Taloustieteen perusteita mammoille rautalangasta: Työllisyys ei ole positiviinen asia.

Jatkoa:

Kun hallitus kailottaa työllisyysasteen nousun perään ja työttömyyden vähentämiseksi, se todellisuudessa tarkoittaa haluavansa lisää rahaa (ja toki haluaa olla maksamatta työttömyyskorvauksia). Ja työllähän toki sitä rahaa usein saadaan. Hallitus ei kuitenkaan jaksa filosofoida ja erikseen täsmentää tietämättömälle väestönosalle, että ei se työnteko oikeasti kiinnosta, vaan se, syntyykö tuotteita, palveluita ja rahaa, joilla yhteiskunta pyörii. Jos työtön oppii taikomaan työtuloksen tyhjästä ilmasta, niin hallitus on siihenkin vaihtoehtoon aivan tyytyväinen, työllä itsellään kun ei ole todellisuudessa merkitystä.

Iiro Insinöörihän voi nykypäivänä rakentaa robotin, joka tekee Iiron duunit, ja Iiro sitten töidensä sijaan mieluummin tuijottelee tosiTV:tä kotonaan. Hallituksen kannalta tämä on sama asia kuin Iiro itse tekisi duuninsa. (Tokihan hallitus silti patistaa Iiroa etsimään uuden työn, koska siitähän saisi vieläkin enemmän hyvinvointia, nyt sekä robotin tuotannon että Iiron tuotannon yhteissumman)

Veden kantaminen ämpärillä lätäköstä toiseen ja takaisin on sekin työtä. Työstä ei siis ole pulaa, sitähän voi kuka tahansa keksiä juuri niin paljon kuin haluaa. Ongelmana on tuottavan työn keksiminen, jotta saataisiin runsaasti tuotantoa. Purkan raaputtaminen asfaltista on jo paljon parempaa työtä kuin kantaa vettä edestakaisin. Sekään ei silti ole välttämättä tarpeeksi tuottavaa. Järkevyyttä mitataan usein sillä, että onko joku valmis maksamaan riittävää palkkaa työstä.

Esimerkiksi vanhusten hoitaminen on järkevää työtä, mutta se ei ole niinkään tuottavaa työtä. Ei ole järkevää sanoa, että "vanhusten hoitaminenhan työllistää ihmisiä, eli se on hyvä juttu". Jos voisimme taikoa vanhukset nuoriksi, jotka eivät vaatisi ylimääräistä hoitotyötä, tekisimme niin, ja "turhan" työn tekevät ihmiset voisivat siirtyä tuottaviin töihin (tai vaikka lomailemaan). Vastaavasti emme myöskään hakkaa ihmisiä sairaalakuntoon ihan vain sen takia, että lääkäreille olisi enemmän töitä, emmekä myöskään riko ikkunoita, jotta ikkunankorjaajille olisi enemmän töitä. Mieluummin rakentaisimme vaikkapa kesäasuntoja arvottavaksi kansalaisten kesken, joka olisi oikeasti elintasoa nostavaa työtä.

Jäikös jollekin vielä epäselväksi?

Ajattelusi on kovin vanhanaikaista ja lyhytnäköistä.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelusi on kovin vanhanaikaista ja lyhytnäköistä.

Sit sä varmaankin osaat myös perustella, mikä siinä on vikana, eikös niin?

Alapeukkujen määrästä päätellen ei taida luonnistua näinkään yksinkertaisten asioiden hahmottaminen kaikilta. Saisiko niitä perusteltuja argumentteja tai kertoisitteko mikä jäi epäselväksi, niin muotoillaan rautalanka paremmaksi, jookos? Tietämättömyys näin perustavanlaatuisista asioista kun vaikuttaa aivan kaikkien meidän elämäämme esim. äänestämiskäyttäytymisenne takia. Tässä ei ole nyt kyse mistään mun mielipiteistä, vaan realiteeteista, joita kouluissakin voisitte oppia, jos vaivautuisitte käymään.

Tämä aihe täytyisi pitää esillä varsinkin nyt automaation ja robotiikan suuren tulemisen aikana. Työnteko ja toimeentulo väistämättä erotettava toisistaan, sillä kykenemme tuottamaan pian melkein kaikki hyödykkeemme ilman ihmistyövoimaa.

Robotteja on verotettava, ja kansalaisille on maksettava kansalaispalkka. Muussa tapauksessa yritykset hankkiutuvat palkkakuluista eroon automatisoimalla työt, ja lisääntyneen tehokkuuden ja säästöjen mukanaan tuomat voitot jaetaan omistajille.

Tuloerot lisääntyvät räjähdysmäisesti, ja pian 1% omistaa 99%:a kaikesta.

Voisinhan minäkin heittää päivät pitkät muroja lattialle ja imuroida, ja sanoa sitten tekeväni valtavasti kotitöitä, mitään järkeä siinä ei silti olisi. Ja imuroinnin voin myös ulkoistaa robotilla. Samasta ilmiöstä on kysymys.

Siis ymmärsinkö oikein, että työnteko ei ole hyvä asia?

Jos työnteosta ei saisi mitään lisähyvää, niin aika äkkiä ne traktorikuskit siitä luopuisi eli ruokaa ei enää tuotettaisi kaikille, vaan ainoastaan niille, jotka siitä maksavat. Silloin ne, jotka eivät tee töitä, eivät saisi ruokaa. Okei, sinun teoriallasi he ryhtysivät varastamaan, mutta mistä? Tuottajat siirtäisi raaka-aineet lukkojen taakse, pelloilla kulkisi aseelliset vartijat jne.

Jos työnteko ja toimeentulo erotetaan toisistaan, pitää työtä tekeville ja alkutuotantoon maksaa huomattavasti enemmän kuin nyt, koska kuka muuten on niin typerä, että käyttää aikaansa robottien korjaamiseen muiden laiskotellessa?

Eli jos valitset työnteon, saat paljon maallista mammonaa ja hyvää, mutta jos valitset kansalaispalkan, saat paljon omaa aikaa, mutta sinulla ei ole varaa samaan elintasoon kuin työtä tekevillä. Kansalaispalkkaa saavilla esim. ruuanhankinta perustuu omatoimiseen viljelyyn pienellä kaupunkipalstalla.

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärsinkö oikein, että työnteko ei ole hyvä asia?

Ymmärsit aivan oikein. Työn lopputulos on se hyvä asia, ei työ itse. Jos haluan omenan, jotta elintasoni nousisi, on sinällään yhdentekevää, saanko omenan kiipeilemällä sen puusta vaivalloisesti vai tippuuko se sopivasti käteeni kun kävelen omenapuun alta. Itseni kannalta on tietenkin optimaalisinta, jos en joudu kiipeilemään (työtä tekemään) omenan saadakseni.

Jos työnteosta ei saisi mitään lisähyvää, niin aika äkkiä ne traktorikuskit siitä luopuisi eli ruokaa ei enää tuotettaisi kaikille, vaan ainoastaan niille, jotka siitä maksavat.

Tuota noin, näinhän se on nykyäänkin? Vai näetkö sä paljonkin maajusseja tuolla, jotka hyvää hyvyyttään käyvät päivät pitkät pelloilla omakustanteisesti tuottamassa muille ilmaista ruokaa? Toki kaikenmaailman hyväntekijöitä on, mutta varmasti ovat harvassa suhteessa niihin ihmisiin, joille työ on lähinnä keino saada rahaa (jolla ostaa tuotteita ja palveluita).

Silloin ne, jotka eivät tee töitä, eivät saisi ruokaa.

Eihän näin voida päätellä. Yhteiskunta jakaa ruokaa myös työttömille (rahan muodossa). Aiemmin on kylä tai sukulaiset pitäneet huolen työttömistä (tai sitten eivät ole, jolloin on nälkä korjannut, jos varastelu ei ole toiminut). Ei modernissa yhteiskunnassa ihmiset ole muiden hyväntekeväisyyden armoilla, vaan yhteiskunnan.

Jos työnteko ja toimeentulo erotetaan toisistaan, pitää työtä tekeville ja alkutuotantoon maksaa huomattavasti enemmän kuin nyt, koska kuka muuten on niin typerä, että käyttää aikaansa robottien korjaamiseen muiden laiskotellessa?

Miksi lopulta kukaan käyttäisi aikaansa robottien korjaamiseen? Robotithan korjaavat toinen toisensa heti kun osaavat. Niin kauan kun robotti ei osaa korjata toista robottia, eivät ne myöskään merkittävissä määrin vie ihmisten työpaikkojakaan, koska eivät ne silloin osaa paljoa muutakaan. Siinä välivaiheessa kun robotinkorjaajista uhkaa tulla pula, niiden palkat nousevat, kunnes korjaajapulaa ei ole.

Kansalaispalkkaa saavilla esim. ruuanhankinta perustuu omatoimiseen viljelyyn pienellä kaupunkipalstalla.

Ei tule perustumaan. Tuossa ei ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Robotteja on verotettava, ja kansalaisille on maksettava kansalaispalkka.

Robotteja ei voida verottaa, koska "robottia" ei ole mahdollista määritellä järkevästi (mieti vaikka hetki, missä vaiheessa "koneesta/työkalusta" tulee "robotti" tai "algoritmista" tulee "tekoäly", jotain täsmällistä lainsäädännöllistä määritelmää käyttäen). Yritysten yhteisöveroa sen sijaan voidaan nostaa.

Muussa tapauksessa yritykset hankkiutuvat palkkakuluista eroon automatisoimalla työt, ja lisääntyneen tehokkuuden ja säästöjen mukanaan tuomat voitot jaetaan omistajille.

Töiden automatisointi on se, mihin yhteiskunnankin pitää kannustaa, joten robottiveroja ei senkään takia tule. Sen sijaan pitäisi tulla veroja, joissa verotetaan ihmistyön käyttöä, jotta robotteja saataisiin nopeammin työpaikoille, tai veronalennuksia robottien käytöstä. Verotulot voidaan ottaa voitoista, kuten nykyäänkin, mutta prosenttia vain rukataan ylöspäin (jos edes tarvitsee, koska robotiikkahan laskee kaiken hintaa, joka on valtion ja ihmisten kannalta tavallaan sama asia kuin että verotulot kasvaisivat sen verran).

Tuloerot lisääntyvät räjähdysmäisesti, ja pian 1% omistaa 99%:a kaikesta.

Robottien kanssa tällä ei tosin ole mitään tekemistä, vaan verotuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärsinkö oikein, että työnteko ei ole hyvä asia?

Ymmärsit aivan oikein. Työn lopputulos on se hyvä asia, ei työ itse. Jos haluan omenan, jotta elintasoni nousisi, on sinällään yhdentekevää, saanko omenan kiipeilemällä sen puusta vaivalloisesti vai tippuuko se sopivasti käteeni kun kävelen omenapuun alta. Itseni kannalta on tietenkin optimaalisinta, jos en joudu kiipeilemään (työtä tekemään) omenan saadakseni.

Jos työnteosta ei saisi mitään lisähyvää, niin aika äkkiä ne traktorikuskit siitä luopuisi eli ruokaa ei enää tuotettaisi kaikille, vaan ainoastaan niille, jotka siitä maksavat.

Tuota noin, näinhän se on nykyäänkin? Vai näetkö sä paljonkin maajusseja tuolla, jotka hyvää hyvyyttään käyvät päivät pitkät pelloilla omakustanteisesti tuottamassa muille ilmaista ruokaa? Toki kaikenmaailman hyväntekijöitä on, mutta varmasti ovat harvassa suhteessa niihin ihmisiin, joille työ on lähinnä keino saada rahaa (jolla ostaa tuotteita ja palveluita).

Silloin ne, jotka eivät tee töitä, eivät saisi ruokaa.

Eihän näin voida päätellä. Yhteiskunta jakaa ruokaa myös työttömille (rahan muodossa). Aiemmin on kylä tai sukulaiset pitäneet huolen työttömistä (tai sitten eivät ole, jolloin on nälkä korjannut, jos varastelu ei ole toiminut). Ei modernissa yhteiskunnassa ihmiset ole muiden hyväntekeväisyyden armoilla, vaan yhteiskunnan.

Jos työnteko ja toimeentulo erotetaan toisistaan, pitää työtä tekeville ja alkutuotantoon maksaa huomattavasti enemmän kuin nyt, koska kuka muuten on niin typerä, että käyttää aikaansa robottien korjaamiseen muiden laiskotellessa?

Miksi lopulta kukaan käyttäisi aikaansa robottien korjaamiseen? Robotithan korjaavat toinen toisensa heti kun osaavat. Niin kauan kun robotti ei osaa korjata toista robottia, eivät ne myöskään merkittävissä määrin vie ihmisten työpaikkojakaan, koska eivät ne silloin osaa paljoa muutakaan. Siinä välivaiheessa kun robotinkorjaajista uhkaa tulla pula, niiden palkat nousevat, kunnes korjaajapulaa ei ole.

Kansalaispalkkaa saavilla esim. ruuanhankinta perustuu omatoimiseen viljelyyn pienellä kaupunkipalstalla.

Ei tule perustumaan. Tuossa ei ole mitään järkeä.

Tietenkin kansalaispalkkaa saavat tuottaisivat itse ruokansa, koska systeemi perustuu hyvin pitkälti omavaraistalouteen siltä osin, mitä robotit ei hoida. Maatalous tulee olemaan yksi sellainen sektori, jossa työn yksinkertaisuudesta huolimatta tarvitaan ihmisiä. Lypsyrobotti löytyy melkein joka navetasta, mutta ei se ole poistanut ihmistyön tarvetta. Tulevaisuuden maatalous tuottaa vain maksukykyiselle porukalle puhdasta ruokaa, loput syövät ruuansulatuselimistölle ongelmia  tuovaa keinoruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärsinkö oikein, että työnteko ei ole hyvä asia?

Ymmärsit aivan oikein. Työn lopputulos on se hyvä asia, ei työ itse. Jos haluan omenan, jotta elintasoni nousisi, on sinällään yhdentekevää, saanko omenan kiipeilemällä sen puusta vaivalloisesti vai tippuuko se sopivasti käteeni kun kävelen omenapuun alta. Itseni kannalta on tietenkin optimaalisinta, jos en joudu kiipeilemään (työtä tekemään) omenan saadakseni.

Jos työnteosta ei saisi mitään lisähyvää, niin aika äkkiä ne traktorikuskit siitä luopuisi eli ruokaa ei enää tuotettaisi kaikille, vaan ainoastaan niille, jotka siitä maksavat.

Tuota noin, näinhän se on nykyäänkin? Vai näetkö sä paljonkin maajusseja tuolla, jotka hyvää hyvyyttään käyvät päivät pitkät pelloilla omakustanteisesti tuottamassa muille ilmaista ruokaa? Toki kaikenmaailman hyväntekijöitä on, mutta varmasti ovat harvassa suhteessa niihin ihmisiin, joille työ on lähinnä keino saada rahaa (jolla ostaa tuotteita ja palveluita).

Silloin ne, jotka eivät tee töitä, eivät saisi ruokaa.

Eihän näin voida päätellä. Yhteiskunta jakaa ruokaa myös työttömille (rahan muodossa). Aiemmin on kylä tai sukulaiset pitäneet huolen työttömistä (tai sitten eivät ole, jolloin on nälkä korjannut, jos varastelu ei ole toiminut). Ei modernissa yhteiskunnassa ihmiset ole muiden hyväntekeväisyyden armoilla, vaan yhteiskunnan.

Jos työnteko ja toimeentulo erotetaan toisistaan, pitää työtä tekeville ja alkutuotantoon maksaa huomattavasti enemmän kuin nyt, koska kuka muuten on niin typerä, että käyttää aikaansa robottien korjaamiseen muiden laiskotellessa?

Miksi lopulta kukaan käyttäisi aikaansa robottien korjaamiseen? Robotithan korjaavat toinen toisensa heti kun osaavat. Niin kauan kun robotti ei osaa korjata toista robottia, eivät ne myöskään merkittävissä määrin vie ihmisten työpaikkojakaan, koska eivät ne silloin osaa paljoa muutakaan. Siinä välivaiheessa kun robotinkorjaajista uhkaa tulla pula, niiden palkat nousevat, kunnes korjaajapulaa ei ole.

Kansalaispalkkaa saavilla esim. ruuanhankinta perustuu omatoimiseen viljelyyn pienellä kaupunkipalstalla.

Ei tule perustumaan. Tuossa ei ole mitään järkeä.

Tietenkin kansalaispalkkaa saavat tuottaisivat itse ruokansa, koska systeemi perustuu hyvin pitkälti omavaraistalouteen siltä osin, mitä robotit ei hoida. Maatalous tulee olemaan yksi sellainen sektori, jossa työn yksinkertaisuudesta huolimatta tarvitaan ihmisiä. Lypsyrobotti löytyy melkein joka navetasta, mutta ei se ole poistanut ihmistyön tarvetta. Tulevaisuuden maatalous tuottaa vain maksukykyiselle porukalle puhdasta ruokaa, loput syövät ruuansulatuselimistölle ongelmia  tuovaa keinoruokaa.

Ei tietenkään kukaan kasvata omia ruokiaan, koska se on naurettavan tehotonta. Miksi ihmeessä tuhannet ihmiset piipertäisivät pihoillaan, kun yksi ihminen voi traktorinsa kanssa suhailla pelloilla?

Maataloudessa ei todellakaan tulla tarvitsemaan ihmisiä. Mikä se työtehtävä muka on, johon ihmistä aina tarvitaan? Mitään estettä ei ole sille, että tekoäly on ihmisen älyinen, joten ei silloin mitään ihmisen nykyisin tekemää työtäkään voi edes olla olemassa, jota ei kone voisi hoitaa.

Ap, nyt vedät mutkat aika pahasti suoraksi. Huomaa, ettet ole oikeasti perehtynyt kansantaloustieteeseen, vaan luet yksittäisiä teorioita etsiäksesi omille motiiveillesi perusteluita, ymmärtämättä kokonaisuudesta hittojakaan.

On totta, että elvyttävälle valtionpanostukselle parempi vaihtoehto olisi tueton, verovaroja kuluttamaton yksityisyritteliäisuus ja tuotanto. Silti valtion varoilla voidaan luoda tuotantopanoksia ja edellytyksiä, jotka ovat välttämättömiä kansantaloudelle, esimerkiksi rakentamalla infrastruktuuria, kouluttamalla työvoimaa, järjestämällä päivähoitoa työssäkäyvien lapsille, hoitamalla sairaita, valvomalla järjestystä, hoitamalla vanhukset (koska muuten jokaisen pitäisi varautua vanhuuteen itse säästämällä, mikä veisi rahat kulutuksesta) jne.

Sen sijaan työttömyyskulut ovat melko lailla hukkaanheitettyä rahaa, raa'asti sanottuna. Yhteiskuntarauhan takia sekin silti kannattaa. Ja siksi, että jos työttömyysturvaa ei yhteiskunta järjestä, kansalaisten pitäisi itse säästää työttömyyden varalta, mikä olisi kalliimpi vaihtoehto ja sitoisi paljon rahaa pois kulutuksesta.

Työttömänä perse homeessa makaavat eivät kuitenkaan tuota mitään yhteiskunnalle. He ovat vain ns. ottavana osapuolena. Eikä mikään pakota yhteiskuntaa heille jakamaan rahaa, monessa kehitysmaassa ei työttömyysturvaa ole ja mm, Yhdysvalloissa valtion tuki on mitätön, ihmiset säästävät käytännössä itse työttömyyden varalta.

Eli kyllä, melkein mikä tahansa bkt:ssa näkyvä tuottava työ on parempi kuin pelkkä kotonamöllöttely.

Esimerkissäsi - lapsi rikkoo kauppiaan ikkunan ja kauppias joutuu ostamaan uuden - on selvää, että rikkoutuneessa ikkunassa haaskuuseen mennyt raha on poissa kakusta verrattuna siihen, että kauppias olisi käyttänyt rahansa muutoin johonkin kulutukseen, jolloin kansantaloudessa olisi liikkunut about sama rahasumma mutta myös varallisuus karttunut.

Jos Suomen kansantalous vaikkapa tuottaisi - kuvitellaan vähän ja simplifioifaan asiaa, koska moni ei hahmota isoja summia - tuhat euroa vuodessa sadalla tuhannella työttömällä, tilanne olisi huomattavasti parempi kuin jos kansantalous tuottaisi tuhat euroa kolmellasadalla tuhannella työttömällä. Jo ihan siksi, että menopuolella olisi kolmasosan pienemmät työttömyys/sosiaalimenot.

Lisäksi kaksisataa tuhatta työllistä aivan varmasti näkyisi myös siinä kansantalouden loppusummassa, vaikka nyt sitten vain satasen väärtinä (jos se lähtösumma oli yksinkertaistuksen vuoksi vain tonni).

Se on kyllä ihan totta, että kun työvoiman tarve muuttuu, ongelmana on se, miten verotetaan ja kannustetaan uudelleenkouluttautumaan aloille, joilla työvoimaa vielä tarvitaan. Väestö ikääntyy huimaa vauhtia, ja kaikki työikäiset pitäisi kyllä pitää mukana työvoimassa, mikä edellyttää tosiaan uudelleenkoulutusta.

Ja tosi sekin, että niitä "traktoreita" pitäisi voida verottaa, koska jos pelkästään verotetaan koko ajan supistuvaa työvoimaa, VALTIOLTA LOPPUU VEROT, JOISTA JAKAA SITÄ ELATUSTA TYÖTTÖMILLE.

Tai ruokaa. Eli ei, jaettavaa ei synny, jos vain pieni osa sakista duunaa ja valtion tulot muodostuvat entiseen tapaan enimmäkseen ansiotuloverotuksesta ja alveista. Kulutuskin kun pienenee ihmisen jäädessä työttömäksi.

Siksi ei ole todellakaan yhdentekevää, miten suuri osa porukasta on töissä.

Jakomäen elämäntapatyötön Iiro-insinööri tuskin keksii yritystä, jossa Iiron rakentamat robotit ansaitsee Iirolle elannon ilman, että Iiron täytyy nostaa sormeaan. (Yrityksen perustaminen ja robottien suunnittelu ja rakentaminen ovat kyllä kovaa työtä, minkä ap tuntuu iloisesti senkin unohtaneen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärsinkö oikein, että työnteko ei ole hyvä asia?

Ymmärsit aivan oikein. Työn lopputulos on se hyvä asia, ei työ itse. Jos haluan omenan, jotta elintasoni nousisi, on sinällään yhdentekevää, saanko omenan kiipeilemällä sen puusta vaivalloisesti vai tippuuko se sopivasti käteeni kun kävelen omenapuun alta. Itseni kannalta on tietenkin optimaalisinta, jos en joudu kiipeilemään (työtä tekemään) omenan saadakseni.

Jos työnteosta ei saisi mitään lisähyvää, niin aika äkkiä ne traktorikuskit siitä luopuisi eli ruokaa ei enää tuotettaisi kaikille, vaan ainoastaan niille, jotka siitä maksavat.

Tuota noin, näinhän se on nykyäänkin? Vai näetkö sä paljonkin maajusseja tuolla, jotka hyvää hyvyyttään käyvät päivät pitkät pelloilla omakustanteisesti tuottamassa muille ilmaista ruokaa? Toki kaikenmaailman hyväntekijöitä on, mutta varmasti ovat harvassa suhteessa niihin ihmisiin, joille työ on lähinnä keino saada rahaa (jolla ostaa tuotteita ja palveluita).

Silloin ne, jotka eivät tee töitä, eivät saisi ruokaa.

Eihän näin voida päätellä. Yhteiskunta jakaa ruokaa myös työttömille (rahan muodossa). Aiemmin on kylä tai sukulaiset pitäneet huolen työttömistä (tai sitten eivät ole, jolloin on nälkä korjannut, jos varastelu ei ole toiminut). Ei modernissa yhteiskunnassa ihmiset ole muiden hyväntekeväisyyden armoilla, vaan yhteiskunnan.

Jos työnteko ja toimeentulo erotetaan toisistaan, pitää työtä tekeville ja alkutuotantoon maksaa huomattavasti enemmän kuin nyt, koska kuka muuten on niin typerä, että käyttää aikaansa robottien korjaamiseen muiden laiskotellessa?

Miksi lopulta kukaan käyttäisi aikaansa robottien korjaamiseen? Robotithan korjaavat toinen toisensa heti kun osaavat. Niin kauan kun robotti ei osaa korjata toista robottia, eivät ne myöskään merkittävissä määrin vie ihmisten työpaikkojakaan, koska eivät ne silloin osaa paljoa muutakaan. Siinä välivaiheessa kun robotinkorjaajista uhkaa tulla pula, niiden palkat nousevat, kunnes korjaajapulaa ei ole.

Kansalaispalkkaa saavilla esim. ruuanhankinta perustuu omatoimiseen viljelyyn pienellä kaupunkipalstalla.

Ei tule perustumaan. Tuossa ei ole mitään järkeä.

Tietenkin kansalaispalkkaa saavat tuottaisivat itse ruokansa, koska systeemi perustuu hyvin pitkälti omavaraistalouteen siltä osin, mitä robotit ei hoida. Maatalous tulee olemaan yksi sellainen sektori, jossa työn yksinkertaisuudesta huolimatta tarvitaan ihmisiä. Lypsyrobotti löytyy melkein joka navetasta, mutta ei se ole poistanut ihmistyön tarvetta. Tulevaisuuden maatalous tuottaa vain maksukykyiselle porukalle puhdasta ruokaa, loput syövät ruuansulatuselimistölle ongelmia  tuovaa keinoruokaa.

Ei tietenkään kukaan kasvata omia ruokiaan, koska se on naurettavan tehotonta. Miksi ihmeessä tuhannet ihmiset piipertäisivät pihoillaan, kun yksi ihminen voi traktorinsa kanssa suhailla pelloilla?

Maataloudessa ei todellakaan tulla tarvitsemaan ihmisiä. Mikä se työtehtävä muka on, johon ihmistä aina tarvitaan? Mitään estettä ei ole sille, että tekoäly on ihmisen älyinen, joten ei silloin mitään ihmisen nykyisin tekemää työtäkään voi edes olla olemassa, jota ei kone voisi hoitaa.

Miksi se yksi vaivautuisi, kun kerran makaamalla saisi saman ruuan?

Ja mikä olisi sellainen valtiojärjestelmä, jossa varallisuutta kertyisi yhdelle ihan saatanasti, valtio ottaisi siitä melkein kaiken ja jakaisi tasan niille, jotka makaa perse homeessa kotona? Utopiaksi minä sitä kutsuisin.

Järjestelmässä, jossa yksi elättää vaikkapa tuhatta, ei kenenkään kannattaisi tehdä mitään. Älyvapaa ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärsinkö oikein, että työnteko ei ole hyvä asia?

Ymmärsit aivan oikein. Työn lopputulos on se hyvä asia, ei työ itse. Jos haluan omenan, jotta elintasoni nousisi, on sinällään yhdentekevää, saanko omenan kiipeilemällä sen puusta vaivalloisesti vai tippuuko se sopivasti käteeni kun kävelen omenapuun alta. Itseni kannalta on tietenkin optimaalisinta, jos en joudu kiipeilemään (työtä tekemään) omenan saadakseni.

Jos työnteosta ei saisi mitään lisähyvää, niin aika äkkiä ne traktorikuskit siitä luopuisi eli ruokaa ei enää tuotettaisi kaikille, vaan ainoastaan niille, jotka siitä maksavat.

Tuota noin, näinhän se on nykyäänkin? Vai näetkö sä paljonkin maajusseja tuolla, jotka hyvää hyvyyttään käyvät päivät pitkät pelloilla omakustanteisesti tuottamassa muille ilmaista ruokaa? Toki kaikenmaailman hyväntekijöitä on, mutta varmasti ovat harvassa suhteessa niihin ihmisiin, joille työ on lähinnä keino saada rahaa (jolla ostaa tuotteita ja palveluita).

Silloin ne, jotka eivät tee töitä, eivät saisi ruokaa.

Eihän näin voida päätellä. Yhteiskunta jakaa ruokaa myös työttömille (rahan muodossa). Aiemmin on kylä tai sukulaiset pitäneet huolen työttömistä (tai sitten eivät ole, jolloin on nälkä korjannut, jos varastelu ei ole toiminut). Ei modernissa yhteiskunnassa ihmiset ole muiden hyväntekeväisyyden armoilla, vaan yhteiskunnan.

Jos työnteko ja toimeentulo erotetaan toisistaan, pitää työtä tekeville ja alkutuotantoon maksaa huomattavasti enemmän kuin nyt, koska kuka muuten on niin typerä, että käyttää aikaansa robottien korjaamiseen muiden laiskotellessa?

Miksi lopulta kukaan käyttäisi aikaansa robottien korjaamiseen? Robotithan korjaavat toinen toisensa heti kun osaavat. Niin kauan kun robotti ei osaa korjata toista robottia, eivät ne myöskään merkittävissä määrin vie ihmisten työpaikkojakaan, koska eivät ne silloin osaa paljoa muutakaan. Siinä välivaiheessa kun robotinkorjaajista uhkaa tulla pula, niiden palkat nousevat, kunnes korjaajapulaa ei ole.

Kansalaispalkkaa saavilla esim. ruuanhankinta perustuu omatoimiseen viljelyyn pienellä kaupunkipalstalla.

Ei tule perustumaan. Tuossa ei ole mitään järkeä.

Tietenkin kansalaispalkkaa saavat tuottaisivat itse ruokansa, koska systeemi perustuu hyvin pitkälti omavaraistalouteen siltä osin, mitä robotit ei hoida. Maatalous tulee olemaan yksi sellainen sektori, jossa työn yksinkertaisuudesta huolimatta tarvitaan ihmisiä. Lypsyrobotti löytyy melkein joka navetasta, mutta ei se ole poistanut ihmistyön tarvetta. Tulevaisuuden maatalous tuottaa vain maksukykyiselle porukalle puhdasta ruokaa, loput syövät ruuansulatuselimistölle ongelmia  tuovaa keinoruokaa.

Ei tietenkään kukaan kasvata omia ruokiaan, koska se on naurettavan tehotonta. Miksi ihmeessä tuhannet ihmiset piipertäisivät pihoillaan, kun yksi ihminen voi traktorinsa kanssa suhailla pelloilla?

Maataloudessa ei todellakaan tulla tarvitsemaan ihmisiä. Mikä se työtehtävä muka on, johon ihmistä aina tarvitaan? Mitään estettä ei ole sille, että tekoäly on ihmisen älyinen, joten ei silloin mitään ihmisen nykyisin tekemää työtäkään voi edes olla olemassa, jota ei kone voisi hoitaa.

Miksi se yksi vaivautuisi, kun kerran makaamalla saisi saman ruuan?

Ja mikä olisi sellainen valtiojärjestelmä, jossa varallisuutta kertyisi yhdelle ihan saatanasti, valtio ottaisi siitä melkein kaiken ja jakaisi tasan niille, jotka makaa perse homeessa kotona? Utopiaksi minä sitä kutsuisin.

Eihän se saisi makaamalla samaa ruokaa, jos kerta ruoka pitää kotipihoilla mukamas kasvattaa. Siksi se yksi kasvattaisi ruoan. Ihan samalla tavalla kuin nykyäänkin. Ihmiset käyvät kauppaa, koska se on tehokkaampaa kuin tuottaa kaikki itse.

Ja huomaa, että tämä on tuon toisen kuvitelma tulevaisuudesta, jossa robotit eivät mukamas tuottaisi kaikille makoilijoillekin ruokaa ilmaiseksi. Tokihan ne tulevat tuottamaan, eikä kukaan sinne pellolle lähde, mutta ei siksi myöskään tarvitse omiaan kasvatella.

Ei ole ei, mutta työttömyys ei ole työttömien syytä eikä työttömyys poistu työttömiä rankaisemalla. 

Tuossa edellä onkin jo ihan hyvä vastine. AP:n malli on täysin staattinen, jossa ei huomioida väestönkasvua, väestön tuloa/poistumaa työmarkkinaan eikä oikeastaan mitään muuttujia ympäröivästä (globaalista) yhteiskunnasta. Eli ihan kiva ajatus jos väestön määrä pysyisi samana, ulkoisia vaikutteita ei olisi ja mitään kehitystä ei tapahtuisi missään. Jo tuo robotiikan tuominen tuohon yhtälöön tekee ajatuksesta täysin mahdottoman, sillä sen kehittymiseen on täytynyt investoida tuotannon tuloja, jota malli ei tietenkään huomioi. 

Minä taas olen miettinyt, että jos yritykset joutuvat joka tapauksessa elättämään koko kansan verotuksen kautta, niin mikä motivaatio on yrityksillä lisätä niitä robotteja ja pistää ihmistyöntekijät pellolle? Eiköhän ole todennäköistä, että ne yritykset haluavat sitä rahaansa vastaan myös työpanosta ainakin jossain muodossa.

Nythän ilmeisesti esitetään ihan pokkana, että yritys pistää tuhat työntekijää pellolle ja hommaa tilalle sata robottia, ja lisäksi maksaa niin korkeita veroja että sillä kustannetaan noiden tuhannen irtisanotun kotona löhöilevän työntekijän kansalaispalkka. Olenko minä ainut jonka mielestä tämä skenario on tällaisenaan epätodennäköinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärsinkö oikein, että työnteko ei ole hyvä asia?

Ymmärsit aivan oikein. Työn lopputulos on se hyvä asia, ei työ itse. Jos haluan omenan, jotta elintasoni nousisi, on sinällään yhdentekevää, saanko omenan kiipeilemällä sen puusta vaivalloisesti vai tippuuko se sopivasti käteeni kun kävelen omenapuun alta. Itseni kannalta on tietenkin optimaalisinta, jos en joudu kiipeilemään (työtä tekemään) omenan saadakseni.

Jos työnteosta ei saisi mitään lisähyvää, niin aika äkkiä ne traktorikuskit siitä luopuisi eli ruokaa ei enää tuotettaisi kaikille, vaan ainoastaan niille, jotka siitä maksavat.

Tuota noin, näinhän se on nykyäänkin? Vai näetkö sä paljonkin maajusseja tuolla, jotka hyvää hyvyyttään käyvät päivät pitkät pelloilla omakustanteisesti tuottamassa muille ilmaista ruokaa? Toki kaikenmaailman hyväntekijöitä on, mutta varmasti ovat harvassa suhteessa niihin ihmisiin, joille työ on lähinnä keino saada rahaa (jolla ostaa tuotteita ja palveluita).

Silloin ne, jotka eivät tee töitä, eivät saisi ruokaa.

Eihän näin voida päätellä. Yhteiskunta jakaa ruokaa myös työttömille (rahan muodossa). Aiemmin on kylä tai sukulaiset pitäneet huolen työttömistä (tai sitten eivät ole, jolloin on nälkä korjannut, jos varastelu ei ole toiminut). Ei modernissa yhteiskunnassa ihmiset ole muiden hyväntekeväisyyden armoilla, vaan yhteiskunnan.

Jos työnteko ja toimeentulo erotetaan toisistaan, pitää työtä tekeville ja alkutuotantoon maksaa huomattavasti enemmän kuin nyt, koska kuka muuten on niin typerä, että käyttää aikaansa robottien korjaamiseen muiden laiskotellessa?

Miksi lopulta kukaan käyttäisi aikaansa robottien korjaamiseen? Robotithan korjaavat toinen toisensa heti kun osaavat. Niin kauan kun robotti ei osaa korjata toista robottia, eivät ne myöskään merkittävissä määrin vie ihmisten työpaikkojakaan, koska eivät ne silloin osaa paljoa muutakaan. Siinä välivaiheessa kun robotinkorjaajista uhkaa tulla pula, niiden palkat nousevat, kunnes korjaajapulaa ei ole.

Kansalaispalkkaa saavilla esim. ruuanhankinta perustuu omatoimiseen viljelyyn pienellä kaupunkipalstalla.

Ei tule perustumaan. Tuossa ei ole mitään järkeä.

Tietenkin kansalaispalkkaa saavat tuottaisivat itse ruokansa, koska systeemi perustuu hyvin pitkälti omavaraistalouteen siltä osin, mitä robotit ei hoida. Maatalous tulee olemaan yksi sellainen sektori, jossa työn yksinkertaisuudesta huolimatta tarvitaan ihmisiä. Lypsyrobotti löytyy melkein joka navetasta, mutta ei se ole poistanut ihmistyön tarvetta. Tulevaisuuden maatalous tuottaa vain maksukykyiselle porukalle puhdasta ruokaa, loput syövät ruuansulatuselimistölle ongelmia  tuovaa keinoruokaa.

Ei tietenkään kukaan kasvata omia ruokiaan, koska se on naurettavan tehotonta. Miksi ihmeessä tuhannet ihmiset piipertäisivät pihoillaan, kun yksi ihminen voi traktorinsa kanssa suhailla pelloilla?

Maataloudessa ei todellakaan tulla tarvitsemaan ihmisiä. Mikä se työtehtävä muka on, johon ihmistä aina tarvitaan? Mitään estettä ei ole sille, että tekoäly on ihmisen älyinen, joten ei silloin mitään ihmisen nykyisin tekemää työtäkään voi edes olla olemassa, jota ei kone voisi hoitaa.

Miksi se yksi vaivautuisi, kun kerran makaamalla saisi saman ruuan?

Ja mikä olisi sellainen valtiojärjestelmä, jossa varallisuutta kertyisi yhdelle ihan saatanasti, valtio ottaisi siitä melkein kaiken ja jakaisi tasan niille, jotka makaa perse homeessa kotona? Utopiaksi minä sitä kutsuisin.

Eihän se saisi makaamalla samaa ruokaa, jos kerta ruoka pitää kotipihoilla mukamas kasvattaa. Siksi se yksi kasvattaisi ruoan. Ihan samalla tavalla kuin nykyäänkin. Ihmiset käyvät kauppaa, koska se on tehokkaampaa kuin tuottaa kaikki itse.

Ja huomaa, että tämä on tuon toisen kuvitelma tulevaisuudesta, jossa robotit eivät mukamas tuottaisi kaikille makoilijoillekin ruokaa ilmaiseksi. Tokihan ne tulevat tuottamaan, eikä kukaan sinne pellolle lähde, mutta ei siksi myöskään tarvitse omiaan kasvatella.

Ei, juurihan sinä itse sanoit, että yksi kasvattaa kaikille.

Kenellkäkään ei vaan olisi varaa OSTAA sitä, koska eivät ansaitse mitään.

Jotta voisi ostaa ruokaa, pitää tuottaa itse jotain, josta saa palkkaa. Jos on työtön, valtion pitää saada jostakin verotuloja, joilla maksaa työttömälle tukia, joilla työtön ostaa ruokaa. Valtiolla vain ei ole kuin se yksi maajussi, joka tuottaa, ja jota verottamalla saa rahaa.

Joten taas päädymme siihen, mitä sanoin: miksi se maajussi viitsisi raataa, kun tuloista menisi 99 prosenttia veroina valtiolle, jotta se valtio voi antaa laiskoille rahaa ruuanostoon.

Järjetön rumba, joka edelleen johtaa siihen, mitä sanoin: miksi se yksi vaivautuisi kun kerran makaamalla saa saman ruuan?

Etkö nyt ihan kuule ymmärrä, mitä mussutat? Kokeile vaikka tulitikkupinoilla. Mistä se kotonamakaava saa niitä tulitikkuja, joilla ostaisi traktoristin tuottamat ruuat? Entä mistä se valtio saa tulitikut, joilla maksaa tulitikkuja työttömille?

Niinpä.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas olen miettinyt, että jos yritykset joutuvat joka tapauksessa elättämään koko kansan verotuksen kautta, niin mikä motivaatio on yrityksillä lisätä niitä robotteja ja pistää ihmistyöntekijät pellolle? Eiköhän ole todennäköistä, että ne yritykset haluavat sitä rahaansa vastaan myös työpanosta ainakin jossain muodossa.

Nythän ilmeisesti esitetään ihan pokkana, että yritys pistää tuhat työntekijää pellolle ja hommaa tilalle sata robottia, ja lisäksi maksaa niin korkeita veroja että sillä kustannetaan noiden tuhannen irtisanotun kotona löhöilevän työntekijän kansalaispalkka. Olenko minä ainut jonka mielestä tämä skenario on tällaisenaan epätodennäköinen?

Et todellakaan ole ainoa. Ap tässä on ainoa, joka näkee järkeä tuossa työttömien määrällä ei ole mitään merkitystä -horinoissaan.

Mut ku jos mie en saa puuhastella tuottamattomissa hommissa nii miun elämänhallinta mänee vituix ja alan möllötellä soffalla kaljaa latkien. Niih. Et kyl miun pittää painaa hommii vaiks niist ei mittää hyötyy oliskaa.

Näinhän moni ajattelee vielä nykypäivänä.