Vietätkö koskaan koko päivän sängyssä maaten?
Lauantaina vietin koko päivän sängyssä. Heräsin kymmenen aikaan, aloitin Netflix-maratonin. Nousin ylös vain vessaan, tekemään välipalaa ja muuten pysyin pehkuissa. Verhot sentään avasin.
Mainitsin tästä kaverilleni ja hän oli aivan järkyttynyt. Olen kuulemma vakavasti masentunut tai muuten mielenterveyspotilas, koska tällainen ei ole normaalia. Olen toki ollut viime aikoina alakuloinen, mutta myös lapsesta matalaenergiainen ihminen. En voisi kuvitellakaan nousevani viikonloppuna kahdeksalta ja lähteväni vaikkapa 20km pyörälenkille. Minulla ei myöskään juurikaan ole kavereita ja perhe asuu tuhansien kilometrien päässä.
Onko siis koko päivän lepääminen "normaalia" vai oire jostakin muusta... alkavasta masennuksesta kenties?
Kommentit (47)
Usein. Ja mitä pidemmälle työttömyys etenee, sitä harvemmin tekee enää mieli noustakaan ylös. Tosin sängystä kyllä nousen aamulla ylös. Mutta aamukahvin jälkeen siirryn sohvalle. Ja siinä pysyn. Sohvanpohjalta naputtelen myös työpaikkahakemuksia, jos joku sitä epäilee. Turhaa hommaa näyttää sekin olevan.
En todellakaan, tulisin hulluksi. Sitäpaitsi pitkään makoilusta tulee vain selkä ja pää kipeäksi.
Voin kyllä viettää koko päivän sisällä, jos sää on huono, mutta puuhailen kaikenlaista.
Vaikka kuinka usein! Melkeen jokanen sunnuntai menee darrassa koko päivän maatessa, telkkaria kattoessa, somettaessa. Välillä torkkuen. :D Mikäs siinä kun ei oo lapsia tai muutakaan velvollisuuksia ja on laiska yleisestikkin. Eikä se makoilu vaadi edes sitä darraa, perus vapaapäiväkin riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty tuohon sairaanakaan.
Miksi? Ap
No alkaa tulla kaikenlaisia ajatuksia, jotain täytyy tarkistaa tietokoneelta, ohos pyykkiäkin olisi koneellinen. Käyn kipasemassa kaupasta sitätätätota jne.
Juu. Ilman muuta. Kun lapset on mummolassa eikä ole työpäivää niin mikäs sen parempi tapa viettää päivää. Toiset kokee sen rentouttavana toiset kamalan häsäämisen. Jos mulle tulis joku puhuun että on masennusta niin haukkuisin takaisin hermoheikoksi ja neuroottiseksi jos ei pysty rentoutumaan ollenkaan. Sekin muuten on sairautta. Hyviä ystäviä sulla, et tarvitse vihollisia ollenkaan...
Toiset rentoutuu löhöämällä ja toiset puuhaamalla - ihan makuasia kumpi tepsii. Ei ole mitään syytä diagnosoida jompaa kumpaa vääräksi, ihan sama kuin kahvin mustana juova määrittelisi kahvimaitoa käyttävät mielisairaiksi. Sitä keinoa käytetään, mikä tepsii ja that"s it.
Samaa mieltä kuin edellä. Liitän kykenemättömyyden olla paikoillaan ja rauhassa neuroottiseen, hermoheikkoon häslääjään. Erityisesti silloin, jos tämä rauhaton sielu kokee asiakseen antaa diagnooseja mielenterveydestäni vain sen perusteella, että joskus on kivaa lorvia.
Ei kyllä mä yleensä nousen sohvalle makaamaan.
Itseasiassa olen opetellut nyt tämän jalon taidon viimeisten kuukausien aikana. Ainoa huono puoli, että selkä ja niska ei kestä(niissä on vikaa), ja jaloissa ja käsissä lakkaa veri kiertämästä.
vietän vapaa päivänä puolen päivää sängyssä lueskelen ja olen tietokoneella . lapsesta asti vähän energiaa käynyt silti töissä .aikuisena todettiin kilpirauhasen vajaa toiminta eli en ole durasel pupu kuin muut ihmiset sairaus aiheuttaa väsymystä niinkuin olis patteri pois tarvin lepoa jaksaakseni käydä töis se on vaan tosi asia ei laiskuutta pelkstään vaan sairauden oirw
Mielenkiintoista. Itse olen myös lapsesta asti ollut ”matalaenerginen” ja tykkään näistä lösöpäivistä! Katselen netflixiä, käyn kyllä suihkussa mutta vaihdan vain puhtaan yöpaidan. Saatan tilata herkkuja tai sitten kaivella kaappeja jos ei jaksa sitäkään.
Ihana antaa välillä kaiken olla ja lösöttää vaan!
Osaan viettää sänkypäiviä. Nyt lapset olleet mummolassa tämän viikonlopun, joten olen vain levännyt ja ladannut akkuja ensi viikkoa varten. Samalla toivon flunssanpoikasen kaikkoavan levolla.
Vierailija kirjoitti:
Osaan viettää sänkypäiviä. Nyt lapset olleet mummolassa tämän viikonlopun, joten olen vain levännyt ja ladannut akkuja ensi viikkoa varten. Samalla toivon flunssanpoikasen kaikkoavan levolla.
Kuulostaa mukavalta!
Useinkin. Teen pelkkää yövuroa, joten vuorojen väliset päivät menee nukkuessa
Vierailija kirjoitti:
En vietä, mulla on lapsia! Mutta en kyllä jaksaisi viettää muutenkaan, ei vaan kiinnosta. En mä nyt sulle mitään diagnoosia kuitenkaan ala keksiä.
Miten ne lapset asiaan liittyy?
Ai niin, sun täytyy tietysti leikkiä niiden kanssa, niin kuin jokaisen lastaan kunnioittavan vanhemman täytyy.
En ole koskaan viettänyt koko päivää sängyssä edes sairaanakaan kun pitää nousta ylös jotain safkaa vääntämään tai edes tuupata einestä uuniin jos ei muuta jaksa.
Kyllä useinkin talvisaikaan. Parasta, kun ei tarvi mennä minnekään. En mielestäni ole mitenkään masentunut, mutta inhoan pimeää ja kylmää ja liukasta ulkona ja olenkin talvisin usein sairas tai toipumassa jostain taudista. Tarvitsen nuo täydet lepopäivät, jotta jaksan taas viikot pyörittää yh:n arkea. Jos painan eteenpäin ilman noita sänkypäiviä, sairastun yleensä varmasti pidemmäksi aikaa jälkitauteineen.