Vihaan kaikkia ja kaikkea! :( Voiko vihaamisen jotenkin lopettaa?

Ärtyneisyys on yksi uupumuksen tai masennuksen oireista, tee jokin saatavilla olevista masennustesteistä niin saat osviittaa. Et itse välttämättä erota muuta kuin ärtymyksen ja vitutuksen.

Voi parantua. Hyväksy se vitutuksen tunne. Sitten kun olet sujut sen tunteen kanssa voit pohtia, että mistä se tunne pohjimmiltaan kumpuaa. Vaatii aika paljon työtä pään sisällä mutta helpotti mulla. Kun suostuin hyväksymään sen ankaran vitutuksen ja sen syyn, pystyin luopumaan vitutuksesta ja siirtymään tyyneen, tyhjään oloon.

Vierailija kirjoitti:

Ärtyneisyys on yksi uupumuksen tai masennuksen oireista, tee jokin saatavilla olevista masennustesteistä niin saat osviittaa. Et itse välttämättä erota muuta kuin ärtymyksen ja vitutuksen.

Tein BDI:n ja sain 39 pistettä. Minulla on diagnosoitu masennus 15 vuotta sitten ja syön siihen lääkkeitä.

Aikaisemmin olen jotenkin saanut sitkuteltua eteenpäin ja olen uskotellut itselleni että seuraava vuosi on varmasti parempi ja varmasti mullekin on jotain hyvää vielä tulossa, nyt toivo on jotenkin kuollut lopullisesti ja koen luovuttaneeni täysin.645

Ap

Ärsyyntyminen ja vitutus ei ole sama asia kuin viha. Mutta jos tosiaan tunnet silkkaa vihaa kaikkea kohtaan, etkä rakkautta ollenkaan, niin täytyy olla jotain pahasti pielessä sun mielenterveydessä.

Viha on yhtä voimakas tunne kuin rakkaus, kun vihan tunne tulee, tulee hiki, verenpaine nousee, tulee punaiseksi ja tuntuu että näkeekin punaista usvaa, tekee mieli lyödä jotain, joskus pelkkä vitutuskin tuntuu lähes samalta, mutta yleensä se vitutus on vain pahaa harmitusta joka ei kohdistu esim. kehenkään ihmiseen.

Jos toista ihmistä oikeasti vihaa, täytyy tämän toisen olla tehnyt sinulle jotain todella, todella pahaa, esim. murhan. Usein ihmiset antavat jopa anteeksi läheisensä murhaajalle aikaa myöden, koska se on heille itselle parempi, joten kyllä vihasta voi päästä eroon.

Mulle e-pillereiden syöminen aiheutti itku- ja raivokohtauksia päivittäin. Mies tuntui tämän tästä sietämättömältä ja lapsikin sai osansa mun kiukusta. Luulin että olen luonteeltani hermoheikko ja elämäni on helvettiä. Kun lopetin pillerit huomasin yhtäkkiä että oli mennyt kuukausi enkä ollut edes itkenyt kertaakaan, olinkin oikeasti rauhallinen ihminen eikä kiukkua nouse kuin joskus ennen kuukautisia, mutta sekään ei ole samaa luokkaa ollenkaan kuin pillereiden aikaan.

Epäilen että suurin osa kiukusta ainakin naisilla, johtuu hormoneista.

Kannattaa ainakin yrittää. Itsellä tuttu mies 41, ennen oli hyvin sosiaalinen ja liikkui paljon kaupungilla. Sitten kaikki alkoi puhua että hitto se on outo, itse huomasin että negatiivisuus alkoi kasvaa siinä ihmisessä. Meni vuosia ja oltiin aika paljon tekemisissä, se joi tosi paljon ja kännissä vaan huusi kun ennen oli keskustellut ihan normaalisti kun käytiin vaikka oluella. Se toivoi aina että tulis joku sota ja kauheita terrori-iskuja, iloitsi kauheasti kun kuuli että jollain oli tapahtunut joku vahinko. Se meni aivan sekaisin sen vihansa kanssa, joskus kysyn muilta tyypeiltä että mitä häille kuuluu, ihmisiä puistattaa nykyään puhuakin siitä,kännää ja valittaa ja yrittää tehdä kaikenlaisia ”kylmiä” temppuja ihmisille. Ymmärrän mistä tulee noitatarustot kun tiedän sen miehen. Oon ajatellut että se tuli niin katkeraksi kun se ei koskaan halunnut innostua mistään, sen mielestä kaikki mikä viittasi innostumiseen oli noloa, festareista se tykkäs ja ois halunnut elää niissä.

Nykyään se kännää jossain yksiössä ja oksentaa aivan sairaita juttuja facessa niille jotka joskus liikkunut sen kanssa. Menis hoitoon. Ja nimenomaan suljetulle, kokonaan päihteet pois ja kokeilisi vaan voiko se oikeesti koskaan innostua. Hulluksi se tuli lopulta parissa vuodessa. Varo sitä vihaa ja katkeruutta ja kateutta ap, ton miehen kohtalooni ihan kauhea

Oletko syönyt masennuslääkkeitä 15 vuotta, mutta et ole saanut mitään terapiaa? Sinuthan on jätetty aivan heitteille. Hakeudu kognitiiviseen psykoterapiaan ja yritä päästä eroon lääkkeistä.

Mee lääkäriin ehkä lääkitys ei ole kunnossa tai tehoa tuossa määrin enää.Masentunut olet se voi ilmetä tuollaisena vi**uuntumisena ja vihaamisena myös.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyyntyminen ja vitutus ei ole sama asia kuin viha. Mutta jos tosiaan tunnet silkkaa vihaa kaikkea kohtaan, etkä rakkautta ollenkaan, niin täytyy olla jotain pahasti pielessä sun mielenterveydessä.

Viha on yhtä voimakas tunne kuin rakkaus, kun vihan tunne tulee, tulee hiki, verenpaine nousee, tulee punaiseksi ja tuntuu että näkeekin punaista usvaa, tekee mieli lyödä jotain, joskus pelkkä vitutuskin tuntuu lähes samalta, mutta yleensä se vitutus on vain pahaa harmitusta joka ei kohdistu esim. kehenkään ihmiseen.

Jos toista ihmistä oikeasti vihaa, täytyy tämän toisen olla tehnyt sinulle jotain todella, todella pahaa, esim. murhan. Usein ihmiset antavat jopa anteeksi läheisensä murhaajalle aikaa myöden, koska se on heille itselle parempi, joten kyllä vihasta voi päästä eroon.

Omaatko omakohtaista kokemusta asiasta, vai viljeletkö tyhjiä kliseitä?

en käytä päihteitä enkä hormoneja. Minulla ei ole ollut menkkoja vuosiin. Käytännössä odotan vaan että saisin jo kuolla. Elämäni on ollut pelkkä sarja vastoinkäymisiä, köyhyyttä, sairautta, yksinäisyyttä ja kuolemaa. Aina lässytetään että esim. lähimmäisen kuoleman jälkeen pitää vaan kestää ja sitten helpottaa. Vittu mitä paskaa, ei todellakaan helpota! En jaksaisi enää mitään. Toivottavasti maailma loppuu huomenna. Tai mieluummin jo tänään. Oksettaanähdä onnellisia, huolettomia ihmisiä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Oletko syönyt masennuslääkkeitä 15 vuotta, mutta et ole saanut mitään terapiaa? Sinuthan on jätetty aivan heitteille. Hakeudu kognitiiviseen psykoterapiaan ja yritä päästä eroon lääkkeistä.

Olen yrittänyt päästä terapiaan mutta olen mukamas "liian masentunut". En myöskään pidä sellaisesta naisten lässytyspuheesta mitä mielenterveysklinikoilla harrastetaan - olen sairas, en tyhmä - joten yleensä käyn kerran ja luovutan kun en tule ymmärretyksi. Nyt en ole vuosiin enää yrittänyt. Olen huolissani siitä että tänäänkin mietin miten helppoa ja kivaa olisi myrkyttää työkaverini. Pelkään vaipuvani psykoosiin jonain kauniina päivänä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

en käytä päihteitä enkä hormoneja. Minulla ei ole ollut menkkoja vuosiin. Käytännössä odotan vaan että saisin jo kuolla. Elämäni on ollut pelkkä sarja vastoinkäymisiä, köyhyyttä, sairautta, yksinäisyyttä ja kuolemaa. Aina lässytetään että esim. lähimmäisen kuoleman jälkeen pitää vaan kestää ja sitten helpottaa. Vittu mitä paskaa, ei todellakaan helpota! En jaksaisi enää mitään. Toivottavasti maailma loppuu huomenna. Tai mieluummin jo tänään. Oksettaanähdä onnellisia, huolettomia ihmisiä.

Ap

Ei se välttämättä helpota. Itse uskon karman lakiin ja siihen, että olemme jokainen täällä oppimassa jotakin. Joillakin se tie on vain kivisempi. Itselläni ajatus siitä, että jaksan tämän elämän kunnialla läpi, auttaa jaksamaan hetkestä seuraavaan. Jos joillekin pystyn millään tavalla olemaan avuksi/ hyödyksi, se tunne vie myös eteenpäin. Toivotan sinulle ja muille samassa tilanteessa oleville voimia, sitä tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko syönyt masennuslääkkeitä 15 vuotta, mutta et ole saanut mitään terapiaa? Sinuthan on jätetty aivan heitteille. Hakeudu kognitiiviseen psykoterapiaan ja yritä päästä eroon lääkkeistä.

Olen yrittänyt päästä terapiaan mutta olen mukamas "liian masentunut". En myöskään pidä sellaisesta naisten lässytyspuheesta mitä mielenterveysklinikoilla harrastetaan - olen sairas, en tyhmä - joten yleensä käyn kerran ja luovutan kun en tule ymmärretyksi. Nyt en ole vuosiin enää yrittänyt. Olen huolissani siitä että tänäänkin mietin miten helppoa ja kivaa olisi myrkyttää työkaverini. Pelkään vaipuvani psykoosiin jonain kauniina päivänä.

Ap

Tuo on todella huolestuttavaa, että haet omaan oloosi helpotusta kuvittelemalla satuttavasi muita. Muut eivät ole syypäitä sinun tuntemuksiisi/ kokemuksiisi, mutta joku näistä toisista ihmisistä voisi kenties auttaa sinua?

Herranjestas ihmiset, älkää kehottako ketään lopettamaan lääkitystä kuin seinään! Siitä on keskusteltava lääkärin kanssa ja tehtävä suunnitelma vähentämiseksi. Äkillinen lopettaminen voi ajaa olon todella huonoksi.

Mietin itse tuota samaa kuin ap, koska minulla on kriisi päällä. Kokemuksesta tiedän kuitenkin sen, että tämäkin olotila tasoittuu vielä jossain vaiheessa.

Minäkin vihaan kaikkea. Masennus ei ole sairaus samallalailla kuin vaikka korvatulehdus. Jostain syystä nykyaikana ihmisen tunteita nimitetään masennukseksi, ahdistuneisuudeksi, neuroottisuudeksi, yms. En tiedä miksi näin on alettu toimia, mutta sairaudesta kuitenkaan ei ole kyse ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Tämä maailma on valitettavan pilalla, koska ihmiset ovat lisääntyneet liikaa. Tästä ovat esimerkkinä koronavirukset, lintuinfluenssat, sikainfluenssat, sun muut. Kiinalla oli hyvä idea rajoittaa ihmisten lisääntymistä sallimalla vain yksi lapsi per perhe. Toivottavasti muutkin tekisivät niin. Koska perimmillään kyse on siitä, että ihminen on ainoa eläin, joka on haitallinen tälle planeetalle. Muut eläimet toimivat ns. automaattisesti luonnonmukaisesti ja ympäristöystävällisesti, kun taas ihminen ei siihen kykene vaikka yrittäisi. Lyhyesti sanottuna toivon että kuolemme kaikki pian.

Mutta he ovat

Minä en ole ainakaan parantunut. Kaikki vaan vituttaa.

Ensin vähennät somen käyttöä ja myöhemmin lopetat sen käytön kokonaan

Vierailija kirjoitti:

Ensin vähennät somen käyttöä ja myöhemmin lopetat sen käytön kokonaan

Kunpa kaikki muutkin tekisivät näin