Voiko aikaisempaa teknillisten oppilaitosten insinöörikoulutusta verrata ammattikorkeatutkintoon?
Kysymys otsikossa. Onko vaatimustaso ollut oleellisesti erilainen ennen ammattikorkeakouluja insinöörikoulutuksessa? Amk:sa tuntuu saavan nelosia tai vitosia suurinpiirtein parin illan vaivannäöllä. Jää tietysti paremmin aikaa työntekoon.
Kommentit (76)
Opettajia meillä oli DI:stä tohtoreihin ja TKK:n professoreihin aikanaan HTOL:ssä. Kummallisena nyanssina nykyisin aaltoyliopiston Teknillisen fysiikan ja matematiikan maisterikoulutukseen ei hyväksytä AMK- tai AMK-ylempi perusteella hakevia, mutta opistoinsinöörejä kylläkin. On vissiin matematiikan tasossa eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi verrata, koska opistoinsinöörin on mahdollista täydentää koulutuksensa AMK-tasoiseksi. Opistoinsinööri ei ole myöskään pätevä hakemaan virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto.
Opistoinsinöörin ei tarvitse hakea paikkoja, vaan heidät haetaan töihin.Kun teknikkoja ei enään valmistu, niin nostettiin insinöörien oppilasmääriä vastaamaan samaa määrä kuin teku aikana. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tasoon ammattikorkeakoulussa.
Ei sitä opintoinssiä haeta virkaan missä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, vaikka kuinka olisi ennen ollut inssit rautaa ja laivat puuta.
Ei AMK insinööri ole korkeakoulututkinto. Käytännössä ei vastaa edes kandia
Lain mukaan AMK lasketaan korkeakouluksi.
Samaa tasoa kuin sairaanhoitajat? Onko sairaanhoitajat muka akateemisia?
Nykypäivän AMK-insinöörikoulutus ei kaikilta osin vastaa edes vanhaa Teknikko tutkintoa. Kielissä on eroa AMK-koulutuksen hyväksi, mutta muissa opiskelujen haastavuus on samaa tasoa. Tämä on kuultu vanhalta opettajalta, joka edelleen opettaa AMK:ssa.
Opistoinsinöörin koulutus oli huomattavasti vaativampaa nykyiseen kouluun verrattuna, erikoisesti juuri matematiikan ja fysiikan osalta. Toki täytyy muistaa, että aikaisempaan Tekuun oli oikeasti vaikea päästä jo pelkästään sisälle ja puhumattakaan valmistumisesta. Jollet läpäissyt kurssia, niin sait ehdot ja jos et niistä päässyt läpi jäit kylmästi luokalle.
En tiedä mitään vanhasta tekusta, olen ns nuorempaa polvea ja opiskelen tällä hetkellä AMK:ssa, tekniikan puolella. Yksi iso ongelma jonka olen havainnut on se että jos vain halua riittää niin AMK:sta saa ne paperi lopulta ulos, vaikka säälistä.
AMK:sta on melkein mahdotonta lentää pihalle ja jos näin sattuu käymään niin ainakin meillä takaisinpääsy on periaatteessa läpihuutojuttu. Tämä tarkoittaa taas sitä että koska meillä on hyvin harvassa aineessa läsnäolopakko niin niitä kokeita voi hinkata vaikka kuinka kauan, ja jossain vaiheessa ope päästää sinut läpi.
Eli, insinöörin paperit, ainakin meiltä annetaan kymmenille joilla ei ole minkäänlaisia valmiuksia toimia itsenäisesti insinööreinä.
Opistoon piti pyrkiä eikä sinne kaikki päässeet. Nythän nämä amiskat hakee "täydennyshakuja" pitkin vuotta, osalle linjoja ei ole hakijoita kuin puolet paikkamäärästä ja Afrikkaa myöden kyörätään täytteeksi oppilaita. Sen siitä saa kun joka puskaan piti saada aluepoliittinen amiska, ja kaikenmaailman leikki- ja laululinjoja ja teknillisiä journalismeja sitten pitää houkuttimeksi keksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi verrata, koska opistoinsinöörin on mahdollista täydentää koulutuksensa AMK-tasoiseksi. Opistoinsinööri ei ole myöskään pätevä hakemaan virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto.
Opistoinsinöörin ei tarvitse hakea paikkoja, vaan heidät haetaan töihin.Kun teknikkoja ei enään valmistu, niin nostettiin insinöörien oppilasmääriä vastaamaan samaa määrä kuin teku aikana. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tasoon ammattikorkeakoulussa.
Ei sitä opintoinssiä haeta virkaan missä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, vaikka kuinka olisi ennen ollut inssit rautaa ja laivat puuta.
Ei AMK insinööri ole korkeakoulututkinto. Käytännössä ei vastaa edes kandia
Lain mukaan AMK lasketaan korkeakouluksi.
Samaa tasoa kuin sairaanhoitajat? Onko sairaanhoitajat muka akateemisia?
Akateeminen ja korkeasti koulutettu ovat eri asioita. Kaikki akateemiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta kaikki korkeasti koulutetut eivät ole akateemisia. Korkeasti koulutettuja ovat joko yliopisto- tai AMK-tutkinnon suorittaneet, akateemisia puolestaan vain ensiksi mainitut.
Jos on opisto ins/teknikon paperit 80-luvulta, niin todennäköisesti on tehty alan töitä vuosikymmeniä. Varmaan osa jo eläkkeelläkin. Ei tutkintoja voi mitenkään verrata toisiinsa, ne on eri aikakausilta. Sen voi kuitenkin sanoa, että opistoinsinööri ja teknikko osasivat laskea erinomaisesti. Ainakin kone/metallitekniikan ins/teknikolle must juttu. Se puoli oli taatusti hallussa. Kun ei ollut tietokonetta käytössä niin piti laskea itse. Hidastahan se oli. Ja virhealtista. Sitäkin sattui.
Tietokone 3D mallintaminen on nykyaikaa. Ennen oli piirustupöytä ja tussit.
Valmistuin teknikoksi 1980 kolmessa vuodessa ja poikani amk insinööriksi hiljattain
neljässä vuodessa. Vertailimme todistuksia ja huomasimme että kokonaistuntimäärät olivat täsmälleen samat. Matikan määrä oli sama. Poikani
luki amk insinööreille tehdyt matikan kurssit. Me teknikot kahlasimme läpi
Väisälän lukion pitkän matematiikan integraaleineen ja derivointeineen ja lisäksi
jotain muuta. Ajat on tosin erilaiset ja 1980 teknikon arvostus oli about sama kuin
nykyisten amk inssien. Vertailu ei kuitenkaan ole tarpeellista. Pääasia että jokainen
saa haluamansa koulutuksen ja pääsee vielä töihinkin.
Menesrystä kaikille opiskelettepa työteknikoksi tai tohtoriksi! :-)
Millon joku insinööri on tarvinnut kertolaskua kummempaa matematiikkaa.... Matematiikan laajuus tutkinossa ei tarkoita yhtään mitään.
- raksateekkari. Sellainen oikea, ei amk.
Ennen teknikot =sairaanhoitajat ja nyt AMKinsinööri = AMK sairaanhoitaja
Sinänsä hassua, että AMK-insinööri lasketaan virallisesti korkeasti koulutetuksi, opistoinsinööri puolestaan toisen asteen suorittaneeksi. Kun tosiaan taso ja vaatimukset olivat opistossa paljon kovemmat. Virkamiesruotsiko on se, joka tekee AMK-tutkinnosta korkeakoulututkinnon?
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä hassua, että AMK-insinööri lasketaan virallisesti korkeasti koulutetuksi, opistoinsinööri puolestaan toisen asteen suorittaneeksi. Kun tosiaan taso ja vaatimukset olivat opistossa paljon kovemmat. Virkamiesruotsiko on se, joka tekee AMK-tutkinnosta korkeakoulututkinnon?
Siksihän opistot muutettiin ammattikorkeakouluiksi, koska mahdollisimman monen haluttiin olevan korkeasti koulutettuja.
Opistoinsinööritutkinto on alempi korkeakoulututkinto.
Vierailija kirjoitti:
Opistoinsinööritutkinto on alempi korkeakoulututkinto.
Siinä tapauksessa merkonomikin on alempi kk-tutkinto.
Lain mukaan AMK lasketaan korkeakouluksi.