Työkkärin virkailijaa järkytti, että ensimmäinen kriteerinä hyvälle työpaikalle oli palkka. Mitä ihmettä?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö palkka ole suurimmalle osalle ihmisistä se ehdottomasti tärkein syy päivittäin mennä töihin?

Ehkä joillekin toi palkka on se tärkein, mutta sillä ei saa ketään pysymään motivoituneena työssään. Mä justiin vaihdoin duuniin jossa on huonompi palkka...eikä kaduta yhtään. Lopuksi täytyy tietysti todeta, että työkkärin kautta hommia hakiessa ei hakijalla ole palkkaan juuri sanottavaa, sä saat just sen mitä tarjotaan. Pää pois sieltä pullamössöstä.

Tämä. Itse olen viimeksi työllistynyt silloisen TE-toimiston (en edes muista, millä nimellä niitä silloin kutsuttiin) kautta 1991

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja moni meistä käy töissä muista syistä kuin rahan takia. Ei muunkaan oikeasti tarvisisi töissä käydä.

Ei niin moni. Teikäläiset on vähemmistössä. Suurin osa suomalaisista todellakin tarvitsee työpaikkansa elääkseen.

Oletko koskaan elänyt elämää, missä et käy töissä, tai ole pienten lasten kotivanhempi? Minä olen. Maassa, missä kotirouvia on paljon, se on helpompaa, koska on mahdollista järjestää itselleen seuraa ja tekemistä, ja myös noita vapaaehtoisia vastuutehtäviä. Mutta Suomessa se ei oikein onnistu. Muut ovat töissä, ja saavat työkaverit ja onnistumisen kokemukset. Kotona olija olisi yksin. Minä uskon, että ihminen tarvitsee työn ja kokemuksen, että on tarpeellinen, palkasta riippumatta. On helppo väittää muuta, jos ei oikeasti ole kokenut muuta.

Vierailija kirjoitti:

Haha, onneksipa vuoden 2019 alussa työkkärit lakkautetaan. Se tarkoittaa monille viisasteleville TE-toimiston virkailijoille, että joutuvat jonon jatkoksi työttömien joukkoon! Katsotaan, että vieläkö silloin heitä naurattaa heidän omat "viisautensa", kun saavat etsiä töitä samoin kuin kaikki muutkin työttömät. :D

En tiedä nykyään mutta takavuosina työkkärissä oli paljon tukityöllistettyjä. Itse olin siellä myös toimistotöissä tuella, tosin aika kauan sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja moni meistä käy töissä muista syistä kuin rahan takia. Ei muunkaan oikeasti tarvisisi töissä käydä.

Ei niin moni. Teikäläiset on vähemmistössä. Suurin osa suomalaisista todellakin tarvitsee työpaikkansa elääkseen.

Niin ja tuollaisessa tilanteessa arvatenkin talous on jotenkin turvattuna. Tiedän minäkin tapauksen, jossa tyyppi tekee kahta työtä ja toisessa käy ikään kuin harrastuksena. Ei varmaan kiinnosta niinkään siinä kakkostyössä se palkkaus, mutta kun hän saakin sitä jostain muualta.

Te toimiston virkailijat ovat usein alemmin koulutettuja ja vähemmän työkokemusta omaavia kuin heidän asiakkaansa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin työkkärissä. Kysyttiin ajatuksiani työn suhteen. Kerroin pitäväni palkkaa tärkeimpänä asiana työssä. Virkailija oli järkyttynyt ja alkoi sopertaa, että enkö ole kiinnostunut kehittämään itseäni ammattilaisena. Mikä työelämässä nykyään pielessä? Eikö palkka ole suurimmalle osalle ihmisistä se ehdottomasti tärkein syy päivittäin mennä töihin?

Ei mulla ainakaan palkka ole se suurin motivaattori työhön. Toki tärkeää on, että kohtuullista palkaa saa, mutta ei se ole kaikkein tärkein tekijä.

Pari viikkoa sitten eräs rekrytyyppi soitteli ja pyysi töihin. Palkka olisi ollut 5200-5500€/kk, mutta vähemmön haastavaa kuin nykyinen työni (tuntui myös hieman tylsemmältä). Nykyinen palkkani on 4600€/kk. En kokenut tarpeelliseksi vaihtaa työpaikkaa.

Niinno tuollaisilla tienesteillä ei muutaman sadan erotuksella olekaan niin kauhesti väliä. Kai ymmärrät, että tilanteesi olisi varmaan ollut vähän eri, jos kyseessä olisi ollut vaikka 1500 vs. 2500. Tai pahimmassa tapauksessa ilmainen vs. palkka. Koska sehän tuolla työkkärin virkailijalla luultavasti oli takaraivossa josko ap:n voisi saada ilmaiseksi töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin työkkärissä. Kysyttiin ajatuksiani työn suhteen. Kerroin pitäväni palkkaa tärkeimpänä asiana työssä. Virkailija oli järkyttynyt ja alkoi sopertaa, että enkö ole kiinnostunut kehittämään itseäni ammattilaisena. Mikä työelämässä nykyään pielessä? Eikö palkka ole suurimmalle osalle ihmisistä se ehdottomasti tärkein syy päivittäin mennä töihin?

Ei mulla ainakaan palkka ole se suurin motivaattori työhön. Toki tärkeää on, että kohtuullista palkaa saa, mutta ei se ole kaikkein tärkein tekijä.

Pari viikkoa sitten eräs rekrytyyppi soitteli ja pyysi töihin. Palkka olisi ollut 5200-5500€/kk, mutta vähemmön haastavaa kuin nykyinen työni (tuntui myös hieman tylsemmältä). Nykyinen palkkani on 4600€/kk. En kokenut tarpeelliseksi vaihtaa työpaikkaa.

Niinno tuollaisilla tienesteillä ei muutaman sadan erotuksella olekaan niin kauhesti väliä. Kai ymmärrät, että tilanteesi olisi varmaan ollut vähän eri, jos kyseessä olisi ollut vaikka 1500 vs. 2500. Tai pahimmassa tapauksessa ilmainen vs. palkka. Koska sehän tuolla työkkärin virkailijalla luultavasti oli takaraivossa josko ap:n voisi saada ilmaiseksi töihin.

Kai ymmärrät varmaan että ihmiset saa erinlaista palkkaa, joka määräytyy työn tuottavuudesta. Idea kuitenkin meni sulle perille? Et voi verrata ihmisiä joka tienaa 5k ja 2k. Voin melkein väittää että toi 5k tienaava kiroaa suomen progressiivista verotusta enemmän kuin 2k tyyppi? Loppujen lopuksi, me kukin ansaitsemme just sen verran kuin meidän pitääkin, toinen enemmän ja toinen vähemmän, elämä on sarja valintoja ja vastuu on meillä itsellämme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin työkkärissä. Kysyttiin ajatuksiani työn suhteen. Kerroin pitäväni palkkaa tärkeimpänä asiana työssä. Virkailija oli järkyttynyt ja alkoi sopertaa, että enkö ole kiinnostunut kehittämään itseäni ammattilaisena. Mikä työelämässä nykyään pielessä? Eikö palkka ole suurimmalle osalle ihmisistä se ehdottomasti tärkein syy päivittäin mennä töihin?

Ei mulla ainakaan palkka ole se suurin motivaattori työhön. Toki tärkeää on, että kohtuullista palkaa saa, mutta ei se ole kaikkein tärkein tekijä.

Pari viikkoa sitten eräs rekrytyyppi soitteli ja pyysi töihin. Palkka olisi ollut 5200-5500€/kk, mutta vähemmön haastavaa kuin nykyinen työni (tuntui myös hieman tylsemmältä). Nykyinen palkkani on 4600€/kk. En kokenut tarpeelliseksi vaihtaa työpaikkaa.

Niinno tuollaisilla tienesteillä ei muutaman sadan erotuksella olekaan niin kauhesti väliä. Kai ymmärrät, että tilanteesi olisi varmaan ollut vähän eri, jos kyseessä olisi ollut vaikka 1500 vs. 2500. Tai pahimmassa tapauksessa ilmainen vs. palkka. Koska sehän tuolla työkkärin virkailijalla luultavasti oli takaraivossa josko ap:n voisi saada ilmaiseksi töihin.

Kai ymmärrät varmaan että ihmiset saa erinlaista palkkaa, joka määräytyy työn tuottavuudesta. Idea kuitenkin meni sulle perille? Et voi verrata ihmisiä joka tienaa 5k ja 2k. Voin melkein väittää että toi 5k tienaava kiroaa suomen progressiivista verotusta enemmän kuin 2k tyyppi? Loppujen lopuksi, me kukin ansaitsemme just sen verran kuin meidän pitääkin, toinen enemmän ja toinen vähemmän, elämä on sarja valintoja ja vastuu on meillä itsellämme.

Kokoomuksen jäsenen tai kannattajan suoltamaa propagandaa. Elämä ei yleensä mene noin suoraviivaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin työkkärissä. Kysyttiin ajatuksiani työn suhteen. Kerroin pitäväni palkkaa tärkeimpänä asiana työssä. Virkailija oli järkyttynyt ja alkoi sopertaa, että enkö ole kiinnostunut kehittämään itseäni ammattilaisena. Mikä työelämässä nykyään pielessä? Eikö palkka ole suurimmalle osalle ihmisistä se ehdottomasti tärkein syy päivittäin mennä töihin?

Ei mulla ainakaan palkka ole se suurin motivaattori työhön. Toki tärkeää on, että kohtuullista palkaa saa, mutta ei se ole kaikkein tärkein tekijä.

Pari viikkoa sitten eräs rekrytyyppi soitteli ja pyysi töihin. Palkka olisi ollut 5200-5500€/kk, mutta vähemmön haastavaa kuin nykyinen työni (tuntui myös hieman tylsemmältä). Nykyinen palkkani on 4600€/kk. En kokenut tarpeelliseksi vaihtaa työpaikkaa.

Niinno tuollaisilla tienesteillä ei muutaman sadan erotuksella olekaan niin kauhesti väliä. Kai ymmärrät, että tilanteesi olisi varmaan ollut vähän eri, jos kyseessä olisi ollut vaikka 1500 vs. 2500. Tai pahimmassa tapauksessa ilmainen vs. palkka. Koska sehän tuolla työkkärin virkailijalla luultavasti oli takaraivossa josko ap:n voisi saada ilmaiseksi töihin.

Kai ymmärrät varmaan että ihmiset saa erinlaista palkkaa, joka määräytyy työn tuottavuudesta. Idea kuitenkin meni sulle perille? Et voi verrata ihmisiä joka tienaa 5k ja 2k. Voin melkein väittää että toi 5k tienaava kiroaa suomen progressiivista verotusta enemmän kuin 2k tyyppi? Loppujen lopuksi, me kukin ansaitsemme just sen verran kuin meidän pitääkin, toinen enemmän ja toinen vähemmän, elämä on sarja valintoja ja vastuu on meillä itsellämme.

Kokoomuksen jäsenen tai kannattajan suoltamaa propagandaa. Elämä ei yleensä mene noin suoraviivaisesti.

Heh. Näitä on niin hauska lukea. Kommentoija oli sitä mieltä että yksilöllä olisi joku vastuu elämästään (ja palkastaan), ja kun sellaisen ajatuksen esittää niin menee osastolle kokoomuksen propaganda. Voi hyvää päivää.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Jokainen normaali nuori ihminen miettii koulutusalaa valitessaan, mistä pitää, ei sitä, mistä saa eniten rahaa. Ei kai kukaan pelkän rahan takia jaksaisi töissä käydä.

Ja moni meistä käy töissä muista syistä kuin rahan takia. Ei muunkaan oikeasti tarvisisi töissä käydä. Mutta olen korkeasti kouluttautunut, hyvä työssäni, saan siellä ihmiskontakteja, onnistumisen kokemuksia jne, mielelläni käyn töissä.

Töissä käydään rahan takia ja niin se on tarkoitettukin tässä meidän yhteiskuntamallissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin työkkärissä. Kysyttiin ajatuksiani työn suhteen. Kerroin pitäväni palkkaa tärkeimpänä asiana työssä. Virkailija oli järkyttynyt ja alkoi sopertaa, että enkö ole kiinnostunut kehittämään itseäni ammattilaisena. Mikä työelämässä nykyään pielessä? Eikö palkka ole suurimmalle osalle ihmisistä se ehdottomasti tärkein syy päivittäin mennä töihin?

Ei mulla ainakaan palkka ole se suurin motivaattori työhön. Toki tärkeää on, että kohtuullista palkaa saa, mutta ei se ole kaikkein tärkein tekijä.

Pari viikkoa sitten eräs rekrytyyppi soitteli ja pyysi töihin. Palkka olisi ollut 5200-5500€/kk, mutta vähemmön haastavaa kuin nykyinen työni (tuntui myös hieman tylsemmältä). Nykyinen palkkani on 4600€/kk. En kokenut tarpeelliseksi vaihtaa työpaikkaa.

Niinno tuollaisilla tienesteillä ei muutaman sadan erotuksella olekaan niin kauhesti väliä. Kai ymmärrät, että tilanteesi olisi varmaan ollut vähän eri, jos kyseessä olisi ollut vaikka 1500 vs. 2500. Tai pahimmassa tapauksessa ilmainen vs. palkka. Koska sehän tuolla työkkärin virkailijalla luultavasti oli takaraivossa josko ap:n voisi saada ilmaiseksi töihin.

Kai ymmärrät varmaan että ihmiset saa erinlaista palkkaa, joka määräytyy työn tuottavuudesta. Idea kuitenkin meni sulle perille? Et voi verrata ihmisiä joka tienaa 5k ja 2k. Voin melkein väittää että toi 5k tienaava kiroaa suomen progressiivista verotusta enemmän kuin 2k tyyppi? Loppujen lopuksi, me kukin ansaitsemme just sen verran kuin meidän pitääkin, toinen enemmän ja toinen vähemmän, elämä on sarja valintoja ja vastuu on meillä itsellämme.

Joo, mutta miten tämä nyt varsinaisesti liittyi tuohon? Voin verrata, koska en verrannut 1500 ja 5000 keskenään, vaan omissa tuloluokissaan. Ja oletko ihan varma, että palkat oikeasti menevät aina reiluuden mukaan, kuin niiden pitäisi? Byhyy vaan 5000 tienaavalle, kun joutuu verojakin maksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin työkkärissä. Kysyttiin ajatuksiani työn suhteen. Kerroin pitäväni palkkaa tärkeimpänä asiana työssä. Virkailija oli järkyttynyt ja alkoi sopertaa, että enkö ole kiinnostunut kehittämään itseäni ammattilaisena. Mikä työelämässä nykyään pielessä? Eikö palkka ole suurimmalle osalle ihmisistä se ehdottomasti tärkein syy päivittäin mennä töihin?

Ei mulla ainakaan palkka ole se suurin motivaattori työhön. Toki tärkeää on, että kohtuullista palkaa saa, mutta ei se ole kaikkein tärkein tekijä.

Pari viikkoa sitten eräs rekrytyyppi soitteli ja pyysi töihin. Palkka olisi ollut 5200-5500€/kk, mutta vähemmön haastavaa kuin nykyinen työni (tuntui myös hieman tylsemmältä). Nykyinen palkkani on 4600€/kk. En kokenut tarpeelliseksi vaihtaa työpaikkaa.

Niinno tuollaisilla tienesteillä ei muutaman sadan erotuksella olekaan niin kauhesti väliä. Kai ymmärrät, että tilanteesi olisi varmaan ollut vähän eri, jos kyseessä olisi ollut vaikka 1500 vs. 2500. Tai pahimmassa tapauksessa ilmainen vs. palkka. Koska sehän tuolla työkkärin virkailijalla luultavasti oli takaraivossa josko ap:n voisi saada ilmaiseksi töihin.

Kai ymmärrät varmaan että ihmiset saa erinlaista palkkaa, joka määräytyy työn tuottavuudesta. Idea kuitenkin meni sulle perille? Et voi verrata ihmisiä joka tienaa 5k ja 2k. Voin melkein väittää että toi 5k tienaava kiroaa suomen progressiivista verotusta enemmän kuin 2k tyyppi? Loppujen lopuksi, me kukin ansaitsemme just sen verran kuin meidän pitääkin, toinen enemmän ja toinen vähemmän, elämä on sarja valintoja ja vastuu on meillä itsellämme.

Kokoomuksen jäsenen tai kannattajan suoltamaa propagandaa. Elämä ei yleensä mene noin suoraviivaisesti.

Heh. Näitä on niin hauska lukea. Kommentoija oli sitä mieltä että yksilöllä olisi joku vastuu elämästään (ja palkastaan), ja kun sellaisen ajatuksen esittää niin menee osastolle kokoomuksen propaganda. Voi hyvää päivää.

-eri

No ei tuosta tekstistä ihan heti sellaista käsitystä saanut, että sitä taroitti. Kukaan tuskin väittää ettei kenelläkään olisi jotain vastuuta omasta elämästä, mutta kun kaikki epäreiluudet ja omat etuoikeudet on niin hyvä ja helppo kuitata tuolla vastuulla.

Eikös tärkeintä ole ne kivat työkaverit.=) Niiden takia sitä töitä tehdään. Tiimiytymistä, kivaa! *sarkasmi*

Ainakin itselleni palkka on ainoa motiivi tämän hetkisessä työssä. Jos lottovoitto sattuisi kohdalle, irtisanoutuisin heti.

Se työkkärin täti oli itse siellä hyvää hyvyyttään vapaaehtoistyössä ilmaiseksi kehittämässä itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen normaali nuori ihminen miettii koulutusalaa valitessaan, mistä pitää, ei sitä, mistä saa eniten rahaa. Ei kai kukaan pelkän rahan takia jaksaisi töissä käydä.

Ja moni meistä käy töissä muista syistä kuin rahan takia. Ei muunkaan oikeasti tarvisisi töissä käydä. Mutta olen korkeasti kouluttautunut, hyvä työssäni, saan siellä ihmiskontakteja, onnistumisen kokemuksia jne, mielelläni käyn töissä.

Töissä käydään rahan takia ja niin se on tarkoitettukin tässä meidän yhteiskuntamallissa.

Jaa missä mallissa? Kyllä mä tykkään että ne jotka näkee vaivaa, ja uhraa elämästään paljon työlle ansaitsee myös siitä korvauksen. Nämä tyypit lienee myös opiskelleet pitkään (tai paljon) ja ottaneet paljon opintolainaa, uhranneet perhe-elämää jne. Lähtökohtaisesti ihminen tekee mielekästä työtä, sellaista joka motivoi vuosiksi eteenpäin. Tosin ne ketkä on vain rahan takia, ovat varmaan tehneet helppoja valintoja jotka ei isoin liksoihin käsiksi pääse, ja se heille suotakoon. Ihan turhaa moralisoida työntekijää jonka arvo työelämässä on 1000 ja toisen jonka arvo on 100. Toinen on painostanut omaan tulevaisuuteen pää märkänä ja toinen ei pätkääkään.

Mulle sanottin n.7 vuotta sitten samaan palkkavastaukseen että; " Palkka ei ole työttömän kriteeri työnhaussa, ja hänen mielestään en sopinut työnhakijaksi" . Uhkasi siis lopettaa rahat lausunnollaan. Oli pakko perua rahatoiveet, ja niin raporttiin tuli, että haen myös työpajoihin 9e/päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin työkkärissä. Kysyttiin ajatuksiani työn suhteen. Kerroin pitäväni palkkaa tärkeimpänä asiana työssä. Virkailija oli järkyttynyt ja alkoi sopertaa, että enkö ole kiinnostunut kehittämään itseäni ammattilaisena. Mikä työelämässä nykyään pielessä? Eikö palkka ole suurimmalle osalle ihmisistä se ehdottomasti tärkein syy päivittäin mennä töihin?

Ei mulla ainakaan palkka ole se suurin motivaattori työhön. Toki tärkeää on, että kohtuullista palkaa saa, mutta ei se ole kaikkein tärkein tekijä.

Pari viikkoa sitten eräs rekrytyyppi soitteli ja pyysi töihin. Palkka olisi ollut 5200-5500€/kk, mutta vähemmön haastavaa kuin nykyinen työni (tuntui myös hieman tylsemmältä). Nykyinen palkkani on 4600€/kk. En kokenut tarpeelliseksi vaihtaa työpaikkaa.

Niinno tuollaisilla tienesteillä ei muutaman sadan erotuksella olekaan niin kauhesti väliä. Kai ymmärrät, että tilanteesi olisi varmaan ollut vähän eri, jos kyseessä olisi ollut vaikka 1500 vs. 2500. Tai pahimmassa tapauksessa ilmainen vs. palkka. Koska sehän tuolla työkkärin virkailijalla luultavasti oli takaraivossa josko ap:n voisi saada ilmaiseksi töihin.

Ei tuossa aloituksessa puhuttu mitään mistään ilmaistyöstä. Ap sanoi, että hänelle on palkka tärkein asia. Oletan, että ap:n tapauksessa 4600€ vs. 5500€ töissä valinta kohdistuisi aina tuohon paremmin palkattuun riippumatta toimenkuvista. Halusin tuoda esille, että itselläni ei palkka ole se tärkein motivaattori. Toki tärkeää on, että palkkaa saa. Ei sitä kai muuten oikein eläisi.

Ymmärrän toki olevani etuoikeutettu, koska tienaan hyvin. Ei se mikään automaatio ole ainakaan nykyisin. Luultavasti itsekin valitsisin 2500€ duunin, jos toinen vaihtoehto olisi 1500€ duuni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin työkkärissä. Kysyttiin ajatuksiani työn suhteen. Kerroin pitäväni palkkaa tärkeimpänä asiana työssä. Virkailija oli järkyttynyt ja alkoi sopertaa, että enkö ole kiinnostunut kehittämään itseäni ammattilaisena. Mikä työelämässä nykyään pielessä? Eikö palkka ole suurimmalle osalle ihmisistä se ehdottomasti tärkein syy päivittäin mennä töihin?

Ei mulla ainakaan palkka ole se suurin motivaattori työhön. Toki tärkeää on, että kohtuullista palkaa saa, mutta ei se ole kaikkein tärkein tekijä.

Pari viikkoa sitten eräs rekrytyyppi soitteli ja pyysi töihin. Palkka olisi ollut 5200-5500€/kk, mutta vähemmön haastavaa kuin nykyinen työni (tuntui myös hieman tylsemmältä). Nykyinen palkkani on 4600€/kk. En kokenut tarpeelliseksi vaihtaa työpaikkaa.

Niinno tuollaisilla tienesteillä ei muutaman sadan erotuksella olekaan niin kauhesti väliä. Kai ymmärrät, että tilanteesi olisi varmaan ollut vähän eri, jos kyseessä olisi ollut vaikka 1500 vs. 2500. Tai pahimmassa tapauksessa ilmainen vs. palkka. Koska sehän tuolla työkkärin virkailijalla luultavasti oli takaraivossa josko ap:n voisi saada ilmaiseksi töihin.

Kai ymmärrät varmaan että ihmiset saa erinlaista palkkaa, joka määräytyy työn tuottavuudesta. Idea kuitenkin meni sulle perille? Et voi verrata ihmisiä joka tienaa 5k ja 2k. Voin melkein väittää että toi 5k tienaava kiroaa suomen progressiivista verotusta enemmän kuin 2k tyyppi? Loppujen lopuksi, me kukin ansaitsemme just sen verran kuin meidän pitääkin, toinen enemmän ja toinen vähemmän, elämä on sarja valintoja ja vastuu on meillä itsellämme.

Kokoomuksen jäsenen tai kannattajan suoltamaa propagandaa. Elämä ei yleensä mene noin suoraviivaisesti.

Heh. Näitä on niin hauska lukea. Kommentoija oli sitä mieltä että yksilöllä olisi joku vastuu elämästään (ja palkastaan), ja kun sellaisen ajatuksen esittää niin menee osastolle kokoomuksen propaganda. Voi hyvää päivää.

-eri

Eli siis joku on mielestäsi vain tyhmyyttään alkujaan valinnut itselleen köyhät vanhemmat tai pitkäaikaisen sairauden? Perkele, olisi kannattanut vähän miettiä paremmin asioita ennen syntymäänsä, niin tämäkin tyyppi voisi olla menestyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen normaali nuori ihminen miettii koulutusalaa valitessaan, mistä pitää, ei sitä, mistä saa eniten rahaa. Ei kai kukaan pelkän rahan takia jaksaisi töissä käydä.

Ja moni meistä käy töissä muista syistä kuin rahan takia. Ei muunkaan oikeasti tarvisisi töissä käydä. Mutta olen korkeasti kouluttautunut, hyvä työssäni, saan siellä ihmiskontakteja, onnistumisen kokemuksia jne, mielelläni käyn töissä.

Töissä käydään rahan takia ja niin se on tarkoitettukin tässä meidän yhteiskuntamallissa.

Jaa missä mallissa? Kyllä mä tykkään että ne jotka näkee vaivaa, ja uhraa elämästään paljon työlle ansaitsee myös siitä korvauksen. Nämä tyypit lienee myös opiskelleet pitkään (tai paljon) ja ottaneet paljon opintolainaa, uhranneet perhe-elämää jne. Lähtökohtaisesti ihminen tekee mielekästä työtä, sellaista joka motivoi vuosiksi eteenpäin. Tosin ne ketkä on vain rahan takia, ovat varmaan tehneet helppoja valintoja jotka ei isoin liksoihin käsiksi pääse, ja se heille suotakoon. Ihan turhaa moralisoida työntekijää jonka arvo työelämässä on 1000 ja toisen jonka arvo on 100. Toinen on painostanut omaan tulevaisuuteen pää märkänä ja toinen ei pätkääkään.

Paitsi että tämä ei kyllä korreloi. Olen korkeasti koulutettu ja panostanut opintoihin ja työhöni pää märkänä. Teen mielestäni tärkeää ja monin tavoin haastavaa työtä, mutta saan palkkaa 2300€/brutto. Hädin tuskin pystyn pitämään autoa. Tunteja ei vaan ole "tarpeeksi", hommat tehdään urakkapalkalla ja eli ilmaisena ylityönä, kaikki vaativat minulta koko ajan jotain. Terveisin väsynyt ope. Nytkin pitäisi tehdä töitä. Itse hakeuduin alalle, koska työ kiinnosti minua ja palkkataulukko näytti olevan ihan ok. Harmi että maksimitunteja ei saa kuin isoissa kouluissa. Jos palkka olisi parempi, kestäisin ehkä tätä työtä. Nyt kaikki on vaan kärvistelyä. Ystäväni on tehtaassa töissä ja saa enemmän palkkaa kuin minä. Työt eivät seuraa kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen normaali nuori ihminen miettii koulutusalaa valitessaan, mistä pitää, ei sitä, mistä saa eniten rahaa. Ei kai kukaan pelkän rahan takia jaksaisi töissä käydä.

Ja moni meistä käy töissä muista syistä kuin rahan takia. Ei muunkaan oikeasti tarvisisi töissä käydä. Mutta olen korkeasti kouluttautunut, hyvä työssäni, saan siellä ihmiskontakteja, onnistumisen kokemuksia jne, mielelläni käyn töissä.

Töissä käydään rahan takia ja niin se on tarkoitettukin tässä meidän yhteiskuntamallissa.

Jaa missä mallissa? Kyllä mä tykkään että ne jotka näkee vaivaa, ja uhraa elämästään paljon työlle ansaitsee myös siitä korvauksen. Nämä tyypit lienee myös opiskelleet pitkään (tai paljon) ja ottaneet paljon opintolainaa, uhranneet perhe-elämää jne. Lähtökohtaisesti ihminen tekee mielekästä työtä, sellaista joka motivoi vuosiksi eteenpäin. Tosin ne ketkä on vain rahan takia, ovat varmaan tehneet helppoja valintoja jotka ei isoin liksoihin käsiksi pääse, ja se heille suotakoon. Ihan turhaa moralisoida työntekijää jonka arvo työelämässä on 1000 ja toisen jonka arvo on 100. Toinen on painostanut omaan tulevaisuuteen pää märkänä ja toinen ei pätkääkään.

Olisikin elämä noin helppoa ja yksinkertaista, että jokainen saa aina vain sen minkä ansaitsee. Silloinhan meillä ei olisi yhteiskunnassa mitään väärää tai epäreiluutta. Oikeasti todella naiivi kommentti.