En ole kahteen päivään peseytynyt, jotta näytän tarpeeksi " sairaalta" psykologin käynnille

Nyt kyllä sotepisteet laskee.

Kyllä minut uskottiin olevan masentunut, vaikka olin pukeutunut siististi ja meikannut. Sanottiin vain, että tarvitsen apua pikaisesti. Mitä kerroit sille psykologille?

Heh heh. Kaksi viikkoa olisi lähempänä toden oloista.

Varo kuitenkin liioittelemasta ettei napsahda pakkohoitolähete. Ellet sitten tavoittele sitä.

Kyllä tosi on, että moni lääkäri on opiskellut vain jostain kirjasta sen, miltä masentuneen "kuuluu" näyttää, ja jos ei näytä siltä, ei voi olla masentunut. Jokin aika sitten oli lehdessä juttua naisesta, jonka koti oli kaatopaikka ja elämänhallinta täysin retuperällä masennuksen vuoksi, mutta aina kulki meikattuna ja nättinä. Toisilla se vain oireilee erilailla kuin oppikirjoissa.

Vierailija kirjoitti:

Varo kuitenkin liioittelemasta ettei napsahda pakkohoitolähete. Ellet sitten tavoittele sitä.

Kaksi päivää on tosi vähän. Tuo jonkun mainitsema kaksi viikkoa kuulostaa paljon paremmalta.

Tämä kommentoija taas on ihan pihalla. Osastolle ei noinvain vahingossa päädytä, osastopaikkoja on niin vähän, kiitos terveydenhuollon säästöjen. Vaikka anelisi osastolle pääsyä niin ei pääse. Niin kauan kuin on niin hyvässä kunnossa että pystyy ja osaa itse mennä lääkärin/psykologin/minkävain vastaanotolle niin osastolle ei oteta. Vasta sitten kun on niin huonossa kunnossa että ei pääse kodin lattialta makaamasta ylös niin sitten päätyy osastolle - jos siis joku sinut sieltä lattialta makaamasta löytää ennenkuin kuolet.

Meidän hoitojärjestelmässä ihminen todellakin jätetään ihan ypöyksin (lääkkeiden varaan) siihen asti kunnes on jo ihan haudan partaalla. Sitten otetaan osastolle ja sitten onkin jo niin hajalla ja niin pahasti myöhäistä että ihme jos osastolta vielä joskus pois pääsee. Ja kun osastolta pois pääsee niin sitten jätetään taas yksin oman onnen varaan.

On vielä muistettava, että mielenterveysongelmien hoito on kovin lapsenkengissään. Osastolla säilytetän, ja harvempi lääkkeistä paranee. Joillakin terapia helpottaa oloa. Eli vaikka uskottaisiinkin niin tilanne on vähän no can do - kun ei ole mitään keinoja.

Kannattaneeko? Itse sain pitkän saikun ja muun tarvittavan hoidon, vaikka olin siististi pukeutunut ja meikannut, hiukset oli laitettu, eli olin kuten muutenkin. Itse asiassa em. asiat ovat minulle panssari, jonka avulla uskallaudun ihmisten joukkoon.

Ihmiset uskoo mitä näkee.

Kävin kerran flunssan takia lääkärillä. Tukka oli föönattu ja meikki viimeisen päälle. Tummat silmänaluset ja punainen nenä oli peitetty meikkipuikolla ja huulissa oli pirteää punaista.

Jouduin tosissani tekemään työtä, että minut otettiin vakavasti. Olo oli todella huono.

Nyt ymmärrän mennä vastaavassa tilanteessa meikittä vastaanotolle.

Hyvä. Muakaan ei otettu tosissaan, kun menin meikattuna ja laitettuna. Käskettiin vaan suunnilleen mennä lenkille niin kyllä se siitä. Seuraavaksi menin kuten olin, kun olin kotona: tukka aivan hullussa takussa ja likainen, vaatteet jotkut nyppyiset legginssit ja paitana se sama t-paita kuin jo viikon. Aloitettiin terapia... Kerroin ihan samat asiat kummallakin kerralla. Mknä ylernsä ennen kuin pitää lähteä johonkin käyn suihkussa ja laittaudun, koska mua inhottaa, että kaikki tuomitsis. Kotoa lähden noin kerran 3:ssa viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset feikkaajat vievät vastaanottoaikoja oikeasti pahasti masentuneilta... Mikset vain ole rehellinen niin saisit parhaan avunkin? Vaihda työntekijää, jos tuntuu ettei sinua oteta tosissaan.

Vaihda työntekijää? Wtf? Työntekijää ei niin vain vaihdeta jos ei ole niin rikas että itsellä on varaa maksaa ihan kaikki.

Mutta niin... jos oikeasti tahdot "apua" niin kai sun olisi paras olla "rehellinen".

Mutta jos pikemminkin vain tahdot sairaslomaa/lääkkeitä/huomiota/ihanmitävain niin feikkaa vaan. Mun kokemus on että ahdistusta/paniikkia on helpompi feikata kuin masennusta. Valvo pari yötä, juo mielinmäärin kahvia (ja ehkä alkoholia), levitä ihollesi joka puolelle suolaa tms niin että kutiat kaikkialta ja raavit kaiken aikaa itseäsi, katso siinä tokkurassa kauhuelokuvia joissa on jotain silpojamurhaajia nurkan takana väijymässä... ja sitten mene sinne vastaanotolle ihan aidosti hermorauniona tutisemaan ja säikähtelemään että "apua kuka tuolla nurkan takana on, hui! hitsi kun mua kutittaa niin kauheasti. mä en saa nukuttua. mä en jaksa enää!" Ihan tosi, näinkään ei joudu osastolle. Saat sairasloman ja reseptin rauhoittaviin lääkkeisiin.

Ei sun niitä lääkkeitä tarvitse ostaa eikä käyttää.

Sain masennustestistä täydet pisteet, kerroin etten pysty syömään enkä nukkumaan. Mutta koska olin meikattu, siististi pukeutunut ja laittanut hajuvettäkin minua ei otettu todesta ja pidetty tarpeeksi masetuneena, antoi testi mitkä pisteet tahansa! Tänään menen sitten  sinne rasvainen tukka naamalla roikkuen, silmäpussit ja finnit näkyvillä, hieltä haisten ja asuksi valitsin verkkarit sekä vanhan nyppiintyneen villatakin. Jospa näyttäisin nyt tarpeeksi "hullulta"!

Kohta pitääkin mennä, hörppään vain kahvin. Pitäkää peukkuja . 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset feikkaajat vievät vastaanottoaikoja oikeasti pahasti masentuneilta... Mikset vain ole rehellinen niin saisit parhaan avunkin? Vaihda työntekijää, jos tuntuu ettei sinua oteta tosissaan.

Vaihda työntekijää? Wtf? Työntekijää ei niin vain vaihdeta jos ei ole niin rikas että itsellä on varaa maksaa ihan kaikki.

Mutta niin... jos oikeasti tahdot "apua" niin kai sun olisi paras olla "rehellinen".

Mutta jos pikemminkin vain tahdot sairaslomaa/lääkkeitä/huomiota/ihanmitävain niin feikkaa vaan. Mun kokemus on että ahdistusta/paniikkia on helpompi feikata kuin masennusta. Valvo pari yötä, juo mielinmäärin kahvia (ja ehkä alkoholia), levitä ihollesi joka puolelle suolaa tms niin että kutiat kaikkialta ja raavit kaiken aikaa itseäsi, katso siinä tokkurassa kauhuelokuvia joissa on jotain silpojamurhaajia nurkan takana väijymässä... ja sitten mene sinne vastaanotolle ihan aidosti hermorauniona tutisemaan ja säikähtelemään että "apua kuka tuolla nurkan takana on, hui! hitsi kun mua kutittaa niin kauheasti. mä en saa nukuttua. mä en jaksa enää!" Ihan tosi, näinkään ei joudu osastolle. Saat sairasloman ja reseptin rauhoittaviin lääkkeisiin.

Ei sun niitä lääkkeitä tarvitse ostaa eikä käyttää.

PS. Voit myydä ne lääkkeet kadulla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tosi on, että moni lääkäri on opiskellut vain jostain kirjasta sen, miltä masentuneen "kuuluu" näyttää, ja jos ei näytä siltä, ei voi olla masentunut. Jokin aika sitten oli lehdessä juttua naisesta, jonka koti oli kaatopaikka ja elämänhallinta täysin retuperällä masennuksen vuoksi, mutta aina kulki meikattuna ja nättinä. Toisilla se vain oireilee erilailla kuin oppikirjoissa.

Todellakin. Esimerkiksi minulle huoliteltu ulkonäkö on tärkeä asia ja huolehdin siitä kyllä keskivaikeasti masentuneena ja ahdistuneenakin. Kämppä nyt saattoi olla rempallaan. Ihmisellä voi olla paha olo ilman, että ollaan siinä pisteessä ettei päästä sängystä ylös, peseydytä jne. Eivät tätä kaikki perusterveydenhuollossa ymmärtäneet, apua toki sain kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Sain masennustestistä täydet pisteet, kerroin etten pysty syömään enkä nukkumaan. Mutta koska olin meikattu, siististi pukeutunut ja laittanut hajuvettäkin minua ei otettu todesta ja pidetty tarpeeksi masetuneena, antoi testi mitkä pisteet tahansa! Tänään menen sitten  sinne rasvainen tukka naamalla roikkuen, silmäpussit ja finnit näkyvillä, hieltä haisten ja asuksi valitsin verkkarit sekä vanhan nyppiintyneen villatakin. Jospa näyttäisin nyt tarpeeksi "hullulta"!

Kohta pitääkin mennä, hörppään vain kahvin. Pitäkää peukkuja . 

Ap

Onnea sinulle =)

Kunpa minullakin olisi noin hyvä päivä edessä.

Vierailija kirjoitti:

Sain masennustestistä täydet pisteet, kerroin etten pysty syömään enkä nukkumaan. Mutta koska olin meikattu, siististi pukeutunut ja laittanut hajuvettäkin minua ei otettu todesta ja pidetty tarpeeksi masetuneena, antoi testi mitkä pisteet tahansa! Tänään menen sitten  sinne rasvainen tukka naamalla roikkuen, silmäpussit ja finnit näkyvillä, hieltä haisten ja asuksi valitsin verkkarit sekä vanhan nyppiintyneen villatakin. Jospa näyttäisin nyt tarpeeksi "hullulta"!

Kohta pitääkin mennä, hörppään vain kahvin. Pitäkää peukkuja . 

Ap

Sait kuitenkin uuden ajan, joten kai ne siellä jotain uskoi kuitenkin.

Tuollaiset laiskat *askat pilaavat oikeasti sairaiden maineen ja vievät muutenkin niukat resurssit.

Tuollaiset pitäisi panna etuuskarenssiin vuodeksi tai mieluummin piikille.

Kaksi päivää peseytymättä ei riitä, aloita kahdesta kuukaudesta. Sama koskee hampaita. Eikä mitään deodoranttia tänä aikana eikä hiusten harjausta. Eikä vaatteiden pesua. Samat alkkaritkin. Niin kyllä ainakin lemahtaa masentuneelta.

Joo-o. Aina lääkäriin mennessä pakottaudun suihkuun sen viikon suihkuttomuuden jälkeen. Ja olen ajoissa, koska ajoissa olo/myöhästyminen ahdistaa todella paljon, yleensä lähden liikkeelle tuntia etukäteen vaikka matkaa on 20 minuutin verran.

Viimeksikin papereissa oli merkitty siitä että ajoissa ja siististi pukeutunut. Taidan minäkin ruveta jättämään sen peseytymisen ja hampaidenpesun, siitä lähtöahdistuksesta en tule pääsemään joten jatkossakin olen ajoissa.

Minulla samoja kokemuksia jokunen vuosi sitten. En saanut unta, itkin aamusta iltaan  ja  kuulin ovikellon soivan, vaikka se ei soinut.  Mutta kun erehdyin laittamaan huulipunaa lääkärin vastaanotolle, minut suunilleen naurettiin ulos ja ja käskettiin mennä  lenkille tai kirjastoon . Vasta kun ryömin paikalle kodittoman näköisenä samoissa vaatteissa ,joita olin käyttänyt viikon yötä päivää ja huusin ensi sanoiksi kädet korvilla että pistäkää tuo pirinä loppumaan alkoi tapahtua, pääsin samana päivänä osastolle ja minulla todettiin vaikea  masennus jota epäiltiin ensin psykoottiseksi, olin valvomisesta niin sekaisin.