En ole kahteen päivään peseytynyt, jotta näytän tarpeeksi " sairaalta" psykologin käynnille

Kummallista toimintaa.

Kuka muka ajattelee, että masentunut on peseytymätön ja huonoissa vaatteissa?

Lääkärit ei ainakaan.

Jospa vain kertoisit miten menee.

Unohtaisit maskeerauksen ja roolit.

Pääsisitte asian ytimeen.

Miksi psykologin käyntiä varten pitäisi tehdä noin? Mitä hyödyt siitä?

Kyllä minulle terveyskeskuksen lääkäri sanoi, että et voi kovin masentunut olla, koska pystyt ulkonäöstäsi pitämään huolta?

Menin huoliteltuna psykiatrin vastaanotolle. Mutta kun hän kysyi, miksi olen siellä, aloin todella avautua. 

Itkin mielipuolisena ja kerroin kaiken lapsuudesta nykypäivään mitä oli elämässä sattunut ja minkä takia olen ahdistunut ja masentunut . 

Psykiatri oli hetken hiljaa, sitten sanoi sinä todellakin tarvitse apua, mutta ei vielä osaa sanoa minkälaista apua tarvitsen. Lopulta kävin sairaalahoidossa ja terapiassa. 

Huolitellut olemuksellani ei ollut mitään esteitä hoidon kanssa, 

Nämä jutut saavat miettimään että mihin lääkärin koulutusta edes tarvitaan jos terveydentila arvioidaan kuitenkin mutuperiaatteella sen mukaan miltä potilas näyttää.

Siistilläkin ulkomuodolla voi tulla hyvinkin uskotuksi - epäsiistin vastakohta ylisiisti on ilmeisesti myös hälyttävä merkki. Itse kärsin pitkäaikaisesta jatkuvasta masennuksesta, ja yksi oireeni on aivan kaiken pakkomielteinen suorittaminen, joten näytän todella siistiltä ja kuulostan siltä, että elämäni on täydellisen hallinnassa.

Olen pyörinyt poliklinikoilla jo useamman vuoden ja hoitohenkilökunta on alusta asti ottanut minut vakavissaan, vaikka kerron pahoistakin olotiloistani kuin puhuisin vaikka säästä enkä todellakaan näytä maanneen sängyssä viikkoja. Tunteiden osoittaminen on minulle hyvin vaikeaa, ja negatiivisten tunteiden melkein mahdotonta, joten on ollut pelastukseni että saan hälytyskellot soimaan pelkästään olemalla niin "epänormaali" masentuneen stereotyyppisestä olemuksesta päinvastaiseen suuntaan. Enkä varmasti ole ainoa