meilläkin oli samanlainen systeemi, johtuen kyllä sekundaarisesta lapsettomuudesta. Esikoisen ollessa 1-5 luokkalainen olin kotiäiti pikkusisarusten kanssa. Esikoisen ollessa 15-18 palkkasin hänet hoitamaan 1vk alkukesästä ja toisen loppukesästä, yhden viikon pienet olivat puoliksi molemmilla isovanhemmilla ja yhden viikon leirillä. Näin pystyimme molemmat säästämään lomamme myös syys/joulu/hiihtolomille.

Minusta esikoiselle tuli maksaa palkkaa lastenhoidosta, se kuitenkin rajoitti hänen elämäänsä paljon. Annoin lisäksi käyttörahaa niin paljon kuin halusivat joten heillä oli aina tosi hauskaa, kävivät huvipuistossa, jätskillä, ulkonasyömässä jne :) Lisäksi esikoiselle jäi useampi viikko aikaa lomailla.

Meillä tokaluokkalainen ensin srk:n leirillä pari viikkoa, sitten yksi viikko sumplitaan kaverin vanhempien kanssa etätyöpäivillä. Mummu hoitaa muutaman päivän ja yksi "varamummo" ehkä toiset pari päivää. Kyllähän tuo tyttö pärjää pari-kolme tuntia itsekseen, mutta koko päivä on kyllä kohtuuttoman pitkä aika. Hankalaahan tämä kyllä on....  syysloma seuraava ponnistuksen paikka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten uusavuttomia nää nykyajan lapset on? Itse ainakin muistan että jopa ekaluokalla (isi oli töissä 07-16 ja äiti vuorotöissä) olin muutaman tunnin yksin kotona. Tähän opettelin jo koulun jälkeen, koulusta kotiin avain kaulassa katsomaan piirrettyjä/tekemään koulutehtäviä. Kesällä sit pihalla keinuttiin parhaan kaverin kanssa (eikä hänenkään vanhemmat olleet kotona), katsottiin piirrettyjä, leikittiin kissojen kanssa. Läheiseen leikkipuistoon mentiin ilmaiselle(?) lounaalle ja sit kohta vanhemmat tulikin jo kotia. Ihan turvassa pysyttiin vaikka jopa sinne leksuun käveltiin jne. Eikä koskaan tehty mitään pahaa vielä tuossa iässä, teininä sit enemmänkin... Kuulostaa jotenkin oudolta jos ei jo kouluikäinen paria tuntia yksin kotona pärjää?!

Mä just tuolla ylempänä kirjoitin, että meillä oli kesällä palkattu hoitaja ja olen syntynyt v. 1980. Ei ollut siihen aikaan tavallista, että alaluokkalaiset olisivat olleet yksin kotona, ellei ollut vanhempia sisaruksia.

Leikkipuistoruokailu on muuten vain Helsingissä.

Helsingissä vietinkin kouluaikani, ja pienempänä maalla isoveljet katsoi perään. Ja itse olen 1994. Mut ei meillä eikä parhaan kaverin perheessäkään jossa molemmat vanhemmat oli töissä 8-16 tullut mieleenkään palkata hoitajia. Leivät osattiin tehdä itse jos oli nälkä, ja tosiaan tuo puistoruokailu. Isoveljet minulla katsoi vähän perään jos sattui kotona olemaan kun olivat just siinä aikuisuuden korvilla. Ja ihan hyvin pärjättiin, toki tähän täytyy lasta opettaa pikkuhiljaa, mut oikeasti hieman oudolta kuulostaa jos ei ees paria tuntia kouluikäinen pärjää yksin? Ei siis nuorempi. Ja toki jos on pidempi päivä ja rahaa sit palkkaisin hoitajan.

Ja tähän vielä totean et en sitten tiedä kuinka nykymaailma on muuttunut, eli ehkä tuolloin oli turvallisempaa jättää lapset keskenään jne? Itselläni on siis vasta lapsi tulossa joten en osaa sanoa... Riippuu niin lapsestakin miten uskaltaisi jättää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten uusavuttomia nää nykyajan lapset on? Itse ainakin muistan että jopa ekaluokalla (isi oli töissä 07-16 ja äiti vuorotöissä) olin muutaman tunnin yksin kotona. Tähän opettelin jo koulun jälkeen, koulusta kotiin avain kaulassa katsomaan piirrettyjä/tekemään koulutehtäviä. Kesällä sit pihalla keinuttiin parhaan kaverin kanssa (eikä hänenkään vanhemmat olleet kotona), katsottiin piirrettyjä, leikittiin kissojen kanssa. Läheiseen leikkipuistoon mentiin ilmaiselle(?) lounaalle ja sit kohta vanhemmat tulikin jo kotia. Ihan turvassa pysyttiin vaikka jopa sinne leksuun käveltiin jne. Eikä koskaan tehty mitään pahaa vielä tuossa iässä, teininä sit enemmänkin... Kuulostaa jotenkin oudolta jos ei jo kouluikäinen paria tuntia yksin kotona pärjää?!

Mä just tuolla ylempänä kirjoitin, että meillä oli kesällä palkattu hoitaja ja olen syntynyt v. 1980. Ei ollut siihen aikaan tavallista, että alaluokkalaiset olisivat olleet yksin kotona, ellei ollut vanhempia sisaruksia.

Leikkipuistoruokailu on muuten vain Helsingissä.

Helsingissä vietinkin kouluaikani, ja pienempänä maalla isoveljet katsoi perään. Ja itse olen 1994. Mut ei meillä eikä parhaan kaverin perheessäkään jossa molemmat vanhemmat oli töissä 8-16 tullut mieleenkään palkata hoitajia. Leivät osattiin tehdä itse jos oli nälkä, ja tosiaan tuo puistoruokailu. Isoveljet minulla katsoi vähän perään jos sattui kotona olemaan kun olivat just siinä aikuisuuden korvilla. Ja ihan hyvin pärjättiin, toki tähän täytyy lasta opettaa pikkuhiljaa, mut oikeasti hieman oudolta kuulostaa jos ei ees paria tuntia kouluikäinen pärjää yksin? Ei siis nuorempi. Ja toki jos on pidempi päivä ja rahaa sit palkkaisin hoitajan.

Ja tähän vielä totean et en sitten tiedä kuinka nykymaailma on muuttunut, eli ehkä tuolloin oli turvallisempaa jättää lapset keskenään jne? Itselläni on siis vasta lapsi tulossa joten en osaa sanoa... Riippuu niin lapsestakin miten uskaltaisi jättää yksin.

Sinullahan oli ne teini-ikäiset veljet katsomassa perään. Et ollut yksin.

Meillä isovanhemmAt asuu toisellapuolella Suomea , joten niistä ei avuksi.Palkattiin viime kesänä ekaluokkalaiselle hoitaja kotiin.Siihen kyllä meni puolet palkasta, mutta arvostetaan yhteistä lomaa ja lomailtiin sitten yhdessä koko perhe neljä viikkoa.