Onko sivistyneitä elämänkoululaisia olemassa?

Tuliko tämä termi alunperin siitä että kouluttamaton ihminen halusi korostaa elämänkokemuksen merkitystä?

Moni on rankan elämän kouliinnuttamana oppinut ymmärtämään asioita syvemmin kuin oppikirjoja tenttimällä ehkä olisi.

up

Vierailija kirjoitti:

Kyllä elämänkoululainen on mielestäni viittaus nimenomaan sivistymättömyyteen. Suomenkielinen vastine termille white trash.

Englanninkielisessä maailmassa sen vastine on school of hard knocks. Se viittaa sellaiseen tietoon joka on kertynyt elämänkokemuksen eikä muodollisen koulutuksen kautta.  https://en.wikipedia.org/wiki/School_of_Hard_Knocks

Minusta sen viimeaikainen käyttö haukkumasanana liittyy sanan käyttäjän ylemmyydentunteeseen ja mustavalkoiseen ajatteluun. Että on parempi ihminen koska on jokin tutkintotodistus.

WT-sanan käyttö tällä palstalla menee vielä pitemmälle, ei riitä koulutus ettei ole roskaväkeä vaan pitää täyttää vielä pitkä lista tyylikriteejä. 

Elämänkoululaiset ovat usein henkisesti syvempiä ja avarakatseisempia. Parempia ystäviä saa hakea. Elämänarvot kohdallaan.

Miksei olisi?

XD

Ei ole. Sivistynyt ihminen etsii tietoa ja kulttuuria, haluaa kyseenalaistaa sekä hyvän yleistiedon lisäksi tietää jostain aiheesta pintaraapaisua enemmän: silloin paikkana on yleensä yliopisto. Elämänkoululainen voi siis tulla sivistyneeksi mutta ei olla kumpaakin.

Elämänkoululainenkin voi olla kiinnostunut monista aiheista mutta sivistykseen tarvitaan lisäksi laadukasta opetusta korkeakoulutasolla ja objektiivisuutta. Syvällisten puhuminen kapakassa tai edes kavereiden kanssa ei ole sivistystä, se on lopulta vain haaveilua toisten samantasoisten seurassa eikä johda oppimiseen.

Tittelin voi ihminen itselleen antaa. Minusta nämä ihmiset, jotka antavat itselleen tämän tittelin ajattelevat, että vain heillä ja muilla ryhmään kuuluvilla on vertaistaan vailla oleva elämänkokemus, traagisia tapahtumia elämässään ja sen hetkisen elämän rankkuus. Kyllähän tittelillä halutaan tuoda esille myös elämäntapojen epäterveellisyyttä ja myös viranomais/yhteiskunta vastaisuutta.

Riippuu siitä, mitä elämänkoululla tarkoitetaan.

Yleensä sillä pyritään korostamaan omaa paremmuutta suhteessa koulutettuihin ts. elämänkoululaisella on mielestään jotain sellaista, mitä ei voi koulussa oppia. Yleensä esimerkiksi väkivaltainen tai huumeiden täyttämä menneisyys, jolloin vaikutelma on oikeastaan päinvastainen, mitä tämä henkilö haluaisi itsestään antaa. Omasta mielestään elämänkoululainen on uskottava ja kova tyyppi, muiden mielestä täysi idiootti.

Sellainen, joka halveksuu koulutusta ja pitää "elämänkokemusta" (mite se sitten ikinä tarkoittaakin) parempana, ei yksinkertaisesti ymmärrä, mitä koulussa tehdään. Toisin sanoen on niin pihalla maailman menosta, ettei tiedä miten tyhmä on.

Kouluttamaton ei ole sama asia kuin elämänkoululainen. Henkilö, jolla ei ole mitään tutkintoa, voi silti olla täysin tasapainoinen ja älykäs, ymmärtää koulutuksen merkityksen ja hänellä voi olla monia käytännön taitoja. Tällaiset ihmiset eivät tosin taida kutsua itseään elämänkoululaisiksi.

Ihmiset eivät tiedä, mitä sivistys tarkoittaa. Se mielletään vain yleisesti hyväksi ominaisuudeksi, joka kaikilla tulisi olla. Siksi moni yrittää selitellä olevansa sivistynyt, vaikka ei todellisuudessa ole. Henkilö voi olla hyvä tyyppi ja taitava, vaikka ei olisi sivistynyt.

Sivistys syntyy koulutuksesta, laajasta ja monipuolisesta yleistiedosta sekä kyvystä nähdä yhteiskunta, oma osaaminen ja oma tietotaso realistisesti.

Vierailija kirjoitti:

Lukutaitoinen, itsensä kehittämisestä kiinnostunut ihminen voi hankkia laajat tiedot  ja hyvän yleissivistyksen vaikkei nimellistä koulutusta olisikaan. Ihan riippuu henkilön omasta motivaatiosta. Yliopiston kirjastoon on vapaa pääsy kaikilla.

Tuolla perusteella mitään koululaitosta ja varsinkaan korkeakouluja ei tarvittaisi.

Oppimiseen tarvitaan opettajia. Lääkäriksi, diplomi-insinööriksi tai kirjallisuuden asiantuntijaksi ei voi tulla ilman opettajia, vaikka kaikki materiaali annettaisiin eteen. Ihminen ei pysty opettamaan itseään kuin tiettyyn rajaan asti, koska ei pysty tarkastelemaan omia tuotoksiaan kriittisesti, hahmottamaan kokonaisuuksia silloin, kun oppiminen on vielä kesken eikä erottamaan, mikä on olennaista ja mikä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukutaitoinen, itsensä kehittämisestä kiinnostunut ihminen voi hankkia laajat tiedot  ja hyvän yleissivistyksen vaikkei nimellistä koulutusta olisikaan. Ihan riippuu henkilön omasta motivaatiosta. Yliopiston kirjastoon on vapaa pääsy kaikilla.

Tuolla perusteella mitään koululaitosta ja varsinkaan korkeakouluja ei tarvittaisi.

Oppimiseen tarvitaan opettajia. Lääkäriksi, diplomi-insinööriksi tai kirjallisuuden asiantuntijaksi ei voi tulla ilman opettajia, vaikka kaikki materiaali annettaisiin eteen. Ihminen ei pysty opettamaan itseään kuin tiettyyn rajaan asti, koska ei pysty tarkastelemaan omia tuotoksiaan kriittisesti, hahmottamaan kokonaisuuksia silloin, kun oppiminen on vielä kesken eikä erottamaan, mikä on olennaista ja mikä ei.

Vättämä ei ole kovinkaan aukoton. Esimerkiksi IT-alalla on paljon itse oppineita jotka ovat huomattavasti pätevämpiä kaikilla mittareilla kuin keskimäärin korkeakoulusta valmistuneet. Todellisuus on että opetettuna saat perustiedot ja siitä eteenpäin sinun pitää kehittää itseäsi, mikäli haluat oikeasti hyväksi.

Silti, mielestäni voi olla ihmisiä jotka ovat hyvin päteviä työssään, mutta eivät kokonaisuuden näkökulmasta kovinkaan "sivistyneitä". Usein ymmärtämättömyys toisia ihmisiä kohtaan on heikko, joko ei ymmärretä heikommassa asemassa olevia tai sitten menestyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukutaitoinen, itsensä kehittämisestä kiinnostunut ihminen voi hankkia laajat tiedot  ja hyvän yleissivistyksen vaikkei nimellistä koulutusta olisikaan. Ihan riippuu henkilön omasta motivaatiosta. Yliopiston kirjastoon on vapaa pääsy kaikilla.

Tuolla perusteella mitään koululaitosta ja varsinkaan korkeakouluja ei tarvittaisi.

Oppimiseen tarvitaan opettajia. Lääkäriksi, diplomi-insinööriksi tai kirjallisuuden asiantuntijaksi ei voi tulla ilman opettajia, vaikka kaikki materiaali annettaisiin eteen. Ihminen ei pysty opettamaan itseään kuin tiettyyn rajaan asti, koska ei pysty tarkastelemaan omia tuotoksiaan kriittisesti, hahmottamaan kokonaisuuksia silloin, kun oppiminen on vielä kesken eikä erottamaan, mikä on olennaista ja mikä ei.

sanopa muuta. yliopistolla/koulussa ympärillä on kymmeniä tai satoja samoja asioita oppimaan tulleita/samoista asioista kiinnostuneita/samoja asioita harrastaneita.

Vihervasemmistossa ollaan myös kiipijöitä ja jotkin perintövero ja ankara verotus myös mieleen kun asemansa mukaan kokevat kaltoin kohdelluksi.Myös matalan statuksen omaavien vanhempiin ja sisaruksia pidetään etäisyyttä.