Lue keskustelun säännöt.
En ole kahteen päivään peseytynyt, jotta näytän tarpeeksi " sairaalta" psykologin käynnille
11.04.2018 |
Viimeeksi ei uskottu masentuneeksi, kun oli siistit vaatteet ja meikkiäkin.
Kommentit (67)
Kuka oikeasti peseytyy joka päivä???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis sanoiko psykologi ettei usko masennusta. Vai mikä meni ap:n mielestä pieleen edellisellä käynnillä. Uusi käyntiaika näköjään kuitenkin annettiin.
Kyllä minä työssäni uskon ihmisen olevan masentunut, vaikka olisi ihan siisti. Voin toki kirjoittaa että huoliteltu ulkonäkö, mutta ei se masennusta kumoa.
Ekan käynnin jälkeen en kuitenkaan välttämättä ohjaa psykiatrille, eikä moni haluakaan. En tiedä mitä ap toivoi.
T. Psykologi
Vierailija kirjoitti:
No voi sua pientä :((( Ihan esittämään joudut. Itsehän en ole käynyt kahteen viikkoon suihkussa... Ennen pystyin pakottamaan itseni sinnekin, mutta ei onnistu enää. Ei jaksa kiinnostaa muiden mielipiteet hygieniastani.
Taitaa kyllä kiinnostaa kun tämäkin asia osui niin herkkään paikkaan. Ei nyt mennä siihen kilpailuun kenellä menee pa*skiten. En minäkään säännöllisesti suihkussa käy mutta ulos mennessä yritän käydä suihkussa tai sitten feikkaan itseni siistin näköiseksi vaikkapa vaatetuksella ja parfyymillä. Ja jos en jaksa siistiä itseäni niin en mene ulos. Piilottelu ja asian peittely on osa ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ollut mitään vaikeaa masennusta, mutta oli sattunut ikäviä asioita elämässä lyhyellä aikavälillä ja resurssit asioiden käsittelyyn omin päin oli lopussa. Töihin ei pystynyt keskittymään, en saanut nukuttua enkä syötyä, itkin ja stressasin vaan. Sain akuutisti viikon sairauslomaa ja ajan työterveyspsykologille. Ennen sinne menoa kävin suihkussa ja puin siistit vaatteet, meikannut en tietenkään koska tiesin että vaan itken siellä.
Psykologi katseli minua ajan alussa ja totesi, että "pystyt kuitenkin huolehtimaan itsestäsi". Tuli siitä vähän wtf-olo, ikään kuin suruni ei olisi todellista, koska kykenen ennen tapaamista käymään suihkussa...
Mulla ihan sama tilanne muuten, mutta sattui tuuri ja työterveyspsykologi on aivan mahtava. Toivon, että hän ottaa vastaan yksityisesti jossain, jatkaisin mielelläni käyntejä kun nämä työterveyden on käytetty..
Kyllä minäkin olen ollut huoliteltu masentuneena ihmisten ilmoilla. Kotona en. Kyllä moni ällistyi, kun lopulta kerroin huonosta olostani ja lähden pariksi kuukaudeksi klinikalle lepäämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap aloitti keskustelun klo 8.53, miksi roikkuisi koko päivän täällä?
Kai hän saa poistua koska itse tahtoo.
Ap:n kikka taisi toimia liiankin hyvin. Joutui piipaa-autolla lepositeisiin osastolle ja makaa siellä nyt doupattuna eikä pääse päivittämään tilannetta av:lle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gynekologisi tuskin on kiinnostunut mielentilastasi.
Itse pahimpina masennuskausinani saatoin kotona viettää viikon, parikin peseytymättä kunnolla, jos ei ollut käyntiä millään hoitokontaktilla. Pakollisille kauppareissuille pipo vaan päähän, oli kesä tai talvi. Mutta aina, jos oli sitten johonkin lääkäriin, psykologille, avohoitotalolle tms. meno, peseydyin ja vähän meikkasin ja yritin edes näyttää ihmiseltä. Olen ajatellut, että edes ulkonäköäni voin hallita ja se antaa hetkellisen, pienen hyvänolontunteen. Mutta jos psykogolilla käyntien väli onkin jostain syystä venähtänyt, niin on peseytymisenkin.
Ei ole koskaan käännytetty mistään pois, koska olisin ollut liian siistin näköinen. Kerran kyllä vedin pohjat, kun olin maannut kolmisen viikkoa sohvanpohjalla ja liikkuvan avohoitoryhmän piti hakea minut kotiovelta lääkärikäynnille. Kesäaurinko paahtoi, mutta mulla oli päällä farkut, iso musta huppari, iso pipo ja aurinkolasit. En ollut nukkunut muutamaan yöhön (tuolloin oli ihan hirveitä insomnia-jaksoja) ja näytin varmasti ihan narkkarilta. Tukka oli tietysti noiden viikkojen jäljiltä paskainen ja takussa pitkin päätä. Enkä edes halua yrittää arvailla, miltä haisin..-___-
Luin myöhemmin omakannasta lääkärinlausunnon ja olihan se surullista luettavaa. "Lannistunut, epäsiisti, epätoivoinen, näköalaton, valmis luovuttamaan..." Mitä niitä nyt oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa hyvin surullista kuulla että tuollaiset asiat vaikuttavat.
Kyllä sillä joku yhteys on masennukseen, ulkoisella habituksella nimittäin. En minä ainakaan vakavasti masentuneena jaksa meikata. Hyvä jos sinne lääkäriin pääsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä joku yhteys on masennukseen, ulkoisella habituksella nimittäin. En minä ainakaan vakavasti masentuneena jaksa meikata. Hyvä jos sinne lääkäriin pääsen.
Tämä on stereotypia. Itse hakeuduin hoitoon täysin siististä kodista siisteissä vaatteissa meikit ja hiukset laitettuna. Kahden lapsen yksinhuoltajana pidin jatkuvasti huolta siitä, että kenelläkään ei voi olla mitään moitittavaa missään.
Pää petti ja itsemurha alkoi tuntua päivä päivältä paremmalta ajatukselta.
Diagnoosina vakava pitkään jatkunut masennus, itsetuhoisuus ja itsekunniotuksen menetykseen johtaneet lapsuuden aikaiset tapahtumat.
Vierailija kirjoitti:
Onpa hyvin surullista kuulla että tuollaiset asiat vaikuttavat.
Ei vaikuta. Ulkoinen olemus kirjataan sen vuoksi, että voidaan huomata siinä tapahtuvat muutokset. Esim skitsofreniassa potilaan ulkoinen olemus voi muuttua täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just ihan normaalia elämää olen elänyt viimeiset 42 vuotta vaikka saunon/ pesydyn vain 3 päivän välein.
Päivittäin toki hampaat, kasvot ja alapää
Kun itsellä puhkesi masennus..itkin huutoitkua lääkärillä.
Ei tarvinnu feikata valitettavasti yhtään:(
Ei masennus näy ulospäin. Itse peitin kaiken. Olin huoliteltu, hoidin työni. Koti oli kyllä kuin kaatopaikka.
Diagnoosi itsetuhoisuus ja psykoottinen masennus.
Miksi teet tuollaisia temppuja? Oikean diagnoosin löytämisen vuoksi tuo on tuhoisaa.
Minulla on taustalla täydellisyyden tavoittelu, joka oli oleellinen osa diagnoosia. Tämä näkyi esim huolitellusta olemuksestani.
Olkaa oikeasti rehellisiä, jos haluatte saada teille sopivaa apua.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä joku yhteys on masennukseen, ulkoisella habituksella nimittäin. En minä ainakaan vakavasti masentuneena jaksa meikata. Hyvä jos sinne lääkäriin pääsen.
Se että sinä et jaksa ei tarkoita yhtään mitään.
Kannattaa olla rehellinen siellä lääkärissä, niin saa oikeanlaista apua.
Itse olen ainakin käynyt lääkärillä ja hoitajalla, jotka ovat molemmat ymmärtäneet, että keskivaikea masennukseni ei ollut yhteydessä meikkaamiseeni ja siistiin pukeutumiseeni. Masennus voi olla pahakin, vaikka habitus olisi siisti.
Jotain tämmöstä?
https://i.pinimg.com/originals/3c/ff/74/3cff74704b8434c065740c89c7cdda7…;