Auttaako etelänmatkat kestämään pitkän ja pimeän kaamosajan?
Kärsin todella paljon kaamosajan pimeydestä. Muistan että saatoin nukkua 12 tuntia putkeen ja olla silti aivan voimaton ja poikki, lihoin joka talvi usean kilon ja voin huonosti. Muutin sen takia pois Suomesta pari vuotta sitten Keski-Eurooppaan, koska täällä on vähän valoisampaa, osasin kieltä jo valmiiksi ja löysin töitä. Täällä kevät on jo pitkällä, ulkona tarkenee t-paidalla välillä, mutta silti talvi oli jälleen kerran haastava ja vaikea. Auttaako etelänlomat? Jos esim. Olisi 2 viikkoa jossain Kanarialla lämmössä ja sitten vaikka jonkun pidennetyn viikonlopun jossakin lämpimässä toisella kertaa, auttaako se? Kokemuksia kenelläkään?
En jaka enää että tammi-helmikuussa ja vielä maaliskuun alussa olen joka vuosi väsynyt ja alakuloinen. Kävin lääkärissäkin, siellä käskettiin ostaa kirkasvalolamppu. Lamppu on ihan ok mutta ei korvaa oikeaa auringonvaloa eikä lämpöä.
Kommentit (16)
Ei auta. Paluu takaisin kaamokseen ahdistaa ja masentaa. Lisänä vielä maksut tehdystä matkasta.
Onneksi rakastan pimeää aikaa, ei tartte lähteä talvisin mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä auttaa ainakin. Syksyllä myöhään tehdään 2 viikon reissu ja hiihtolomalla toiset 2 viikkoa joka talvi.
Pakko tästä kylmästä, pimeästä, yliverotetusta holhousvaltiosta on välillä päästä pois kauas lämpimään.
Mielestäni Suomessa asiat olivat ihan hyvin, myös uudessa kotimaassani asiat ovat ihan hyvin.
Kylmä ei minua sinänsä haittaa mutta pimeys ottaa veronsa. Täällä ei ole niin paljon lomaa kuin Suomessa eli kahta kahden viikon matkaa en pysty tehdä, yksikin toivottavasti auttaisi.
En ole kokeillut auttaako. Minulla kyllä on niin, että saan levättyä paremmin, kun on pimeät illat. Nyt kun on valoisaa pitkään, tuntuu ettei saisi mennä telkun ääreen makoilemaan ja päivä jatkuu ja jatkuu, se on raskasta.
Muutamat kertovat että se auttaa noin 3 viikkoa tehdyn matkan jälkeen. Sen jälkeen pukkaa kaamosmustuus taas päälle.
Auttaahan se vähän. Toisaalta ilmastoahdistus vaivaisi jos vielä nykyäänkin lentäisin joka talvi kauas pois vain kaamosmasennusta parantamaan. Jos kaikki tehtäisiin niin, niin mitä siitäkin tulisi.
Wau, oot sentään osannut muuttaa pois Pohjolasta. Olen ollut niin masentunut aina, että hyvä kun on päässyt Peräilmajoelta etelä-suomeen. Muuhun ei voimat riittäneet.
Onneksi lentokentälle pääse helposti. Teen lyhyitä matkoja 3-4 kertaa vuodessa, ja aina palattua on hirveä post-holiday-blues. Jota lievittää vain uuden matkan suunnittelu. Ikää on jo sen verran, ettei uusia mahdollisuuksia enää ole niin paljon kuin aiemmin.
Kyllä auttaa. Pieni irti-otto piristää aina. Ainakin itselleni on auringonvalolla ja lämmöllä suuri ja pitkäaikainen vaikutus omaan mielialaan ja jaksamiseen.
Edellisellä reissulla kun olin niin koneessa vieressä istunut lääkäri sanoi että 6 viikkoa vaikuttaa tuo loman aikainen valohoito. Tiedä sitten onko asiassa perää.
Mua on auttanu ihan kirkasvalolamppu. Sen valossa kun syö aamiaisen niin tuntuu, että elämä voittaa sittenkin.
Vierailija kirjoitti:
Wau, oot sentään osannut muuttaa pois Pohjolasta. Olen ollut niin masentunut aina, että hyvä kun on päässyt Peräilmajoelta etelä-suomeen. Muuhun ei voimat riittäneet.
Onneksi lentokentälle pääse helposti. Teen lyhyitä matkoja 3-4 kertaa vuodessa, ja aina palattua on hirveä post-holiday-blues. Jota lievittää vain uuden matkan suunnittelu. Ikää on jo sen verran, ettei uusia mahdollisuuksia enää ole niin paljon kuin aiemmin.
Oli hyvä tilanne, ei perhettä. Tietenkään kaikille ei niin helppoa ja täälläkin on omat haasteet. Etenkin alkuaikoina oli vaikeaa ja hirveä byrokratia.
Auttaa ennen kaikea haaveilu ja tieto siitä matkasta.
Talvihan on tunnetusti Suomessa mitä upeinta aikaa - ihmiset ympäri maailman tulevat pitkienkin matkojen takaa katsomaan Pohjolan upeaa talvea. Talvesta vain pitää nauttia eikä se ole vaikeaa, koska turistitkin osaavat niin tehdä!
Työpäivän jälkeen on ihana käyskennellä koiran kanssa auringonlaskun punaamassa puuterilumen peittämässä metsässä. Ihastella sinistä hetkeä ja katsella nuotiosta tähtitaivaalle nousevia kipinöitä. Kuulla metsän sydäntalven täydellinen hiljaisuus. Juoda kuppi kuumaa revontulien värittäessä taivaan mitä kirkkaimpiin väreihin.
Ja mikä onkaan ihanampi tunne, kun mennä parituntisen ulkoilun jälkeen kuumaan saunaan ja käydä sieltä avannossa, jonka reunoilla on kynttilöitä. :) Tämän jälkeen on kiva lämmitellä vielä tuvassa takkatulen ääressä ja sitten syödä kunnon annos ruokaa. Eikä ole yllätys, että sitten on helppo saada oikeat maalaisunet ja herätä aamuun virkeänä.
Oleellinen osa talvea on myös joulun ihana tunnelma tulineen ja ruokineen. Kerätkää tekin talvesta energiaa!
Elämästä nauttiva kirjoitti:
Talvihan on tunnetusti Suomessa mitä upeinta aikaa - ihmiset ympäri maailman tulevat pitkienkin matkojen takaa katsomaan Pohjolan upeaa talvea. Talvesta vain pitää nauttia eikä se ole vaikeaa, koska turistitkin osaavat niin tehdä!
Työpäivän jälkeen on ihana käyskennellä koiran kanssa auringonlaskun punaamassa puuterilumen peittämässä metsässä. Ihastella sinistä hetkeä ja katsella nuotiosta tähtitaivaalle nousevia kipinöitä. Kuulla metsän sydäntalven täydellinen hiljaisuus. Juoda kuppi kuumaa revontulien värittäessä taivaan mitä kirkkaimpiin väreihin.
Ja mikä onkaan ihanampi tunne, kun mennä parituntisen ulkoilun jälkeen kuumaan saunaan ja käydä sieltä avannossa, jonka reunoilla on kynttilöitä. :) Tämän jälkeen on kiva lämmitellä vielä tuvassa takkatulen ääressä ja sitten syödä kunnon annos ruokaa. Eikä ole yllätys, että sitten on helppo saada oikeat maalaisunet ja herätä aamuun virkeänä.
Oleellinen osa talvea on myös joulun ihana tunnelma tulineen ja ruokineen. Kerätkää tekin talvesta energiaa!
Jos asuisin jossain lämpimässä -kuten myöhemmin tulen tekemään- niin tulisin tänne pariksi viikoksi ihan mielelläni.
Mutta koko roskpuuttoaika täällä...... hhrrr...........
Itsellä auttaa ainakin. Syksyllä myöhään tehdään 2 viikon reissu ja hiihtolomalla toiset 2 viikkoa joka talvi.
Pakko tästä kylmästä, pimeästä, yliverotetusta holhousvaltiosta on välillä päästä pois kauas lämpimään.