Lue keskustelun säännöt.
Voiko aikaisempaa teknillisten oppilaitosten insinöörikoulutusta verrata ammattikorkeatutkintoon?
08.04.2018 |
Kysymys otsikossa. Onko vaatimustaso ollut oleellisesti erilainen ennen ammattikorkeakouluja insinöörikoulutuksessa? Amk:sa tuntuu saavan nelosia tai vitosia suurinpiirtein parin illan vaivannäöllä. Jää tietysti paremmin aikaa työntekoon.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä muutoksissa käy aina niin, että vertaillaan uudesta tutkinnosta vastavalmistuneen osaamista sellaiseen vanhan tutkinnon suorittaneeseen, jolla on 20 vuoden työkokemus. Ja yleensä juuri sen yhden paikan näkökulmasta ja niin, että se 20 vuoden työkokemus on juuri siitä paikasta. Ei enää muisteta, että ei ne vanhat ammattilaisetkaan niin osaavia silloin ensimmäisinä kuukausibnaan valmistumisen jälkeen olleet.
Ihan sama opisto- ja amk-insinöörien kuin esim. perus- ja lähihoitajien vertailuissa. Tottakai aina tutkintoja uudistettaessa jotain jää pois ja jotain uutta tulee tilalle, mutta niin ne työnkuvatkin muuttuvat. Insinöörin hyvä ammattitaito 40 vuotta sitten ja insinöörin hyvä ammattitaito nyt pitävät sisällään aika eri juttuja.
Mitä mieltä olet sairaanhoitajista, jotka eivät osaa kiristää kipsilastan sidettä tai vaihtaa ihosiirteen päällä olevia sidekerroksia? Molemmat toimenpiteet ohjeistettiin, tehkää kotona 😁
Kun ei kotona onnistunut, niin seuraavaksi törmättiin henkilökuntaan, joka oli ihan pihalla.Noh, suurinosa sairaanhoitajista ei ikinä ole missään tekemisissä kipsien kanssa, jos eivät sitten itselleen onnistu hankkimaan. Eikä tuollaisia pieniä yksityiskohtia koulussakaan opeteta. Ja jos jossain olisi mainittukin, niin ei sitä nyt enää myöhemmin muista.
Hoitoala, kuten monet muutkin alat ovat valtavan laajoja. Koulusta opitaan perusta oppimiselle, joka tapahtuu töissä. Ja monet alat, kuten se hoitoala, myös muuttuvat nopeasti. Se, että neljä vuotta sitten osasit esimerkiksi käyttää jotain työhön liittyvää laitetta tai tiesit hoitosuositukset juuri johonkin yksityiskohtaan ei suinkaan tarkoita, että tietäisit ne nyt. Ja kipsit tosiaan ovat todella niche-juttu.
Ei rakennusinsinöörikään välttämättä ymmärrä yhtään mitään lentokoneiden moottoreiden huollon yksityiskohdista.
Kuvittelisi päivystyksessä näkyvän kipsejä paljonkin.
Aina voi kuvitella. Mutta jos aihe ei ollut kyseisen paikan hoitajille tuttu, he eivät siihen työssään arvatenkaan törmää. Kipsejä päivystyksessä toki laitetaan, ja siihen on oma erikoistunut henkilönsä, mutta huolto ei yleensä ole päivystysasia. Ihmiset yleensä osaavat asioita, joita työssään tekevät. Sen sijaan he eivät useinkaan osaa asioita, joita he eivät työssään tai elämässään tarvitse tai tee.
Toki kyse, etenkin hoitoalalla, voi olla keikkalaisista tai varahenkilöstöstä, jotka eivät tietenkään kaikkea kyseisen osaston erityisnäpellystä osaa, mutta etsivät sitten paikalle jonkun, joka osaa.
Minkään alan koulussa, varsinkaan amk- tai yliopistotasolla, ei yleensä mennä kovin nippeleihin, koska porukka työllistyy niin laajasti erilaisiin hommiin ja nekin nippelit, mitä opitaan, yleensä tehokkaasti unohdetaan. Ihmiset yleensä tietävät paljon siitä, mitä tekevät, ja hyvin paljon vähemmän alasta laajemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiselle opiskelu on aina helpompaa kuin nuorelle. Itse tein fysiikan jatko-opintoja aikuisena, ja kvanttimekaniikan ja ydinfysiikan kurssit menivät helposti paremmin kuin nuorilla. Tuttu teki psykologin tutkinnon aikuisena, ja iltapuhteina luettuna tuli pelkkiä parhaita arvosanoja, vaikka oli vaativa päivätyö ja perhe myös siinä sivussa.
Joten siitä, että AMK tuntuu helpommalta, ei voi johtaa sitä, että se olisi helpompaa kuin nuorena opiskeltu insinöörin tai teknikon tutkinto. Aikuinen työssäkäynyt vain yleensä hahmottaa olennaisen nopeammin.
Varmasti ihan totta, mutta kyllä koulutuksen taso on selvästi laskenut AMK:ssa muiden kuin kielien osalta. Tietysti totta on se, että voidaan kyseenalaistaa tarvitseeko matematiikkaa juurikaan työelämässä muut kuin korkeakouluinsinöörit.
Tarkoitatko että kielten opetus on AMKssa laadukasta vai että se on aina ollutkin ihan pohjalla joten alaspäin ei enää pääse?
Kieliähän siellä nimenomaan ei todellakaan osata, edes suomen kielen perusasioiden kuten kirjoitussääntöjen hallinta ja akateemisen tekstin tuottaminen ei ole läheskään kaikille auennut, vaikka nämä periaatteessa pitäisi olla jo peruskoulupohjalta aika pitkälle hanskassa.
Englannin osaaminen ei ole myöskään korkeakoulutasoa nähnytkään, opiskelijat eivät välttämättä tiedä juuri mitään oman alansa sanastosta englanniksi ja esimerkiksi englanninkielisen ammattikirjallisuuden lukeminen ja käyttäminen esimerkiksi opinnäytteessä voi olla täysin mahdotonta.
Ruotsista ei tarvitse edes puhuakaan, virkamiesruotsin kurssit kikkaillaan jotenkin läpi ja todellinen kielitaito on ihan nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiselle opiskelu on aina helpompaa kuin nuorelle. Itse tein fysiikan jatko-opintoja aikuisena, ja kvanttimekaniikan ja ydinfysiikan kurssit menivät helposti paremmin kuin nuorilla. Tuttu teki psykologin tutkinnon aikuisena, ja iltapuhteina luettuna tuli pelkkiä parhaita arvosanoja, vaikka oli vaativa päivätyö ja perhe myös siinä sivussa.
Joten siitä, että AMK tuntuu helpommalta, ei voi johtaa sitä, että se olisi helpompaa kuin nuorena opiskeltu insinöörin tai teknikon tutkinto. Aikuinen työssäkäynyt vain yleensä hahmottaa olennaisen nopeammin.
Varmasti ihan totta, mutta kyllä koulutuksen taso on selvästi laskenut AMK:ssa muiden kuin kielien osalta. Tietysti totta on se, että voidaan kyseenalaistaa tarvitseeko matematiikkaa juurikaan työelämässä muut kuin korkeakouluinsinöörit.
Tarkoitatko että kielten opetus on AMKssa laadukasta vai että se on aina ollutkin ihan pohjalla joten alaspäin ei enää pääse?
Kieliähän siellä nimenomaan ei todellakaan osata, edes suomen kielen perusasioiden kuten kirjoitussääntöjen hallinta ja akateemisen tekstin tuottaminen ei ole läheskään kaikille auennut, vaikka nämä periaatteessa pitäisi olla jo peruskoulupohjalta aika pitkälle hanskassa.
Englannin osaaminen ei ole myöskään korkeakoulutasoa nähnytkään, opiskelijat eivät välttämättä tiedä juuri mitään oman alansa sanastosta englanniksi ja esimerkiksi englanninkielisen ammattikirjallisuuden lukeminen ja käyttäminen esimerkiksi opinnäytteessä voi olla täysin mahdotonta.
Ruotsista ei tarvitse edes puhuakaan, virkamiesruotsin kurssit kikkaillaan jotenkin läpi ja todellinen kielitaito on ihan nolla.
Virkamiesruotsi yliopistossa ei kyllä ole sen kummempi tae ruotsinkielentaidosta myöskään.
Yksi juttu on nykyisten AMK:ien rahasäästöt ja jäljellä olevien opettajien älytön työmäärä. Varmaan se näkyy esim. lopputöiden ohjauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi juttu on nykyisten AMK:ien rahasäästöt ja jäljellä olevien opettajien älytön työmäärä. Varmaan se näkyy esim. lopputöiden ohjauksessa.
Joo ja kun rahoitusten painopistettä siirrettiin entistä enemmän valmistuneiden oppilaiden määrään ja lisättiin vaatimus että vain tietyn opintopistemäärän vuosittain suorittavista opiskelijoista saa rahaa niin luotiin opintojen laadun kannalta aika kyseenalaisia kannustimia.
Käytännössähän tuo on näkynyt niin että vaikeimmat ja siksi harvempien valitsemat kurssit ovat tarjonnasta poistuneet, itseopiskelua lisätty ja lähiopetusta vähennetty ja koitetaan runnoa kaikki vaikka väkisin "samasta putkesta" läpi että pisterajat täyttyvät. Näkynyt tuollaisiakin kursseja että sisällöllisesti sama kurssi kuin ennenkin mutta lisätty 1op edestä "itseopiskelua" jolloin se onkin 6op eikä 5op.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiselle opiskelu on aina helpompaa kuin nuorelle. Itse tein fysiikan jatko-opintoja aikuisena, ja kvanttimekaniikan ja ydinfysiikan kurssit menivät helposti paremmin kuin nuorilla. Tuttu teki psykologin tutkinnon aikuisena, ja iltapuhteina luettuna tuli pelkkiä parhaita arvosanoja, vaikka oli vaativa päivätyö ja perhe myös siinä sivussa.
Joten siitä, että AMK tuntuu helpommalta, ei voi johtaa sitä, että se olisi helpompaa kuin nuorena opiskeltu insinöörin tai teknikon tutkinto. Aikuinen työssäkäynyt vain yleensä hahmottaa olennaisen nopeammin.
Varmasti ihan totta, mutta kyllä koulutuksen taso on selvästi laskenut AMK:ssa muiden kuin kielien osalta. Tietysti totta on se, että voidaan kyseenalaistaa tarvitseeko matematiikkaa juurikaan työelämässä muut kuin korkeakouluinsinöörit.
Yliopisto-opiskelijat osaavat hyvin ruotsia
Tarkoitatko että kielten opetus on AMKssa laadukasta vai että se on aina ollutkin ihan pohjalla joten alaspäin ei enää pääse?Kieliähän siellä nimenomaan ei todellakaan osata, edes suomen kielen perusasioiden kuten kirjoitussääntöjen hallinta ja akateemisen tekstin tuottaminen ei ole läheskään kaikille auennut, vaikka nämä periaatteessa pitäisi olla jo peruskoulupohjalta aika pitkälle hanskassa.
Englannin osaaminen ei ole myöskään korkeakoulutasoa nähnytkään, opiskelijat eivät välttämättä tiedä juuri mitään oman alansa sanastosta englanniksi ja esimerkiksi englanninkielisen ammattikirjallisuuden lukeminen ja käyttäminen esimerkiksi opinnäytteessä voi olla täysin mahdotonta.
Ruotsista ei tarvitse edes puhuakaan, virkamiesruotsin kurssit kikkaillaan jotenkin läpi ja todellinen kielitaito on ihan nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiselle opiskelu on aina helpompaa kuin nuorelle. Itse tein fysiikan jatko-opintoja aikuisena, ja kvanttimekaniikan ja ydinfysiikan kurssit menivät helposti paremmin kuin nuorilla. Tuttu teki psykologin tutkinnon aikuisena, ja iltapuhteina luettuna tuli pelkkiä parhaita arvosanoja, vaikka oli vaativa päivätyö ja perhe myös siinä sivussa.
Joten siitä, että AMK tuntuu helpommalta, ei voi johtaa sitä, että se olisi helpompaa kuin nuorena opiskeltu insinöörin tai teknikon tutkinto. Aikuinen työssäkäynyt vain yleensä hahmottaa olennaisen nopeammin.
Varmasti ihan totta, mutta kyllä koulutuksen taso on selvästi laskenut AMK:ssa muiden kuin kielien osalta. Tietysti totta on se, että voidaan kyseenalaistaa tarvitseeko matematiikkaa juurikaan työelämässä muut kuin korkeakouluinsinöörit.
Yliopisto-opiskelijat osaavat hyvin ruotsia
Tarkoitatko että kielten opetus on AMKssa laadukasta vai että se on aina ollutkin ihan pohjalla joten alaspäin ei enää pääse?Kieliähän siellä nimenomaan ei todellakaan osata, edes suomen kielen perusasioiden kuten kirjoitussääntöjen hallinta ja akateemisen tekstin tuottaminen ei ole läheskään kaikille auennut, vaikka nämä periaatteessa pitäisi olla jo peruskoulupohjalta aika pitkälle hanskassa.
Englannin osaaminen ei ole myöskään korkeakoulutasoa nähnytkään, opiskelijat eivät välttämättä tiedä juuri mitään oman alansa sanastosta englanniksi ja esimerkiksi englanninkielisen ammattikirjallisuuden lukeminen ja käyttäminen esimerkiksi opinnäytteessä voi olla täysin mahdotonta.
Ruotsista ei tarvitse edes puhuakaan, virkamiesruotsin kurssit kikkaillaan jotenkin läpi ja todellinen kielitaito on ihan nolla.
Eipä onnistunut yliopistotasoltakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä muutoksissa käy aina niin, että vertaillaan uudesta tutkinnosta vastavalmistuneen osaamista sellaiseen vanhan tutkinnon suorittaneeseen, jolla on 20 vuoden työkokemus. Ja yleensä juuri sen yhden paikan näkökulmasta ja niin, että se 20 vuoden työkokemus on juuri siitä paikasta. Ei enää muisteta, että ei ne vanhat ammattilaisetkaan niin osaavia silloin ensimmäisinä kuukausibnaan valmistumisen jälkeen olleet.
Ihan sama opisto- ja amk-insinöörien kuin esim. perus- ja lähihoitajien vertailuissa. Tottakai aina tutkintoja uudistettaessa jotain jää pois ja jotain uutta tulee tilalle, mutta niin ne työnkuvatkin muuttuvat. Insinöörin hyvä ammattitaito 40 vuotta sitten ja insinöörin hyvä ammattitaito nyt pitävät sisällään aika eri juttuja.
Mitä mieltä olet sairaanhoitajista, jotka eivät osaa kiristää kipsilastan sidettä tai vaihtaa ihosiirteen päällä olevia sidekerroksia? Molemmat toimenpiteet ohjeistettiin, tehkää kotona 😁
Kun ei kotona onnistunut, niin seuraavaksi törmättiin henkilökuntaan, joka oli ihan pihalla.Noh, suurinosa sairaanhoitajista ei ikinä ole missään tekemisissä kipsien kanssa, jos eivät sitten itselleen onnistu hankkimaan. Eikä tuollaisia pieniä yksityiskohtia koulussakaan opeteta. Ja jos jossain olisi mainittukin, niin ei sitä nyt enää myöhemmin muista.
Hoitoala, kuten monet muutkin alat ovat valtavan laajoja. Koulusta opitaan perusta oppimiselle, joka tapahtuu töissä. Ja monet alat, kuten se hoitoala, myös muuttuvat nopeasti. Se, että neljä vuotta sitten osasit esimerkiksi käyttää jotain työhön liittyvää laitetta tai tiesit hoitosuositukset juuri johonkin yksityiskohtaan ei suinkaan tarkoita, että tietäisit ne nyt. Ja kipsit tosiaan ovat todella niche-juttu.
Ei rakennusinsinöörikään välttämättä ymmärrä yhtään mitään lentokoneiden moottoreiden huollon yksityiskohdista.
Molemmat toimenpiteet ohjeistettiin voi tehdä itse kotona, hankalaa oikeakätisenä kiristää oikean käden sidettä.
Yllätys oli ettei tee-se-itse ohjeistuksen toimenpidettä sairaanhoitajat eivät osaa tehdä.
Moottoreiden huoltoa tuskin käsketään tehdä itse 😁
Vastaavasti sektion pahin vaihe oli katerin laitto, joka otti järkyttävän kipeää. Myöhemmin iltavuoroon tullut vanhempi kätilö huomasi ettei katetri vedä ollenkaan ja laittoi sen uudelleen, eikä ottanut kipeää. Ensimmäinen laittaja oli survonut sen ties minne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä muutoksissa käy aina niin, että vertaillaan uudesta tutkinnosta vastavalmistuneen osaamista sellaiseen vanhan tutkinnon suorittaneeseen, jolla on 20 vuoden työkokemus. Ja yleensä juuri sen yhden paikan näkökulmasta ja niin, että se 20 vuoden työkokemus on juuri siitä paikasta. Ei enää muisteta, että ei ne vanhat ammattilaisetkaan niin osaavia silloin ensimmäisinä kuukausibnaan valmistumisen jälkeen olleet.
Ihan sama opisto- ja amk-insinöörien kuin esim. perus- ja lähihoitajien vertailuissa. Tottakai aina tutkintoja uudistettaessa jotain jää pois ja jotain uutta tulee tilalle, mutta niin ne työnkuvatkin muuttuvat. Insinöörin hyvä ammattitaito 40 vuotta sitten ja insinöörin hyvä ammattitaito nyt pitävät sisällään aika eri juttuja.
Mitä mieltä olet sairaanhoitajista, jotka eivät osaa kiristää kipsilastan sidettä tai vaihtaa ihosiirteen päällä olevia sidekerroksia? Molemmat toimenpiteet ohjeistettiin, tehkää kotona 😁
Kun ei kotona onnistunut, niin seuraavaksi törmättiin henkilökuntaan, joka oli ihan pihalla.Noh, suurinosa sairaanhoitajista ei ikinä ole missään tekemisissä kipsien kanssa, jos eivät sitten itselleen onnistu hankkimaan. Eikä tuollaisia pieniä yksityiskohtia koulussakaan opeteta. Ja jos jossain olisi mainittukin, niin ei sitä nyt enää myöhemmin muista.
Hoitoala, kuten monet muutkin alat ovat valtavan laajoja. Koulusta opitaan perusta oppimiselle, joka tapahtuu töissä. Ja monet alat, kuten se hoitoala, myös muuttuvat nopeasti. Se, että neljä vuotta sitten osasit esimerkiksi käyttää jotain työhön liittyvää laitetta tai tiesit hoitosuositukset juuri johonkin yksityiskohtaan ei suinkaan tarkoita, että tietäisit ne nyt. Ja kipsit tosiaan ovat todella niche-juttu.
Ei rakennusinsinöörikään välttämättä ymmärrä yhtään mitään lentokoneiden moottoreiden huollon yksityiskohdista.
Kuvittelisi päivystyksessä näkyvän kipsejä paljonkin.
Mä oon käynyt kipsattavana ja lastoitettavana kymmeniä kertoja ja en kyllä muista että hoitsut niitä olisi koskaan laittaneet. Lääkintävahtimestari tjsp se minusta on joka kipsit laittaa.
Minulla oli kipsilasta, jonka päällä oleva side olisi pitänyt kiristää. Mitään ei tarvinnut kipsata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi verrata, koska opistoinsinöörin on mahdollista täydentää koulutuksensa AMK-tasoiseksi. Opistoinsinööri ei ole myöskään pätevä hakemaan virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK insinöörien matematiikan tuntien määrä on nykyään sama kuin oli teknikoilla aikanaan. Tilalla huilun ja hanurin soittoa. Eräisiin matematiikka painotteisiin yliopiston linjoille ei voi hakea AMK insinöörin todistuksella. Matematiikan osaaminen ei vain riitä. Vanhat opistoinsinöörit pystyi hakemaan.
Ainakin omalla kohdallani se oli aika tarkka kertaus lukion pitkän matikan kursseista. Matematiikka alkoi murtolukejn laskemisesta...opettaja vain sanoi, että tämä on usein lähtötaso, ettei näitäkään osata. Oma ryhmäni oli poikkeus, kun suurin osa oli täydentäjiä, joten meillä nämä sivuutettiin kuitenkin aika nopeasti, mutta mitään uutta ei meille pitkän matikan lukeneille tullut.
Meillä oli tekussa 80-luvulla matematiikassa muistaakseni matriisilaskentaa.
Vain fysiikka oli lukion kertausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi verrata, koska opistoinsinöörin on mahdollista täydentää koulutuksensa AMK-tasoiseksi. Opistoinsinööri ei ole myöskään pätevä hakemaan virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto.
Opistoinsinöörin ei tarvitse hakea paikkoja, vaan heidät haetaan töihin.Kun teknikkoja ei enään valmistu, niin nostettiin insinöörien oppilasmääriä vastaamaan samaa määrä kuin teku aikana. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tasoon ammattikorkeakoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK insinöörien matematiikan tuntien määrä on nykyään sama kuin oli teknikoilla aikanaan. Tilalla huilun ja hanurin soittoa. Eräisiin matematiikka painotteisiin yliopiston linjoille ei voi hakea AMK insinöörin todistuksella. Matematiikan osaaminen ei vain riitä. Vanhat opistoinsinöörit pystyi hakemaan.
Ainakin omalla kohdallani se oli aika tarkka kertaus lukion pitkän matikan kursseista. Matematiikka alkoi murtolukejn laskemisesta...opettaja vain sanoi, että tämä on usein lähtötaso, ettei näitäkään osata. Oma ryhmäni oli poikkeus, kun suurin osa oli täydentäjiä, joten meillä nämä sivuutettiin kuitenkin aika nopeasti, mutta mitään uutta ei meille pitkän matikan lukeneille tullut.
Meillä oli tekussa 80-luvulla matematiikassa muistaakseni matriisilaskentaa.
Vain fysiikka oli lukion kertausta.
AMK- inssin matikassa oli matriisilaskentaa ja matriisien matlabilla pyörittelyä myös. Lukion pitkässä taisi olla joku pieni johdatus matriiseihin, mutta enemmän sitä oli AMK:ssa. Jotain muutakin oli missä mentiin vähän syvemmälle kuin lukion pitkässä, mutta ei mitään erityisen haastavaa kumminkaan. Fysiikka oli pitkälti lukion kurssien kertausta mutta ainakin sähköopin osalta mentiin myös vähän syvemmälle. Toki tarjolla oli myös jotain signaalinkäsittelykursseja niistä kiinnostuneille joissa olisi vähän haastavampaa matikkaa/fysiikka ehkä ollut vielä.
Diskreetin ja tilastomatematiikan kursseilla oli myös jonkin verran asiaa mitä ei lukion pitkässä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi verrata, koska opistoinsinöörin on mahdollista täydentää koulutuksensa AMK-tasoiseksi. Opistoinsinööri ei ole myöskään pätevä hakemaan virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto.
Opistoinsinöörin ei tarvitse hakea paikkoja, vaan heidät haetaan töihin.Kun teknikkoja ei enään valmistu, niin nostettiin insinöörien oppilasmääriä vastaamaan samaa määrä kuin teku aikana. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tasoon ammattikorkeakoulussa.
Kannattaisi sinun panostaa hieman oikeinkirjoitukseen. "Enään", yhdyssanavirheet, välilyönti jätetty pois pisteen ja seuraavan lauseen väliltä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi verrata, koska opistoinsinöörin on mahdollista täydentää koulutuksensa AMK-tasoiseksi. Opistoinsinööri ei ole myöskään pätevä hakemaan virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto.
Opistoinsinöörin ei tarvitse hakea paikkoja, vaan heidät haetaan töihin.Kun teknikkoja ei enään valmistu, niin nostettiin insinöörien oppilasmääriä vastaamaan samaa määrä kuin teku aikana. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tasoon ammattikorkeakoulussa.
Ei sitä opintoinssiä haeta virkaan missä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, vaikka kuinka olisi ennen ollut inssit rautaa ja laivat puuta.
Onko niissä muuta eroa kuin virkamiesruotsi ja opinnäytetyö AMK:ssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi verrata, koska opistoinsinöörin on mahdollista täydentää koulutuksensa AMK-tasoiseksi. Opistoinsinööri ei ole myöskään pätevä hakemaan virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto.
Opistoinsinöörin ei tarvitse hakea paikkoja, vaan heidät haetaan töihin.Kun teknikkoja ei enään valmistu, niin nostettiin insinöörien oppilasmääriä vastaamaan samaa määrä kuin teku aikana. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tasoon ammattikorkeakoulussa.
Ei sitä opintoinssiä haeta virkaan missä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, vaikka kuinka olisi ennen ollut inssit rautaa ja laivat puuta.
Ei AMK insinööri ole korkeakoulututkinto. Käytännössä ei vastaa edes kandia
Vierailija kirjoitti:
Onko niissä muuta eroa kuin virkamiesruotsi ja opinnäytetyö AMK:ssa?
On.Opistoinsseillä oli huomattavasti vaativampaa matematiikkaa
Mä oon käynyt kipsattavana ja lastoitettavana kymmeniä kertoja ja en kyllä muista että hoitsut niitä olisi koskaan laittaneet. Lääkintävahtimestari tjsp se minusta on joka kipsit laittaa.