Voiko aikaisempaa teknillisten oppilaitosten insinöörikoulutusta verrata ammattikorkeatutkintoon?

Aikuiselle opiskelu on aina helpompaa kuin nuorelle. Itse tein fysiikan jatko-opintoja aikuisena, ja kvanttimekaniikan ja ydinfysiikan kurssit menivät helposti paremmin kuin nuorilla. Tuttu teki psykologin tutkinnon aikuisena, ja iltapuhteina luettuna tuli pelkkiä parhaita arvosanoja, vaikka oli vaativa päivätyö ja perhe myös siinä sivussa.

Joten siitä, että AMK tuntuu helpommalta, ei voi johtaa sitä, että se olisi helpompaa kuin nuorena opiskeltu insinöörin tai teknikon tutkinto. Aikuinen työssäkäynyt vain yleensä hahmottaa olennaisen nopeammin.

Nuorilla on myös monesti bilettäminen yms riennot tärkeämpiä. Yli 25-vuotiasta ei välttis enää niin paljoa kiinnosta varsinkin jos on jo työelämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Aikuiselle opiskelu on aina helpompaa kuin nuorelle. Itse tein fysiikan jatko-opintoja aikuisena, ja kvanttimekaniikan ja ydinfysiikan kurssit menivät helposti paremmin kuin nuorilla. Tuttu teki psykologin tutkinnon aikuisena, ja iltapuhteina luettuna tuli pelkkiä parhaita arvosanoja, vaikka oli vaativa päivätyö ja perhe myös siinä sivussa.

Joten siitä, että AMK tuntuu helpommalta, ei voi johtaa sitä, että se olisi helpompaa kuin nuorena opiskeltu insinöörin tai teknikon tutkinto. Aikuinen työssäkäynyt vain yleensä hahmottaa olennaisen nopeammin.

Varmasti ihan totta, mutta kyllä koulutuksen taso on selvästi laskenut AMK:ssa muiden kuin kielien osalta. Tietysti totta on se, että voidaan kyseenalaistaa tarvitseeko matematiikkaa juurikaan työelämässä muut kuin korkeakouluinsinöörit.

Jos vertaa pelkästään AMK:ta aiemmin ja AMK:ta nyt, niin taso on laskenut resurssien puutteen takia huimasti.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ero oli vanhoissa teknikon ja inssin koulutuksissa? Siis työtehtävien, ei matematiikan osalta?

Teknikoista tuli työnjohtajia vuoromestari, päivämestari tai tuotantomestari. Opistoinsinöörit sijoittuivat alemman tason insinööritehtäviin esim. tuoteinsinööri (vastaa yhdestä tuotteesta) ja korkeammalle tasolle tulivat diplomi insinöörit esim. osastoinsinööri, joka oli tuoteinsinöörien esimies. Tämä siis kemian tehtaassa.

Itse olen viimeisiä vanhan opiston käyneistä. Työkaverina on molempia, eikä meiden ammattitaidossa ymmärtääkseni mitään koulutuksesta johtuvia eroja ole. Silloin kun AMK:t tulivat, meitä peloteltiin, että AMK:n käyneet vie paremmat työpaikat ja saa parempaa palkkaa, mutta se ei näytä toteutuneen.

Vierailija kirjoitti:

Jos vertaa pelkästään AMK:ta aiemmin ja AMK:ta nyt, niin taso on laskenut resurssien puutteen takia huimasti.

Käytännössä varmaan johtui opettajista jotka opettivat alkuaikoina kuten ennenkin.

AP vielä jatkaa. Kävin yhdessä työhaastiksessa eräällä valtiollisella yhtiöllä. Ko. toimipisteessä parhaimmat osaajat oli vanhan teknikkokoulutuksen käyneitä. Luonnollisesti eläkkeelle jäämässä muutaman vuoden sisällä. Talouspuolenkin naisilla oli lähinnä vain merkonomi yms koulutus, mutta vuosikymmenten työkokemusta vaativista controllerin tehtävistä. Itselleni tuli paikasta hyvä fiilis, ei todellakaan ole koulutusten perään kyselty eikä nytkään haetut maisteria. Paikka jäi kylläkin saamatta, kun eivät palkanneet ketään. 

Insinööri kirjoitti:

Itse olen viimeisiä vanhan opiston käyneistä. Työkaverina on molempia, eikä meiden ammattitaidossa ymmärtääkseni mitään koulutuksesta johtuvia eroja ole. Silloin kun AMK:t tulivat, meitä peloteltiin, että AMK:n käyneet vie paremmat työpaikat ja saa parempaa palkkaa, mutta se ei näytä toteutuneen.

Käytännössähän työ opettaa. Tuskin töissäsi tarvii korkeampaa matematiikkaa.

Aika vaikee verrata kyn käy amkta 2018 jotta miten se on ollut 1980 kun ei oo vielä syntynytkään silloin 😂😂😂😂

Näissä muutoksissa käy aina niin, että vertaillaan uudesta tutkinnosta vastavalmistuneen osaamista sellaiseen vanhan tutkinnon suorittaneeseen, jolla on 20 vuoden työkokemus. Ja yleensä juuri sen yhden paikan näkökulmasta ja niin, että se 20 vuoden työkokemus on juuri siitä paikasta. Ei enää muisteta, että ei ne vanhat ammattilaisetkaan niin osaavia silloin ensimmäisinä kuukausibnaan valmistumisen jälkeen olleet.

Ihan sama opisto- ja amk-insinöörien kuin esim. perus- ja lähihoitajien vertailuissa.  Tottakai aina tutkintoja uudistettaessa jotain jää pois ja jotain uutta tulee tilalle, mutta niin ne työnkuvatkin muuttuvat. Insinöörin hyvä ammattitaito 40 vuotta sitten ja insinöörin hyvä ammattitaito nyt pitävät sisällään aika eri juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi verrata. Ennen tekusta tuli porukkaa, joka saattoi ihan oikeasti osatakin jotain.

Nyt AMKista tulee porukkaa jolle pitää opettaa kaikki alusta alkaen siellä harjoittelu/työpaikassa, jopa ihan perusasiat meinaa olla hukassa.

Nyt jo eläkkeellä oleva sairaanhoitaja äitini ehti nähdä töissä myös amk koulutuksen saaneet sairaanhoitajat ja kommentoi työharjoittelusta juuri tuota samaa osaamattomuutta. Tuntuu tuo hoidon opiskelu olevan nykyään niin teoriaa, ettei käytäntö sitten onnistukaan.

Vierailija kirjoitti:

Insinööri kirjoitti:

Itse olen viimeisiä vanhan opiston käyneistä. Työkaverina on molempia, eikä meiden ammattitaidossa ymmärtääkseni mitään koulutuksesta johtuvia eroja ole. Silloin kun AMK:t tulivat, meitä peloteltiin, että AMK:n käyneet vie paremmat työpaikat ja saa parempaa palkkaa, mutta se ei näytä toteutuneen.

Käytännössähän työ opettaa. Tuskin töissäsi tarvii korkeampaa matematiikkaa.

Aika harva muukaan tarvitsee ja ne on sitten diplareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK insinöörien matematiikan tuntien määrä on nykyään sama kuin oli teknikoilla aikanaan. Tilalla huilun ja hanurin soittoa. Eräisiin matematiikka painotteisiin yliopiston linjoille ei voi hakea AMK insinöörin todistuksella. Matematiikan osaaminen ei vain riitä. Vanhat opistoinsinöörit pystyi hakemaan.

Ainakin omalla kohdallani se oli aika tarkka kertaus lukion pitkän matikan kursseista. Matematiikka alkoi murtolukejn laskemisesta...opettaja vain sanoi, että tämä on usein lähtötaso, ettei näitäkään osata. Oma ryhmäni oli poikkeus, kun suurin osa oli täydentäjiä, joten meillä nämä sivuutettiin kuitenkin aika nopeasti, mutta mitään uutta ei meille pitkän matikan lukeneille tullut.

Entisaikoina koulun puolella käytiin lukion pitkän matematiikan taso ja opiston puolella mentiin tuosta yli. Tiedän tuon koska kaveri joka kävi lukiossa pitkän matematiikan hyvin arvosanoin, pääsi hädintuskin tekussa läpi matematiikan kursseista.

Opistotaustainen rakennusinsinööri isäni oli kysellyt AMK:sta mitä vaatii opistotutkinnon päivittäminen amk-tutkinnoksi. Kuulemma ainoastaan opinnäytetyön ja virkamiesruotsin, koska silloinen opistotutkinto on paljon parempi kuin nykyinen AMK.

Insinööri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri kirjoitti:

Itse olen viimeisiä vanhan opiston käyneistä. Työkaverina on molempia, eikä meiden ammattitaidossa ymmärtääkseni mitään koulutuksesta johtuvia eroja ole. Silloin kun AMK:t tulivat, meitä peloteltiin, että AMK:n käyneet vie paremmat työpaikat ja saa parempaa palkkaa, mutta se ei näytä toteutuneen.

Käytännössähän työ opettaa. Tuskin töissäsi tarvii korkeampaa matematiikkaa.

Aika harva muukaan tarvitsee ja ne on sitten diplareita.

juurikin näin.

Vierailija kirjoitti:

Näissä muutoksissa käy aina niin, että vertaillaan uudesta tutkinnosta vastavalmistuneen osaamista sellaiseen vanhan tutkinnon suorittaneeseen, jolla on 20 vuoden työkokemus. Ja yleensä juuri sen yhden paikan näkökulmasta ja niin, että se 20 vuoden työkokemus on juuri siitä paikasta. Ei enää muisteta, että ei ne vanhat ammattilaisetkaan niin osaavia silloin ensimmäisinä kuukausibnaan valmistumisen jälkeen olleet.

Ihan sama opisto- ja amk-insinöörien kuin esim. perus- ja lähihoitajien vertailuissa.  Tottakai aina tutkintoja uudistettaessa jotain jää pois ja jotain uutta tulee tilalle, mutta niin ne työnkuvatkin muuttuvat. Insinöörin hyvä ammattitaito 40 vuotta sitten ja insinöörin hyvä ammattitaito nyt pitävät sisällään aika eri juttuja.

Mitä mieltä olet sairaanhoitajista, jotka eivät osaa kiristää kipsilastan sidettä tai vaihtaa ihosiirteen päällä olevia sidekerroksia? Molemmat toimenpiteet ohjeistettiin, tehkää kotona 😁

Kun ei kotona onnistunut, niin seuraavaksi törmättiin henkilökuntaan, joka oli ihan pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä muutoksissa käy aina niin, että vertaillaan uudesta tutkinnosta vastavalmistuneen osaamista sellaiseen vanhan tutkinnon suorittaneeseen, jolla on 20 vuoden työkokemus. Ja yleensä juuri sen yhden paikan näkökulmasta ja niin, että se 20 vuoden työkokemus on juuri siitä paikasta. Ei enää muisteta, että ei ne vanhat ammattilaisetkaan niin osaavia silloin ensimmäisinä kuukausibnaan valmistumisen jälkeen olleet.

Ihan sama opisto- ja amk-insinöörien kuin esim. perus- ja lähihoitajien vertailuissa.  Tottakai aina tutkintoja uudistettaessa jotain jää pois ja jotain uutta tulee tilalle, mutta niin ne työnkuvatkin muuttuvat. Insinöörin hyvä ammattitaito 40 vuotta sitten ja insinöörin hyvä ammattitaito nyt pitävät sisällään aika eri juttuja.

Mitä mieltä olet sairaanhoitajista, jotka eivät osaa kiristää kipsilastan sidettä tai vaihtaa ihosiirteen päällä olevia sidekerroksia? Molemmat toimenpiteet ohjeistettiin, tehkää kotona 😁

Kun ei kotona onnistunut, niin seuraavaksi törmättiin henkilökuntaan, joka oli ihan pihalla.

Noh, suurinosa sairaanhoitajista ei ikinä ole missään tekemisissä kipsien kanssa, jos eivät sitten itselleen onnistu hankkimaan. Eikä tuollaisia pieniä yksityiskohtia koulussakaan opeteta. Ja jos jossain olisi mainittukin, niin ei sitä nyt enää myöhemmin muista.

Hoitoala, kuten monet muutkin alat ovat valtavan laajoja. Koulusta opitaan perusta oppimiselle, joka tapahtuu töissä. Ja monet alat, kuten se hoitoala, myös muuttuvat nopeasti. Se, että neljä vuotta sitten osasit esimerkiksi käyttää jotain työhön liittyvää laitetta tai tiesit hoitosuositukset juuri johonkin yksityiskohtaan ei suinkaan tarkoita, että tietäisit ne nyt. Ja kipsit tosiaan ovat todella niche-juttu.

Ei rakennusinsinöörikään välttämättä ymmärrä yhtään mitään lentokoneiden moottoreiden huollon yksityiskohdista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä muutoksissa käy aina niin, että vertaillaan uudesta tutkinnosta vastavalmistuneen osaamista sellaiseen vanhan tutkinnon suorittaneeseen, jolla on 20 vuoden työkokemus. Ja yleensä juuri sen yhden paikan näkökulmasta ja niin, että se 20 vuoden työkokemus on juuri siitä paikasta. Ei enää muisteta, että ei ne vanhat ammattilaisetkaan niin osaavia silloin ensimmäisinä kuukausibnaan valmistumisen jälkeen olleet.

Ihan sama opisto- ja amk-insinöörien kuin esim. perus- ja lähihoitajien vertailuissa.  Tottakai aina tutkintoja uudistettaessa jotain jää pois ja jotain uutta tulee tilalle, mutta niin ne työnkuvatkin muuttuvat. Insinöörin hyvä ammattitaito 40 vuotta sitten ja insinöörin hyvä ammattitaito nyt pitävät sisällään aika eri juttuja.

Mitä mieltä olet sairaanhoitajista, jotka eivät osaa kiristää kipsilastan sidettä tai vaihtaa ihosiirteen päällä olevia sidekerroksia? Molemmat toimenpiteet ohjeistettiin, tehkää kotona 😁

Kun ei kotona onnistunut, niin seuraavaksi törmättiin henkilökuntaan, joka oli ihan pihalla.

Noh, suurinosa sairaanhoitajista ei ikinä ole missään tekemisissä kipsien kanssa, jos eivät sitten itselleen onnistu hankkimaan. Eikä tuollaisia pieniä yksityiskohtia koulussakaan opeteta. Ja jos jossain olisi mainittukin, niin ei sitä nyt enää myöhemmin muista.

Hoitoala, kuten monet muutkin alat ovat valtavan laajoja. Koulusta opitaan perusta oppimiselle, joka tapahtuu töissä. Ja monet alat, kuten se hoitoala, myös muuttuvat nopeasti. Se, että neljä vuotta sitten osasit esimerkiksi käyttää jotain työhön liittyvää laitetta tai tiesit hoitosuositukset juuri johonkin yksityiskohtaan ei suinkaan tarkoita, että tietäisit ne nyt. Ja kipsit tosiaan ovat todella niche-juttu.

Ei rakennusinsinöörikään välttämättä ymmärrä yhtään mitään lentokoneiden moottoreiden huollon yksityiskohdista.

Kuvittelisi päivystyksessä näkyvän kipsejä paljonkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vertaa pelkästään AMK:ta aiemmin ja AMK:ta nyt, niin taso on laskenut resurssien puutteen takia huimasti.

Käytännössä varmaan johtui opettajista jotka opettivat alkuaikoina kuten ennenkin.

Mjaah, meillä kyllä johtui nimenomaan resursseista eli kun rahoituksia rukattiin niin siinä sivussa loppuivat kaikki haastavimmat ja mielenkiintoisimmat kurssit. Samalla nuoremmat ja innokkaammat, tuntikeikkalaisena töitä tehneet opettajat hävisivät ja jäljelle jäi vain niitä vanhoja muumioita jotka lähinnä laskeskelevat vain päiviä eläkkeeseen ja kierrättävät samoja, 80-luvulla tuhertamiaan kalvoja ja kokeita materiaaleinaan.