Kuinka monta eronnutta tunnette jossa jättäjä on mies?
Ja mikä on ollut syy eroon?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Tiedän muutaman parin jossa nainen on sen verran kamala että ihmettelen miksi mies ei lähde. Onko nainen jotenkin uhkaillut ties millä ettei mies uskalla.
Sitten on niitä miehiä, joista ihmettelen miksi nainen ei lähde. Olen itse ottanut eron miehestä aikoinaan, koska oli väkivaltainen alkoholisti ja sarjapettäjä. Sitten yh-äitinä törmäsi moniin miehiin jotka naimisissa mutta itseään tyrkyllä joka paikassa ja seksiä vonkaamassa. Kyllä sitä on iloinen ettei tarvitse moisia enää katella.
Tarkennan vielä, että nuo miehet jotka jääneet avioliittoon niiden hurjahannojen kanssa ovat todella hyviä aviopuolisolta ja isiä. Eivät juo tai ole väkivaltaisia vaan huolehtivat perheestä kaikin tavoin. Tekevät kotitöitä ja ne miesten työt lisäksi. Rauhallisia ja tasapainoisia.
Sitten se nainen on kuin täys piru. Petollinen pettäjä ja valehtelija. Nalkuttaa miehelleen muidenkin kuullen mutta osaa myös esittää oikein seurallista ja mukavaa ja onkin aina äänessä kun isompi porukka koolla. Koska kyse on lähisukulaispariskunnasta niin tiedän senkin että nainen käy kauppaa seksillä eli jos mies ei toimi kuten nainen haluaa niin ei tipu ja tai jos mies ollut tekemättä jotakin niin sama juttu. Käy kyllä miestä sääliksi. Että näitäkin naisia löytyy.
Mun poikaystävä jätti exänsä, koska yhteiselämää ei ollut, eikä kiinnostusta korjata asioita.
Minä jätin exäni parinkymmenen yhteisen vuoden jälkeen. Syynä hänen krooninen onnettomuutensa, persoonallisuushäiriön piirteet ja viimeisenä niittinä tuomio lapsemme pahoinpitelystä. Sinänsä ihan fiksu ihminen, mm. pari maisteritason tutkintoa. Jatkuva silpputöiden ja työttömyysjaksojen vuorottelukaan ei ollut mukavaa normielämän kannalta.
Tiedän monta wt-miestä, jotka ovat jättäneet perheensä. Syynä se, ettei päässä liiku mitään muuta kuin minäminä ja seksi. Kaikki myös alkoholi- ja tai huumeongelmaisia, joten hyvä että ovat tajunneet lähteäkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ajatellaan 30+ ikäisiä pariskuntia ja joilla on jo lapsiakin, tiedän 3 pariskunnan erojen syyt. Ensimmäisessä tapauksessa mies joi viikonloput ja lomat, aina oli kännissä. Oli juonut nuoresta asti ja nainen sieti asiaa melkein 20 vuotta kunnes mitta oli tullu kerrasta täyteen. Nainen siis jätti.
Toisessakin tapauksessa mies joi joka viikonloppu ja kun juominen jatkui lapsen syntymän jälkeen, nainen päätti erosta kun lapsi oli noin 1v. Ongelmana oli myös se että mies oli illat ja viikonloput aina jossain hengailemassa, ei pahemmin viettänyt perheen kanssa aikaa.
Kolmannessa tapauksessa mies jäi kiinni vuoden sivuvuhteesta toiseen naiseen. Aikansa yrittivät mutta eipä siitä enää mitään tullut ja nainen päätti tässäkin tapauksessa erosta.
Jokaisessa tapauksessa nainen on aina lähtenyt. 3-tapauksessakin mies olisi halunnut yrittää vaikka jäi kiinni pettämisestä. Oli kuulemma murheen murtama kun nainen sanoi että nyt riitti. En kertakaikkiaan ymmärrä miesten ajatusmaailmaa.
Niin. Vaikka hieman kyllä sitä myös ihmettelee sitäkin, että miten tällaiset juopot miehet ovat aikanaan onnistuneet luomaan niin vakavan suhteen naisen kanssa, että naiset ovat jaksaneet elää ja olla rinnalla vuosia tai jopa vuoskymmeniä ja tämän lisäksi juomista on joutunut seuraamaan myös lapset. - Jotka luonnollisesti ovat saaneet samanaikaisesti mallia ja esimerkkiä siitä, mitä on olla vanhempi tai elää ja olla parisuhteessa.(..)
Taidan tuntea melkein pelkästään yhteisellä päätöksellä eronneita pareja. Jos on ollut toispuoleisia eroja ovat olleet sen verran etäisiä tuttavia ettei eron yksityiskohdat ole mulle kuuluneet.
Poikkeuksena vanhempieni ero, jossa erosta päättivät lapset. Minä ja veljeni vaadimme että isä lähtee nyt eikä tule enää koskaan takaisin, ja niin kävi.
Mut jätti mies, koska sairastuin. Pyysi takaisin kun paranin. En ottanut.
En ainuttakaan. Yhden tiedän jossa erosivat yhteisellä päätöksellä ja toisen jossa nainen jätti (kävi itse vieraissa).
Vierailija kirjoitti:
Itseni ja kaverini. Molemmilla miehet tulleet keski-ikään ja halunneet olla yksin. Oma mieheni otti pian kuitenkin uuden naisen, jonka kanssa oli kaksi vuotta ja sen jälkeen on ollut jo pari vuotta yksin. Kaverin mies kertoi syyksi, että haluaa olla yksin, koska ei ole koskaan ollut. Molemmat meistä luuli, että suhteemme kestää ikuisesti ja vuosikausia oltu yhdessä. En nalkuttanut, annoin seksiä ja olin kaikin puolin hyvä puoliso, kuten varmaan kaverinikin. Ei vaan voi käsittää. Molemmilla miehillä tosin jotain ongelmia itsensä kanssa vissiinkin.
Ohis, mutta siis "annoit seksiä"? Halusitko itse?
Kaverin mies petti, jäi kiinni, vastusti avioeroa, oli erittäin hankala, vaati saada ostaa asunnon, käyttäytyi väkivaltaisesti entistä vaimoaan kohtaan, uhkaili ja yritti värvätä tätä hoitamaan raha-asiansa.
Mikä herrasmies!
Vierailija kirjoitti:
Pari kappaletta. Jättivät vaimonsa toisen naisen takia.
Tältähän se usein ulkopuolisen silmin vaikuttaa. Parisuhteen päättymisen syy on yleensä kyllä suhteen toimimattomuudessa. On helppoa laittaa syy erosta tulevan kumppanin niskaan, vaikka ei olisi ollut millään tavalla vaikuttamassa eropäätöksen syntyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni ja kaverini. Molemmilla miehet tulleet keski-ikään ja halunneet olla yksin. Oma mieheni otti pian kuitenkin uuden naisen, jonka kanssa oli kaksi vuotta ja sen jälkeen on ollut jo pari vuotta yksin. Kaverin mies kertoi syyksi, että haluaa olla yksin, koska ei ole koskaan ollut. Molemmat meistä luuli, että suhteemme kestää ikuisesti ja vuosikausia oltu yhdessä. En nalkuttanut, annoin seksiä ja olin kaikin puolin hyvä puoliso, kuten varmaan kaverinikin. Ei vaan voi käsittää. Molemmilla miehillä tosin jotain ongelmia itsensä kanssa vissiinkin.
Toi yksin oleminen jossain vaiheessa elämää on varmaan hyvinkin tärkeää monelle. Itse olen nyt nuorena tuollainen kuin nuo miehet, olen kokeillut suhteita mutta kokenut että haluan olla yksin ja oppia tuntemaan itseni ensin ja ehkä sitten vanhempana osaan nauttia suhteista. Sarjadeittailu tai nuoresta asti saman kumppanin kanssa vuosikausia oleminen voi kostautua.
En tiedä pitäisikö tämä edellinen nyt sitten ikisinkkuna ottaa rohkaisuna. Se, että olen aina ollut sinkkuna on opettanut minulle, että en oikeasti tarvitse ketään pärjätäkseni. - Oikein hyvää ja laadukasta elämää voi elää sinkkunakin.
Kumppani olisi minulle enempi vain täydentäjä ja erinomainen lisä. Mutta varjopuolena on se, että välllä aatteluttaa, että osaanko oikeasti elää ja ollakaan parisuhteessa kenenkään kanssa. Yritän ajatella avoimesti ja optimistisesti niin, että kumppani löytäminen ja hänen kanssaan elämän jakaminen saattaisi tarjota minulle vielä joskus jotain sellaista mitä en juuri nyt osaa tai pysty nimeämäänkään.(..)
Toisinaan minusta myös tuntuu, että on myös olemassa ihmistyyppejä, joista kuvaa nyt vain kaksi. - Yksi on minunkaltaiseni itsekseen omissa puuhissaa ja askareissaan viihtyvä. Tälle tavalle(ni) elää ja olla näyttäytyy vastakohtainen tyyppi, jolle yksinoleminen ja eläminen on miltei mahdotonta. Toisinaan näyttää sille, että heillä on jo uusi kumppani ja parisuhde alulla, ennenkuin edellien on edes ehtinyt kunnolla päättyä. - Toki on erinomiasen vaikea sanoa milloin oikein tai "lupa" löytää uusi kumppani, jos aiempi suhde on syystä tai toisesta päättynyt.
Mutta minua hieman hirvittää silti nämä tyypit, joista jää tai syntyy mielikuva, että he eivät kykene olemaan ja elämään yksin ja jotka saattavat vielä kuvitella itsensä erinomaisen suuriksi sankareiksi (jokaisen naisen unelmaksi tai miesten unelma naiseksi) kun ovat taas onnistuneet löytämään (paikallisesta räkälstä, tai sen edustalta) sen toisen reppanan jonka saattavat jatkaa eloa siitä, mihin se edellisen kanssa ja jäi ja tavatessa esitellä uuden kumppaninsa kuin suuremman saaliin, että kato nyt mitä exä menetti kun sain heti tollasen (hain hänet eilen aamuyöstä putkasta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kappaletta. Jättivät vaimonsa toisen naisen takia.
Tältähän se usein ulkopuolisen silmin vaikuttaa. Parisuhteen päättymisen syy on yleensä kyllä suhteen toimimattomuudessa. On helppoa laittaa syy erosta tulevan kumppanin niskaan, vaikka ei olisi ollut millään tavalla vaikuttamassa eropäätöksen syntyyn.
Pettämisen syy on kyllä hyvin usein oma henkilökohtainen kriisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajatellaan 30+ ikäisiä pariskuntia ja joilla on jo lapsiakin, tiedän 3 pariskunnan erojen syyt. Ensimmäisessä tapauksessa mies joi viikonloput ja lomat, aina oli kännissä. Oli juonut nuoresta asti ja nainen sieti asiaa melkein 20 vuotta kunnes mitta oli tullu kerrasta täyteen. Nainen siis jätti.
Toisessakin tapauksessa mies joi joka viikonloppu ja kun juominen jatkui lapsen syntymän jälkeen, nainen päätti erosta kun lapsi oli noin 1v. Ongelmana oli myös se että mies oli illat ja viikonloput aina jossain hengailemassa, ei pahemmin viettänyt perheen kanssa aikaa.
Kolmannessa tapauksessa mies jäi kiinni vuoden sivuvuhteesta toiseen naiseen. Aikansa yrittivät mutta eipä siitä enää mitään tullut ja nainen päätti tässäkin tapauksessa erosta.
Jokaisessa tapauksessa nainen on aina lähtenyt. 3-tapauksessakin mies olisi halunnut yrittää vaikka jäi kiinni pettämisestä. Oli kuulemma murheen murtama kun nainen sanoi että nyt riitti. En kertakaikkiaan ymmärrä miesten ajatusmaailmaa.
Niin. Vaikka hieman kyllä sitä myös ihmettelee sitäkin, että miten tällaiset juopot miehet ovat aikanaan onnistuneet luomaan niin vakavan suhteen naisen kanssa, että naiset ovat jaksaneet elää ja olla rinnalla vuosia tai jopa vuoskymmeniä ja tämän lisäksi juomista on joutunut seuraamaan myös lapset. - Jotka luonnollisesti ovat saaneet samanaikaisesti mallia ja esimerkkiä siitä, mitä on olla vanhempi tai elää ja olla parisuhteessa.(..)
No ensimmäisen tapauksen naisella oli huono itsetunto, on sen itse myöntänyt suoraan. Oli ajatellut että mies on kuitenkin ihan hyvä isä, viettää arkena aikaa hänen ja lasten kanssa, eikä ole väkivaltainen. Kun ikää alkoi kertymään, kertoi tajunneensa että ei se riitä.
Toisessa tapauksessa naisella oli jo biologinen kello tikittänyt jonkin aikaa ja kun mies löytyi, alkoivat heti tekemään lasta. Lapsi saikin pian alkunsa ja syntymän tienoilla mies taisi olla jotain puoli vuotta juomatta kunnes taas repsahti joka viikonloppuiseen kännäilyyn. Tämä pariskunta taisi olla yhdessä max 3vuotta.
Isäni jätti äitini. Aika moni ero vaikuttaa ulospäin niin sekavalta, että en tosiaan tiedä kuka milloinkin on jättänyt kenet ja miksi.
Kaksi. Toinen jätti vaimonsa uuden naisen vuoksi ja toinen siksi, että vaimosta oli tullut alkoholisti.
Kaikki tuntemani eroparit ovat eronneet naisen aloitteesta. Kahdessa tapauksessa naiset löysivät työpaikalta uudet miehet, mutta molemmat syyttivät miehiään huonoiksi siivoajiksi. Uusilla miehillä pysyy ilmeisesti rätti kädessä paremmin. Kahdessa tapauksessa naiset jättivät pääasiassa viinan juonnin vuoksi, mutta myös siivoustaitoja haukuttiin. Muiden syitä en tiedä. Nämä parit ovat lähipiiristä. Itse läheltä seuranneena sanoisin, etteivät naisetkaan olleet mitään unelmien puolisoita, muuta kuin ehkä omissa kuvitelmissaan.
Minä tunnen vain sellaisia eronneita pareja joissa nainen on ollut jättäjä. Noin kymmenkunta tällaista omat eroni mukaanlukien. En liiku alkoholia ottavissa piireissä, enkä tiedä kenenkään myöskään pettäneen.
Ehkä olemme vain tylsiä, vaikkakin turvallisia. Muista en osaa sanoa, mutta minun suhteissani on riittänyt vipinää myös vällyjen välissä, vaikka elämä kanssani muuten olisikin tylsää ja ennalta arvattavaa.
Tämä. Olen sitä mieltä, että tollasilla miehillä ei ole tunteita. Mistäköhän löytäisi miehen, jolla on?