Muistoja c-kaseteista
Kommentit (344)
Oi niitä aikoja! Jake Nyman juonsi "Kovan päivän iltaa" ja Heikki Harma, "Pop eilen-tänään" radio-ohjelmaa. Mitä kaikkia niitä olikaan... Oliko joku "Kevyesti keskellä päivää" sekä "Purkkaa ja jytää":D Sormi valmiina painamaan nauhoitusnappulaa. Radio oli muutenkin nuoruudessa väylä kaikkeen uuteen ja mielenkiintoiseen musaan, tie uuteen maailmaan ja varma keino tasoittaa stressiä. Jake Nyman on suorastaan rakas minulle, kuului niin nuoruuteen ja oli paras juontaja kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Oi niitä aikoja! Jake Nyman juonsi "Kovan päivän iltaa" ja Heikki Harma, "Pop eilen-tänään" radio-ohjelmaa. Mitä kaikkia niitä olikaan... Oliko joku "Kevyesti keskellä päivää" sekä "Purkkaa ja jytää":D Sormi valmiina painamaan nauhoitusnappulaa. Radio oli muutenkin nuoruudessa väylä kaikkeen uuteen ja mielenkiintoiseen musaan, tie uuteen maailmaan ja varma keino tasoittaa stressiä. Jake Nyman on suorastaan rakas minulle, kuului niin nuoruuteen ja oli paras juontaja kiitos!
Ne soitti jotain sen hetken huippukappaletta, ja puhuivat tietenkin sopivasti päälle, niin nauhoitukset meni pieleen.
ihania muistoja kirjoitti:
Teipit molempiin c-kasetin alapuolella oleviin pikku rakoihin ja pysty äänittämään uudestaan ostokasetin päälle esim. Kake Randelin päälle uutta musiikkia.
Joku pieni, sopiva objekti poistopään päälle (vaikkapa tulitikunpätkä), joka pyyhkii tyhjäksi kasettia nauhoituspään edellä, ja pysyit nauhottamaan päällekkäin kerroksia. Tällä sai aivan uuden ulottuvuuden omiin hupailukasetteihin. Uskoakseni tämä ei ollut kovin yleisessä tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Peke kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tdk: t olivat kasettien aatelia ja chrome-laatuiset ne vasta hienoja olivatkin. Tosin "huippu" kasetin äänentoisto meni hukkaan tavallisessa mankassa.
Metal oli kasetissa paras laatu. Sitten oli Dolby B ja Dolby C, joita käyttämällä sai kohinaa pienemmäksi.
Dolby-kohinanpoistot toimivat vain, jos ne oli nauhoitettu laitteistolla, jossa 1) oli Dolby noise reduction -teknologia käytössä ja 2) se oli kasettia nauhoitettaessa kytkettynä päälle.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin oli tuollainen "kolmen pennin kone", mutten ikinä väittäisi, että ne "lipareet" olisivat olleet alapuolella. Kuka voi muistaa noin väärin?
Kuvittelevat kasetin menevän oikeinpäin sisään vaikka se menikin väärinpäin. Yksinkertaista. Heille väärin- olikin siis oikeinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Kasetteja oli lopulta myös 120-minuuttisina mutta nauha oli jo niin ohutta että se sotkeutui ja katkesi helposti.
En ole koskaan nähnyt kahden tunnin kasetteja, mutta briteillä niitä oli ja nauhoittivat niihin kätevästi BBC Radio 1:n kahden tunnin mittaisia elektronisen tanssimusiikin erikoisohjelmia. Itselläni on pari 100 minuutin TDK:n "millennium"-juhlavuoden kassua, jotka tulivat kaupanpäällisinä ostaessa 60/90-kassuja vuonna '99. Mutta VHS-kasetteja oli kolmen ja neljänkin tunnin mittaisina. Jos viritit RadioMafian kuulumaan TV:stäsi, niin pystyit nauhoittamaan siihen vaikkapa Tri Patin Yövuoroa, joka kesti puolestayöstä melkein aamuviiteen.
-75 kirjoitti:
Sitten muutettiin pöndelle ja ainut kuunneltava kanava oli radiomafia,nykyinen ylex ,puh.nro studioon on vieläkin 09-1482822
Numero oli 90 148 28 22. Eikä se kai YleX:n numero ole ollut enää aikoihin. Tosin viestisi oli jo aika vanha. "Ärsytti", kun jotkut Mafian toimittajat rytmittivät numeron näin: 90 14 82 822 tai jollakin muulla tavalla (14 828 22).
Vierailija kirjoitti:
- piti olla tarkkana yhden kaksoispesäisen kasettisoittimen kanssa, sillä pesä 1 vain nauhoitti ja pesä 2 oli kuuntelua varten. Jos laittoi kasetin väärään pesään, tuli kasettiin sen mittainen hiljainen kohta mitä asian tajuaminen kesti.
Monella on varmasti mennyt A- ja B-dekki sekaisin, mutta aika jännä mokahan se on, sillä vain toisessa dekissä oli se (punainen) rec-nappi, ja toisessa play-nappia saattoi olla vielä korostettu vaikkapa sinisellä värillä. Eli miksi ihmeessä laittaisit sen musiikkia sisältävän kasetin nauhoituspesään ja tyhjän soittopesään... No, molemmissa dekeissä oli play-nappi, joten kai pienen ihmisen aivot menivät siitä solmuun, eikä mitenkään pystynyt päättelemään kumpi pesistä on lähde ja kumpi kohde.
Kasettisoitinten mekanismit ja äänipää saattoi tosiaan olla eri laitteissa eri päin, äänipää alhaalla tai ylhäällä, joten sen verran piti katsoa että kasetti menee oikein päin koneeseen. Eipä se väärinpäin kyllä tainnut mennäkään, ainakaan kasettipesä ei sulkeutunut jos oli väärinpäin.
Äänipäätä piti puhdistaa aina välillä.
Meiltä meni eka pikkumankka rikki, niin tietysti avattiin sen takaseinä ja yritettiin korjata heikoin tuloksin.
TDK:n kasetit olivat tosiaan parhaita. BASF oli muistaakseni surkea kasettimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Commodore 64 ja kasettiasema. ->L ja RUN. Syntax error.
Tämä. Tuli lapsena harrastettua liikuntaa paljon enemmän. Pelin lataus saattoi kestää puolikin tuntia ja sittan kun tultiin takaisin sisälle, niin ruudussa luki "syntax error". Ja ei kun takaisin palloa potkimaan.
Nykyään muksut hermostuvat, jos sovellus ei lataannu noin viidessä sekunnissa.
Mikään peli ei ladannut puolta tuntia. Itselläni pisimpään latasi lentosimulaattori ACE 2. Kasettidekin laskuri (counter) meni pitkälle siinä. Olisiko ollut pariin sataan asti. Ja miksi siinä olisi lukenut "syntax error"? Syntaksivirhe tulee silloin, kun koneelle on annettu käsky, jota ohjelmointikieli ei tunnista.
Papukaija rakasti niitä. Veteli nokallaan nauhaa ulos ja sotki jalkansa siihen.
Ihanaa aikaa, mutta harmitti jos juontaja puhui kappaleen päälle :( ilman puhelinta nuoret elivät, nähtiin kylillä. Voi nuoruus ihania kavereita.
En ole koskaan ymmärtänyt tuota "vouvaamista". Olen kuullutkin termin vasta 2000-luvulla kasettinauhoitusajan jäädessä historiaan. Nauhotin aikanaan RadioMafialta kaikki elektronisen musiikin erikoisohjelmat ja ikinä ei ole ollut mitään vikaa kaseteissa. Äänipäät kannattaa puhdistaa. Suurin osa laiminlöi tuon ja kohteli muutenkin laitteitaan ja kasettejaan huonosti, sotkun keskellä eläen? Yksikään nauha ei mennyt poikki eikä sotkeentunut. Kasetin "soittaminen puhki" on minulle myös aivan 100 %:ta science fictionia. Jos kasetit menisivät poikki soittamisesta, niin minä olen henkilö, jolle sen olisi pitänyt tapahtua. Sen reilun kymmenen vuoden aikana, jolloin kasetit näyttelivät elämässäni erittäin merkittävää osaa, ei mitään em. ongelmia kuitenkaan koskaan ilmaantunut. Nauhojen rikkoutumiset ovat olleet ihmisillä pakostakin väärinkäytön ja huolimattomuuden tuloksia.
Minulla on c-kaseteilla aika litania Kaupparatsu Frangenin kokonaisedullisia levypaketteja. Kuuntelen niitä edelleenkin silloin ja tällöin...
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla nauhoitin lempimusaa ja sitä ennen piti varoittaa jokaista perheenjäsentä olemaan hiljaa, sillä kaikki nauhoittuisi kasetille. Siellä sitten kuului lusikoiden ja haarukoiden kilinää taustalla, jotain puhetta ym.
Nauhoitti samaan aikaan mikrofonilla ja kasettidekin nauhoituspäällä? Mielenkiintoista. Miten se oli edes mahdollista?
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tuota "vouvaamista". Olen kuullutkin termin vasta 2000-luvulla kasettinauhoitusajan jäädessä historiaan. Nauhotin aikanaan RadioMafialta kaikki elektronisen musiikin erikoisohjelmat ja ikinä ei ole ollut mitään vikaa kaseteissa. Äänipäät kannattaa puhdistaa. Suurin osa laiminlöi tuon ja kohteli muutenkin laitteitaan ja kasettejaan huonosti, sotkun keskellä eläen? Yksikään nauha ei mennyt poikki eikä sotkeentunut. Kasetin "soittaminen puhki" on minulle myös aivan 100 %:ta science fictionia. Jos kasetit menisivät poikki soittamisesta, niin minä olen henkilö, jolle sen olisi pitänyt tapahtua. Sen reilun kymmenen vuoden aikana, jolloin kasetit näyttelivät elämässäni erittäin merkittävää osaa, ei mitään em. ongelmia kuitenkaan koskaan ilmaantunut. Nauhojen rikkoutumiset ovat olleet ihmisillä pakostakin väärinkäytön ja huolimattomuuden tuloksia.
Tavallisissa kuluttajalaitteissa oli kyllä yleensä aina kasettisoittimessa enemmän tai vähemmän huojuntaa ja nopeusvirhettä. Ammattivehkeissä paremmat mekanismit. Myös kasetin äänenlaatu muutenkaan ei ollut kuin korkeintaan "riittävää".
Nauhojen vetäytyminen kasettisoitinten sisään oli ehkä vanhempien vehkeiden riesa. Itsellä ainakin 80-luvun vehkeistä alkaen ei moista ongelmaa ole esiintynyt, vaikka niitä ei juurikaan ole tullut huollettua mitenkään, korkeintaan äänipäätä putsannut 1-2 kertaa koko laitteen omistusaikana :D Ehkä vanhoissa vehkeissä jotenkin kumiset vetorullat muuttuneet tarramaiseksi ikäännyttyään ja kelanneet kasettinauhan sisäänsä, tai muuta pyörivät ohjaintapit vääntyneet tai väljistyneet tms. ja jotenkin kaapanneet nauhan kulkuradaltaan laitteen sisään? Yksi mahdollisuus että kasettimekanismin hihnat poikki tai luistaneet, jolloin kuminen vetorulla vetää kasetin laitteen sisään kun kasetin oma kela ei pyöri.
Kokeilin äskettäin vuodesta 2008 kaapissa seisonutta, todennäköisesti 90-luvulta peräisin olevaa JVC:n autoradiokasettisoitinta, eikä sekään seisonnasta huolimatta vetänyt kasettinauhaa sisäänsä ja toimi muutenkin. Ysäriltä mulla on myös Sharpin kannettava radiokasetti-cd soitin jonka kasettisoitin toimii edelleen alkuperäisillä hihnoilla, cd soitin sen sijaan skippailee ja on siten käyttökelvoton, vaikka periaatteessa tunnistaa levyn ja alkaa soittamaan sitä.
Yksi 80-luvun radiokasettisoitin on myös, jonka kasettisoittimesta on hihnat hajonneet, tässäkin kuitenkin kuminen vetorulla pyörii ja vetäisi varmasti kasettinauhan sisuksiin jos antaisi pyöriä. Sähköisesti kasettisoitin toimii kyllä, esim. kasettiadapterin avulla musiikki soi, joten äänipää jne. sähköt on kunnossa.
Ooppel Karetin C-sukupolven lempparinimihän on C-kasetti, molemmat 70-luvulta.
Ensimmäinen ostettu kasettini oli kokoelma Techno & Dance III. Iskä haki sen minulla keväällä '93 perjantai-iltana Shelliltä! Kuuntelin sen WalkManilla olkkarin sohvalla. Muistan, kuinka hyvältä se kuulosti: äänen stereokuva ja basso soivat nappikuulokkeilla kallossani fantastisesti. Kasetti ja siskon vanha WalkMan ovat edelleen tallessa.
70-luvulla nauhoitin lempimusaa ja sitä ennen piti varoittaa jokaista perheenjäsentä olemaan hiljaa, sillä kaikki nauhoittuisi kasetille. Siellä sitten kuului lusikoiden ja haarukoiden kilinää taustalla, jotain puhetta ym. :D Myöhemmin kehittyi systeemit noissakin. Tilasin usein kasetteja musakerhosta, oli aina juhlaa kun tuli ilmoitus haettavista postissa. Toisinaan mankka imaisi kasetin nauhan sisään ja voi sitä harmia, aina kuitenkin sai korjatuksi, hieman äänenlaatu sai kolhuja mutta mitäs pienistä, lemppareita ei nakattu roskiin noin vähästä ja säästösyistäkin niin.