Miksi mustasukkaisuus on aina niin hirveää?
Minusta se kertoo siitä, että välittää ja rakastaa toista. Toki se voi mennä yli ja sairaaksi, mutta pieni mustasukkaisuus on hyvä. Monesti myös ylimenevälle mustasukkaisuudelle on ihan aihettakin.
Kommentit (101)
Ap:n kanssa ihan samaa mieltä. Pieni mustasukkaisuus on hyvästä parisuhteessa. Kuitenkin niin, että luottaa toiseen täysin
Ei ole olemassa pientä mustasukkaisuutta. Se on sama kuin joku vain vähän raiskaisi tai pikkuisen pahoinpitelisi. Halu olla toisen ihmisen kanssa ja olla hänelle ainoa (jos näin on sovittu) on ihan tervettä, mutta mustasukkaisuus on eri asia. Se on luottamuksen puutetta, epäluuloja, aiheettomia pelkoja, toisen aliarvioimista ja itsearvostuksen puutetta.
Mustasukkainen ihminen on epävarma itsestään ja kanavoi sen toiseen. Mustasukkainen ihminen haluaa kontrolloida toista.
Niin, miksi mieluummin olen ihmisen kanssa, jolla on terve itsetunto ja joka luottaa minuun, rakkauteen, uskoo siihen, että vapaasta tahdostani olen hänen kanssansa ja rakastan. Vaikka mulla olisi muitakin kavereita sukupuolesta riippumatta.
Mua ei kukaan omista enkä mä omista ketään. Ja se on parisuhteessa parasta..
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kanssa ihan samaa mieltä. Pieni mustasukkaisuus on hyvästä parisuhteessa. Kuitenkin niin, että luottaa toiseen täysin
Näin on. Jos en olisi yhtään mustasukkainen ja mulle olisi ihan sama mitä mies tekee, missä menee ja kenen kanssa, miksi ihmeessä olisin edes suhteessa?
Mustasukkaisuus on aina sairaalloista omistuksenhalua.
Toista ihmistä ei voi omistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kanssa ihan samaa mieltä. Pieni mustasukkaisuus on hyvästä parisuhteessa. Kuitenkin niin, että luottaa toiseen täysin
Näin on. Jos en olisi yhtään mustasukkainen ja mulle olisi ihan sama mitä mies tekee, missä menee ja kenen kanssa, miksi ihmeessä olisin edes suhteessa?
Koska toiseen voi luottaa ilman mustasukkaisuutta.
Ei tunnu hyvältä jos toinen ei luota ja helposti se pienikin mustasukkaisuus menee yli.
Mustasukkaiset ihmiset harvemmin hyväksyvät eroa, jos sellainen tulee.
Minä elän mielummin yksin, kun joutuisin todistelemaan etten petä ja kokemuksesta tiedän ettei mikään riitä. En myöskään ala rajoittamaan elämääni kenenkään vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Mustasukkaisuus on aina sairaalloista omistuksenhalua.
Toista ihmistä ei voi omistaa.
No ei todellakaan aina ole.
Terve mustasukkaisuus kuuluu normaaliin suhteeseen jossa partneri on sulle tärkeä
Omistamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kanssa ihan samaa mieltä. Pieni mustasukkaisuus on hyvästä parisuhteessa. Kuitenkin niin, että luottaa toiseen täysin
Näin on. Jos en olisi yhtään mustasukkainen ja mulle olisi ihan sama mitä mies tekee, missä menee ja kenen kanssa, miksi ihmeessä olisin edes suhteessa?
Minä ainakin luotan siihen, että vaikka mies menee kavereiden kanssa, se ei nussi niitä. Tai ole vonkaamassa muita. Se saa ihan vapaasti jutella, nauraa, viettää aikaa ja harrastaa muidenkin kanssa kuin minun. Niin minäkin teen. Enkä minäkään muita nussi tai petä miestäni. Ei tulisi mieleenkään, hyvänen aika.
Luottamus, kulta pien...
On ihmisiä, joilla on sellainen elämä, että se tekee puolison helpommin mustikseksi. Esim. jatkuva yöelämässä käyminen ja jatkuvat työpaikan illanvietot, joissa on myös toista sukupuolta. Jotkut tulevat näistä riennoista kotiin jo klo 00, mutta jotkut notkuvat aamukuuteen.
Väitän, että aamukuuteennotkujat ovat todennäköisempiä pettäjiä kuin klo 00 -tyypit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kanssa ihan samaa mieltä. Pieni mustasukkaisuus on hyvästä parisuhteessa. Kuitenkin niin, että luottaa toiseen täysin
Näin on. Jos en olisi yhtään mustasukkainen ja mulle olisi ihan sama mitä mies tekee, missä menee ja kenen kanssa, miksi ihmeessä olisin edes suhteessa?
Miten nuo asiat liittyvät toisiinsa eli olla mustasukkainen / olla ihan sama mitä puoliso tekee? Minulle ei todellakaan ole ihan sama, mitä puolisoni tekee; meillä on puhuttu selkeästi odotuksista ja arvoista ja "säännöistä" tässä parisuhteessa. Juuri siksi minun ei myöskään tarvitse olla mustasukkainen. Puolisoni tietää, mitä minä suhteeltamme haluan ja odotan ja mitä hyväksyn/en hyväksy. Jos hän päättää toimia vastoin toiveitani, niin ensinnäkään en mahdollisesti koskaan edes saisi tietää sitä ja toiseksi, miten mustasukkaisuus häntä estäisi niin tekemästä? En halua puolisoa, joka on uskollinen vain siksi, ettei saa tilaisuutta pettää. Olen halunnut puolison, joka on uskollinen, koska haluaa omasta vapaasta tahdostaan olla minun kanssani ja siksi arvostaa kanssani tehtyä sopimusta.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kanssa ihan samaa mieltä. Pieni mustasukkaisuus on hyvästä parisuhteessa. Kuitenkin niin, että luottaa toiseen täysin
Kaksi lausetta jotka kumoaa toisensa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kanssa ihan samaa mieltä. Pieni mustasukkaisuus on hyvästä parisuhteessa. Kuitenkin niin, että luottaa toiseen täysin
Näin on. Jos en olisi yhtään mustasukkainen ja mulle olisi ihan sama mitä mies tekee, missä menee ja kenen kanssa, miksi ihmeessä olisin edes suhteessa?
Miten nuo asiat liittyvät toisiinsa eli olla mustasukkainen / olla ihan sama mitä puoliso tekee? Minulle ei todellakaan ole ihan sama, mitä puolisoni tekee; meillä on puhuttu selkeästi odotuksista ja arvoista ja "säännöistä" tässä parisuhteessa. Juuri siksi minun ei myöskään tarvitse olla mustasukkainen. Puolisoni tietää, mitä minä suhteeltamme haluan ja odotan ja mitä hyväksyn/en hyväksy. Jos hän päättää toimia vastoin toiveitani, niin ensinnäkään en mahdollisesti koskaan edes saisi tietää sitä ja toiseksi, miten mustasukkaisuus häntä estäisi niin tekemästä? En halua puolisoa, joka on uskollinen vain siksi, ettei saa tilaisuutta pettää. Olen halunnut puolison, joka on uskollinen, koska haluaa omasta vapaasta tahdostaan olla minun kanssani ja siksi arvostaa kanssani tehtyä sopimusta.
No, olemme erilaisia. Esimerkiksi ystävistäni en ole yhtään mustasukkainen, koska en rakasta heitä samalla tavalla kuin miestäni eli romanttisesti ja seksuaalisesti. Jos en olisi yhtään mustasukkainen miehestäni, se merkitsisi etten rakasta miestäni. Silloin ei olisi siis mitään syytä olla suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa pientä mustasukkaisuutta. Se on sama kuin joku vain vähän raiskaisi tai pikkuisen pahoinpitelisi. Halu olla toisen ihmisen kanssa ja olla hänelle ainoa (jos näin on sovittu) on ihan tervettä, mutta mustasukkaisuus on eri asia. Se on luottamuksen puutetta, epäluuloja, aiheettomia pelkoja, toisen aliarvioimista ja itsearvostuksen puutetta.
Mieluummin mustasukkainen kuin välinpitämätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kanssa ihan samaa mieltä. Pieni mustasukkaisuus on hyvästä parisuhteessa. Kuitenkin niin, että luottaa toiseen täysin
Näin on. Jos en olisi yhtään mustasukkainen ja mulle olisi ihan sama mitä mies tekee, missä menee ja kenen kanssa, miksi ihmeessä olisin edes suhteessa?
No minä taas luotan siihen, ettei mies tekisi minua kohtaan niin paskasti kuin pettäisi.
Siksi en mieti hetkeäkään, että puhuuko hän totta esim. mennessään harrastukseensa, tai että mitä illanviettoon mennessään tekee. Jos em voisi luottaa miehen sanaan, niin koko parisuhteessa ei ole mitään järkeä.
Sama pitkälti toisinpäin, tosin myöhään ulkona ollessani mies valvoo siihen asti kun tulen kotiin. Mutta sen enempää ei mitään.
Mieheni mustasukkaisuus ei muistaakseni ole koskaan "mennyt överiksi". Hän on varmasti ollut joka kerta jonkun mielestä "terveellisen mustasukkainen".
Mutta ongelma on minusta siinä, että hän tekee sen joka kerta kun puhun jonkun miehen kanssa. Joka ikinen kerta pahoittaa mielensä. Kännissä saattaa ehdottaa jopa kantapäiden yhteen laittamista, ihan vaan syystä, että olen puhunut jonkun tuttavan kanssa niin, ettei hän ole keskustelua kuullut.
Seuraus tästä on, etten enää puhu kenenkään kanssa ulkona ollessamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kanssa ihan samaa mieltä. Pieni mustasukkaisuus on hyvästä parisuhteessa. Kuitenkin niin, että luottaa toiseen täysin
Näin on. Jos en olisi yhtään mustasukkainen ja mulle olisi ihan sama mitä mies tekee, missä menee ja kenen kanssa, miksi ihmeessä olisin edes suhteessa?
Minä ainakin luotan siihen, että vaikka mies menee kavereiden kanssa, se ei nussi niitä. Tai ole vonkaamassa muita. Se saa ihan vapaasti jutella, nauraa, viettää aikaa ja harrastaa muidenkin kanssa kuin minun. Niin minäkin teen. Enkä minäkään muita nussi tai petä miestäni. Ei tulisi mieleenkään, hyvänen aika.
Luottamus, kulta pien...
Miksi sinulla, kulta pien, luottamus ja nussiminen on sama mielleyhtymä?
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Minusta se kertoo siitä, että välittää ja rakastaa toista. Toki se voi mennä yli ja sairaaksi, mutta pieni mustasukkaisuus on hyvä. Monesti myös ylimenevälle mustasukkaisuudelle on ihan aihettakin.
Ai sun mielestä toisen kontrollointi on tervettä kuten myös luottamuksen puute? Ok jos sellainen on susta normaalia. Mun mielestä ei ole. Rakastaa voi ihan ilman tuollaista pelleilyäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mustasukkaisuus on aina sairaalloista omistuksenhalua.
Toista ihmistä ei voi omistaa.No ei todellakaan aina ole.
Terve mustasukkaisuus kuuluu normaaliin suhteeseen jossa partneri on sulle tärkeä
Omistamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Sellaista ei olekaan kuin terve mustasukkaisuus.
Joko luotat puolisoon ja olette yhdessä, tai et luota ja suhde pitää lopettaa.
Jos sillä mustasukkaisuudella syyllistetään toista tai rajoittaa toisen tekemisiä, niin silloin ei olla hyvillä vesillä.