Ensi kesän hääkutsut taas saapunut...

En mäkään jaksaisi sellaista että kesälauantaista vaikkapa neljä menisi häissä. On niin paljon kaikkea muuta ja kesä on lyhyt. Läheisen ystävän häihin yrittäisin päästä, muuten keksisin hyvän (teko)syyn jäädä pois. 

Mun kavereista onneksi suurin osa on tehnyt kuten mä porukan ensimmäisenä keksin tehdä. Salaa naimisiin. Ei stressiä.

Tämä on niitä valintoja, joita voi sitten muistella omia juhlia järjestäessään. Synttäreitä, ristiäisiä, häitä ja muita.

Pakko ei ole, mutta sitten on itsekin turha loukkaantua, kun kutsutuilla on sinun tärkeänä päivänä parempaa tekemistä.

Meillä oli jo se hääsuma tossa 2010-2015. Tuntuu että nyt kaikki on jo naimisissa tai ne jotka ei oo, niin suunnittelevat hyvin pieniä häitä tai pelkkä vihkiminen kahden kesken.

Toisiin häihin en ole enää menossa. 5 vuotta kulki häissä jatkuvasti ja sitten alkoi tulemaan eroilmoituksia, toisen kierroksen häiden aikoihin olen missä tahansa muualla kuin taas polttareissa ja häissä parhaat kesän viikonloput.

Me mentiin itse loppusyksystä naimisiin, häät ei olleet perinteiset häät vaan rennommat rykäisyt. Ei niissäkään varmaan kaikilla kivaa ollut, mutta semmosta se on, enkä olisi pahoittanut mieltä jos joku jätti välistä (kuten osa jättikin).

Minä taas odotan häitä, ei ole pariin vuoreen ollut :D joo olen aika yksinäinen niin on ihanaa kun tapaa ihmisiä ja saa yhdessä juhlia.

Ei sinun ole pakko mennä jos et jaksa, ilmoita vaan hyvissä ajoin ettet pääse osallistumaan. Muillakin on varmaan mukavampaa jos osallistuu vaan he jotka aidosti haluavat.

Joo, kyllä on kurjaa viettää iloisia juhlia ja tavata tuttuja.

Senkin ajan voisi tuijottaa jotain ruutua.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa: Lahja ja onnittelukortti täytyy eiketin mukaan toimittaa hääpaikalle vaikka olisi estynyt.

Muu on epäkohteliasta ja saamansa hääkutsun totaali ignooraaminen on äärimmäisen loukkaavaa.

Hmm. Meille ei kukaan poisjääneistä kyllä laittanut edes korttia. Tosin olipa pari häävierastakin, jotka eivät edes sitä antaneet, että eipä kai siinä.

Häät on tosi kivoja ja lisäksi kätevä tapa tavata vanhoja ystäviä ja sukulaisia. Etenkään sukulaisten tapaamiseen ei oikein riitä aikaa, kun lapset on pieniä ja kummatkin käy töissä. Häissä tapaa kätevästi koko suvun kerralla!

Myös ystävien tapaamiseen on nykyisin vähemmän aikaa kuin ennen, niin on mukavaa kun kerrankin on kunnolla aikaa jutella ja juhlia.

Mun hyvä ystävä ilmoitti ihan suoraan ettei ole kiinostinut tulemaan häihin. Minusta oli kiva että hän sanoi sen rehehellisesti.

Hän ei kuitenkaan sitten arvostanut seuraavana kesänä minun rehellisyyttäni kun kissansa kuoli ja sanoin että mulla alko just loma ja oon terassilla, soitellaan myöhemmin.

Eli jos ei mene toisen juhliin, ei saa myöskään loukkaantua jos sinun tärkeää päivää/asiaa tms. Ei noteerata.

Vertaat lemmikin kuolemaa omiin häihin... Jep jep..

Minun kaveri- ja sukulaispiirissäni taasen on aivan päinvastoin, kukaan ei näytä menevän naimisiin, tai ainakaan pitävän juhlia. Harmillista, itse kun tykkään iloisista juhlista :) Sama tilanne on siis ollut viimeiset parikymmentä vuotta, olen käynyt tuona aikana muistaakseni neljissä häissä.

Vierailija kirjoitti:

Oletko itse naimisissa? Jos et ole niin oletko kateellinen? Jos olet avioliitossa ja pidit häät niin tulivatko nämä tänä kesänä häät järjestävät ystävät häihisi? Vuoroin vieraissa?

Kateellinen?

Minä olen niin kyyninen, että avioliitto on todella usein avioeron alku.

ohis

Minusta taas on harmi, ettei tänä(kään) kesänä ole tiedossa häitä. Menisin innoissani jos kutsu kävisi. Pari hääkeikkaa tosin on bändin kanssa tiedossa, mutta eihän se ole sama kuin olla vieraana.

Olikohan se Kiinassa, kun on nykyään palkkakaasoja? Minä voisin ryhtyä palkkavieraaksi :D

Voi kunpa ihmiset järjestäisivät häänsä joskus muulloin kuin kesällä... Syksyllä ja talvella niissä on oikein mukava käydä ja tuovat valoa harmaaseen aikaan - kesällä taas on niin paljon muutakin ohjelmaa ja menoa että tuntuvat usein pakkopullalta.

Mun miehen hyvä ystävä on menossa syksyllä naimisiin. Mä olen jo alkanut miettiä sopivaa syytä jäädä pois.

Olen kauhea ihminen minäkin.

Mutta tulossa siis jotkut tosi isot häät ja mä tuntisin sieltä ehkä 3-4 ihmistä. Eikä muutenkaan kiinnosta yhtään. Mies saa mennä jos haluaa ja luultavasti meneekin.

Mulle olis painajainen saada neljä hääkutsua samalle kesälle. Enkä ole edes mitenkään epäsosiaalinen. Hääjuhlat on vaan hirveä rahareikä ja yleensä kuolettavan tylsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vertaat lemmikin kuolemaa omiin häihin... Jep jep..

Öö en, vaan puhuin rehellisyydestä! Minusta on hyvä että uskaltaa sanoa asiat niinkuin ne kokee.

Vierailija kirjoitti:

Vertaat lemmikin kuolemaa omiin häihin... Jep jep..

Niin, vertaus ontuu.

Häät on ainutkertainen tapahtuma. Niistä poisjääminen on merkillistä.

Jostain kissan ruumiinvalvojaisista ei voi puhua samana päivänäkään.

En itse jaksa oikeastaan mitään suuria juhlia. Illanistujaiset pienessä porukassa sitten eri juttu. Mutta juhlat mihin tulee porukkaa useita kymmeniä ihmisiä, nääh. Ahdistavaa pönöttämistä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivänä aivan painajaista. Nytkin jo tiedossa, että miehen siskon valmistujaiset olisi kesällä. Todennäköisesti aion toivoa työvuoron sille päivälle niin ei tarvitse mennä eikä keksiä mitään läpinäkyvää tekosyytä.

No eipä nyt kuitenkaan taida hirveän tärkeitä kavereita sulle olla kun et oo aidosti innoissasi heidän puolestaan :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vertaat lemmikin kuolemaa omiin häihin... Jep jep..

Niin, vertaus ontuu.

Häät on ainutkertainen tapahtuma. Niistä poisjääminen on merkillistä.

Jostain kissan ruumiinvalvojaisista ei voi puhua samana päivänäkään.

Kissa elää todennäköisesti pidempään, kuin mitä moni avioliitto kestää.

Mulla sama kuin aloittajalla. Onneksi ei ole tarvinnut vaivautua moneen vuoteen enää. Toivottavasti ei enää tarvitsekaan.

Muistan kyllä nuo pakkohauskat polttarit ja kuviot, jotka oli suunniteltukin aivan löperösti. Häistä puhumattakaan. Kerrankin Kulosaaren Kasino oli paikkana ja ilmeisesti kai sen paikan olisi pitänyt tuoda tunnelma sitten. Kaikki istuivat jäykkinä, harva tunsi toisensa. Olin jonain järkkäämässä ja apuna ja odotin vain, että kekkerit loppuisivat ja pääsisin himaan Haagaan. Päänsärkyä koko geimeistä. En nauttinut kaverin onnesta enkä juhlista. Onnea kesti abt 3 vuotta.

Kerran sain kutsun Espoon Tuomiokirkkoon vihkiäisiin. Kyseessä oli kaverini kaveri, jonka olin tavannut muutaman kerran ja jossa oli jotain outoa, ei ollut ystäviä kuin muutama. Ei oltu yhtään samanhenkisiä. Nainen siis löysi ruotsalaisen puolison ja sieltä tuli lauma juhlimaan. Kaverillani oli tuolloin upouusi poikaystävä, jonka kanssa hän kiehnäsi, joten olinkin yksin. Yritin saada aikaan jotain keskustelua pöydässä. Kukaan ei tuntenut toistaan. Olin ilmeisesti vain täytteenä mukana, että morsiamelle olisi ystävien tuki valinnassaan.

Kaikkein kamalimmat olivat entisen duunikaverin hääjuhlat. Vihkiminen oli tapahtunut maistraatissa jo aika päivää sitten. Nyt siis kerättiin lahjoja ja rahaa juhlan kunniaksi. Tarjoilun järjesti entisen duunikaverin paras kaveri, joka oli osaava emäntä. Lahjaksi. Oli rapua ja kaikenlaisia erikoisuuksia ... loppuillasta hirveä määrä jotain boolia tms. Oli ollut puhe, että pääsisin erään ihmisen autossa kotiin juhlien jälkeen, mutta jurrissahan se oli. Yövyin sitten paikan päällä pelkällä lattialla. Unohdin oman, arvokkaan sormukseni juhlapaikalle. Soitin morsiamelle, joka olikin sen jo löytänyt. Lupasi lähettää sen postissa. Ei vaan löytänyt posti perille ... Ilmeisesti antamani summa oli ollut liian pieni. Tuon jälkeen ei enää oltu yhteyksissä. Hääjuhlakutsun saadessanikin olin hämmästynyt, koska aikoinaan olimme hyviä frendejä, mutta emme olleet yhteydessä enää noin kolmeen vuoteen, hän oli muuttanut pidemmälle. Kyllä niin paskanmaku jäi suuhun että hyi.

Hassu juttu on se, että kun poikani katsasti pari vuotta sitten autoaan, joka vaati korjauksia ennen läpimenoaan, satuin vilkaisemaan raporttia. Sen oli allekirjoittanyt tuon ylläolevan poika, joka oli saatu jo ennen tätä naimakauppaa eräästä suhteesta.