Yksinhuoltaja siskollani todettiin haimasyöpä. Saanko lasten huoltajuuden sitten, kun siskoni kuolee?

Varmaan olisi nyt yritettävä päästä puheväleihin sen isän kanssa.

Pyrkiä yhdessä neuvottelemaan tilanne ja saada suostumus, että lapset jäisivät siskolle.

Nim. oman siskon 3kk sitten syövälle menettänyt.

Hänen lapsi "jäi" isälle - eivät olleet pariskunta. Lapsi 8v.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä isälläkin on oikeuksia!

Lapsilla on oikeuksia, kuten oikeus hyvään hoitoon ja turvalliseen kotiin. Vanhemmilla ei ole oikeuksia, vaan velvollisuus huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta.

Haloo nyt. Ekanakin lapsia ei sinne isälle noin vaan voida laittaa. Jos he eivät ole nähneet isää, isä on syytettynä heidän pahoinpitelystä, päihdeongelma. Kyl iha oikeasti katsotaan, että mikä olisi lapsen paras. Äidin kuolema on muutenkin shokki, lapset tarvii pysyvyyttä, ei uusia traumoja. Toki isä voi asiasta lähteä oikeuteen, mutta se on sit eri asia.

Lastensuojeluun ja juristiin yhteys, toivottavasti olette vieneet isän uhkaukset poliisille. Onko isä ikinä ollut huoltaja? Tapaavatko lapset ollenkaan?

Osanottoni tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Huh huh tätäkin ketjua. Kuka voi puolustaa tässä  tilanteessa isää? Tottakai äiti haluaa lapsille parhaan paikan ja kamalaa, että hänen täytyy vielä vakavasti sairaana pelätä lapsiensa puolesta. Toivon, että teille ei tule koskaan vastaavaa tilannetta ja kukaan ei huutele, että kyllä sillä narkkarillakin on oikeuksia. Samaten kaikki väittelyt siitä, että jonkun tuttu on elänyt niin ja niin kauan. Se ei nyt tässä tilanteessa auta ja sen takia asioita on pakko hoitaa, kun vielä ehditään. Ja kukaan ei onneksi voi "ottaa" toisen sairautta ja kuolla hänen puolestaan oli sitten lapsia tai ei. Ja olen itse lapseton nuori nainen eli asioista täysin tietämätön. 

Eiköhän tässä suurin osa ajattele lasten parasta. Narkkari-isän oikeudet jäävät siinä kakkoseksi, kun on kyse lasten hyvinvoinnista.

Ei haimasyöpä tai mikään muukaan syöpä ole näinä päivinä mikään kuolemantuomio. Se voidaan usein parantaa tai saada remissioon.

Ei haimasyöpään välttämättä kuole nopeasti. Lapset voi ehtiä aikuisikään äitinsä hoivissa.

Harva täällä on käsittääkseni isää puolustanut. Mutta ap:lle vakuuttellaan täysin perusteettomasti, ettei lapsia tulla antamaan isälle vaikka tämä tekisi mitä. Tällaista varmuutta ei ole eikä sitä voi antaa. Pään silittely ei auta ap:ta asioiden järjestämisessä vaan realistiset neuvot siitä mikä on mahdollista ja mikä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavallani oli haimasyöpä yli 10 vuotta sitten. Elää edelleen ja voi hyvin.

Toivottavasti sisarella käy yhtä hyvin. Minun työkaverini meni muutamassa viikossa haimasyöpään. :(

Meillä yksi potilas, joka kuoli 5 päivän kuluttua diagnoosista. Meni lääkäriin aivan muusta syystä, huomattiin keltaiseksi ja diagnoosi varmistui samana päivänä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei haimasyöpä tai mikään muukaan syöpä ole näinä päivinä mikään kuolemantuomio. Se voidaan usein parantaa tai saada remissioon.

Omista potilaista en tiedä ainuttakaan, joka olisi jäänyt muutamaa kuukautta pitempään henkiin. Siihen kuollaan ennemmin tai myöhemmin, varsin usein ennemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei haimasyöpä tai mikään muukaan syöpä ole näinä päivinä mikään kuolemantuomio. Se voidaan usein parantaa tai saada remissioon.

Omista potilaista en tiedä ainuttakaan, joka olisi jäänyt muutamaa kuukautta pitempään henkiin. Siihen kuollaan ennemmin tai myöhemmin, varsin usein ennemmin. 

Se tässä järkyttääkin, kun tiedetään, miten nopeasti haimasyöpään kuolee, niin miksi ihmeessä hoitojen aloittamista vetkutetaan. Mieheltäni löytyin kasvain haimasta tt-kuvauksessa ja sen jälkeen kesti vielä reilusti yli kuukausi ennen kuin aloitettiin hoito. Siinä ajassa syöpä ehtii etenemään vaikka kuinka paljon.

Muutenkin olen pöyristynyt sairaanhoidon tilasta Suomessa, kun olen nyt joutunut siihen tutustumaan lähiomaisen muodossa. Kammottavaa ammattitaidottomuutta ja epäasiallista toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä isälläkin on oikeuksia!

Eiköhän se isä olisi ensimmäinen vaihtoehto, jos se olisi mahdollista.

Isällä on myös velvollisuuksia. Ei kaikkia isiä kiinnosta olla mukana oman lapsensa elämässä. Jotkut häipyvät jo raskauden aikana, silloin on turha mistään oikeuksista enää valittaa.

Vitu.n porvoo provoilija. toiv. saisit itelles syövän ja kuolisit. tuollaista idioottia jaksa kukaan täällä palstalla. kasva aikuiseks. ja ap ottakaa lastenvalvojaan yhteyttä

Miten tässä tapauksessa kävi? Ketju loppui kuin kanan lento samantien 🤔.

Totta kai painaa, mutta ei lapsia noin vain voi testamentata. Oletteko selvittäneet oheishuoltajuutta?

Vierailija kirjoitti:

Totta kai painaa, mutta ei lapsia noin vain voi testamentata. Oletteko selvittäneet oheishuoltajuutta?

Ketju on vuodelta 2018. Kyselin juuri kuinka lie tässä käynyt. Sisko lie kuollut ja lapsetkin kasvaneet, mikäli ei ollut omasta päästä keksitty juttu. Kiinnostaisi tietää, mutta tähänhän voi joku keksiä myös loppuratkaisun omasta päästään. Onko näihin siis luottamista.