Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eksäni harrastaa eksyttämistä vol 2 - vanha keskustelu poistettu jostain syystä
01.04.2018 |
Eksäni harrastaa eksyttämistä, lukkojen taakse jättämistä ja paikalta poistumista ilman mitään selityksiä. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun hänen vuokseen seisoin ilman avaimia pakkasessa, lähdin kaupungille siinä uskossa että tapaamme tai hän perui treffit juuri kun seisoin päätepysäkillä matkalla hänen luoksensa. Silti kismittävintä olivat ne jatkuvat katoamistemput mitä inhottavimmalla hetkellä.
Jossain vaiheessa meillä olivat kämppään ainoastaan yhdet avaimet ja mies piti oikeuden pitää niitä ainokaisia itsellään. Sanoin lauantaipäivällä lähteväni käymään kävelyllä, ja että mies tulee avaamaan oven tai heittämään avaimet parvekkeelta kun tulen takaisin ellei hän luovuta avaimiaan suosiolla. Lähdin ja palattuani virkistävältä lenkiltä mies ei vastaakaan puhelimeen eikä reagoi mihinkään viesteihin. Seison alaovella, ja yksikään naapuri ei kulje ohi että pääsisin edes rappukäytävään kotiovemme taakse hakkaamaan ovikelloa. Lopulta puolitoistatuntia myöhemmin huomaan ainoan toimivan ovipuhelimen ja saan sitä kautta aivan tuurilla kotona olevan naapurin etäavaamaan minulle oven. Selitin hänelle rappiksessa nolona että mies ei päästä minua sisälle. Ovikelloa hakattua aikani mietin onko käynyt jotain, mutta minulle selviääkin että mies oli nukahtanut kännykkä pään vieressä äänettömällä. Sen jälkeen en suostunut lähtemään minnekään ilman avaimia.
Lähdimme kerran hänen kavereidensa kanssa juhlimaan, ja baarin jonossa hän alkoi marmattaa kauheaa kusihätää. Käänsin vain selkäni, niin hän oli siinä välissä häipynyt sanaakaan sanomatta. Kaverit sanoivat hänen lähteneen lähikuppilaan etsimään vessaa kun ihmettelin hänen katoamistaan. Yritin soittaa hänen peräänsä kyselläkseni minne hän lähti, mutta jätkä ei vastannut puhelimeen sen enempää kuin viesteihin vaan kylmästi ignoorasi olemassaoloni. Jono alkaa liikkua, odottelen häntä ja mietin menenkö samaan paikkaan hänen kavereidensa kanssa vai lähdenkö etsimään häntä. Lopulta kun sain hänet langan päähän, niin hän lupaili tulla takaisin samaan baariin pian perässä kunhan on ensin jutellut parin tutun kanssa. Lopulta maksan itseni sisälle, vien takin narikkaan. Aika kuluu, minä odotan ja yritän pysyä hänen kavereidensa perässä ja seurassa on jokseenkin vaivautunutta, koska olin siinä vaiheessa uusi kasvo kaveriporukassa ja miehen temppu aiheutti lisää vaivautuneisuutta puolin jos toisin - ja osa hänen kavereidensa tyttöystävistä kyti pyhää raivoa häntä kohtaan. Sitä paitsi miehen tempun takia hänen kavereitaan vaivasi jokin ja he mainitsivat siitä monesti. Lopulta tajuan ettei sitä idioottia kuulu takaisin, ja pian koitan saada häntä kiinni jo senkin takia, koska hänellä ovat ne kämpän ainoat avaimet.
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isältä loppui äidin eksyttäminen siihen, kun sain ajokortin. Äiti alkoi tehdä isälle samaa, isä jäi autoon kun äiti meni kauppaan. Äiti soitti minut hakemaan kauppareissun jälkeen viemään hänet ostoksineen kotiin ja jätti isän sinne parkkipaikalle odottamaan. Muutaman kerran teki näin. Johan isä oppi kantapään kautta.
Sitä en silti ymmärrä, miksi joku kokee paremmaksi ratkaisuksi pysyä tuollaisessa suhteessa, jossa on lähinnä vihollisuutta ja koston kierrettä, eikä rakkaudesta, kumppanuudesta ja yhteistyöstä tietoakaan. Eikö eroaminen olisi helpompi vaihtoehto?
Tätä olen kysynyt äidiltäni, miksi ei ota eroa isästä. Ei kuulema tuossa iässä (50v) enää kannata lähteä "uutta elämää rakentamaan ja mitä ihmisetkin sanoo". Itse veikkaan, että pääsyy ne "kulissit" on pakko pitää yllä. Jotenkin surullista, että muiden mielipiteet menee oman onnen edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isältä loppui äidin eksyttäminen siihen, kun sain ajokortin. Äiti alkoi tehdä isälle samaa, isä jäi autoon kun äiti meni kauppaan. Äiti soitti minut hakemaan kauppareissun jälkeen viemään hänet ostoksineen kotiin ja jätti isän sinne parkkipaikalle odottamaan. Muutaman kerran teki näin. Johan isä oppi kantapään kautta.
Sitä en silti ymmärrä, miksi joku kokee paremmaksi ratkaisuksi pysyä tuollaisessa suhteessa, jossa on lähinnä vihollisuutta ja koston kierrettä, eikä rakkaudesta, kumppanuudesta ja yhteistyöstä tietoakaan. Eikö eroaminen olisi helpompi vaihtoehto?
Tätä olen kysynyt äidiltäni, miksi ei ota eroa isästä. Ei kuulema tuossa iässä (50v) enää kannata lähteä "uutta elämää rakentamaan ja mitä ihmisetkin sanoo". Itse veikkaan, että pääsyy ne "kulissit" on pakko p
Aika surullista. Eikä 50 vee edes ole mitään palvelukodissa-hoidettavana-kuntoinen, päinvastoin! Sitten suuttuttaa tuo "mitä ne ihmisetkin sanoo"-argumentti. Mitä ne muut ihmiset voi sanoa, mitään millä on mitään merkitystä?? Eihän ne tiedä millaisessa kyräilevässä ja toista vihaavassa ja kouluttavassa liitossa joku elää. Fy fan. Eikä meillä ole kuin yksi elämä, todellakin se perälauta alkaa tulla vastaan äkkiä.
Se alkuperäinen ketju oli hyvä. Näköjään tällaista kieroa vallankäyttöä tod tapahtuu useinkin, vaikka uskomattomalta voisi tuntua.
Vierailija kirjoitti:
Ex eksytti minut Tukholmassa.
Palasin laivaan yksin ja menin syömään.
Ex myöhästyi laivasta.
Käänsi asian niin että MINÄ olin jättänyt.
Assiaa! Juuri näin. Näin pitää toimia, ne eksyttäjät kun toivoo että hätäännyt ka säntäilet itkuisena ympäriinsä niin alistavaa ja ilkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäukkoni lempiharrastus: eksyttää vaimo ja 3 lastaan. Naamioi tekonsa kouluttamiseksi ja jankutti että täytyyhän aikuisen ihmisen osata ilmansuunnat ja jotku tähtien asennot ja osata niiden perusteella arvioida,missä ollaan mihin suuntaan on jätetty auto.
Äitini on epävarma hätäilijä, joka tietysti jännittäessäön seuraavaa eksyttämistä, ei osannut keskittyä sitäkään vähää ympäristönsä.
Näin kävi aina kun perheenä käytiin marjoja poimimassa, lakkasuolla tarpomassa, tai jossain kaupungissa. Ukko painoi menemään tahallaan niin lujaa että tietysti tiesi ettei akka eikä kakarat pysy vauhdissa mukana. Ei tosin katsonut myöskään taakseen kertaakaan että missä olimme.
Lopuksi sitten ajaa sillä autonpaskallaan jotain metsätietä meitä vastaan, oltuaan tunteja jossain, ja haukkuu äidin ja pilkkaa pikkuveljen joka itkee.
Hienoa kasvatusta! Not.V
Kylläpä kyllä, meidän iskähän se siinä. En muistanutkaan enää että olin kirjoittanut tämän. Kaikki marjastukset ja kauppareissut piti maha kipeänä jännittää, että miten ja millä keinoin se tällä kertaa jättää meidät tunneiksi jonnekin kun itse lähtee vaan käymään tuossa lähellä tai jotain muuta. Äiti hätäilee ja hermostuu, katselee jännittyneenä koko ajan että mistä se mies nyt ehkä jo tulisi. Me jännitetään mukana. Lopputuloksena aina tiedettiin toki, että se haukkuu meidät ja nauraa vähättelevästi millekään hätäilylle.
Kasvatusperiaattenaan aina oli: kyllä luulis normaaljärjellä olevan tajuavan että
En jaksa lukea koko juttua mutta jos kukaan yrittäisi mitään vastaavaa mun kanssa se olisi heti hei hei. Ihan älytöntä olla tuollaisen kanssa. Lopeta. Häivy. Eksytä se ja älä koskaan palaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kamalaa! Olen aivan järkyttynyt näistä jutuista!
Kiitos kun kerroitte!
Exäni yritti aina vastaavia juttuja, mitä tässä keskustelussa on ollut ja kihisi raivosta, kun en hätääntynyt ja ratkaisin tilanteet itse. Kerran hän tarjoutui viemään töihin ja lähti ajelemaan ihan toiseen suuntaan, koska auton piti muka antaa lämmetä. Oltiin viiden kilometrin päässä viisi minuuttia ennen työajan alkamista. En sanonut mitään, menin töihin ja jatkossa ilmoitin, etten tarvitse kyytiä työmatkalle. Oli hauska seurata sitä, miten häntä ärsytti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä helv mä just luin.
Naisten rima miesten suhteen on helvetissä, kunnes viimein järkiintyvät.
Ei ihme, että naisilla on sinkkubuumi meneillään ja loppua tälle ei näy.
Miksi se alkuperäinen ketju piti poistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen niin järkyttynyt tästä, kokemusta on mutta luulin aina että oli vaan poikkeustapaus. En edes tiennyt että tälle on nimi. Mua fyysisesti oksettaa tämä ketju, mutta pakko lukea että tietää itsekin seurata vaaran merkkejä.
Minkä helkutin takia et käy teettämässä itsellesi avaimia ?😕
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju ylös.
Isäni harjoitti tuollaista eksyttämistä. Hänellä oli ihan tapana pistää auto parkkiin kaupan pihalle, äiti oikein vielä sanoi hermostuneenä että älä siirrä autoa. Äiti meni kauppaan ja isä häijysti nauraen siirsi autoa ja oikein jännittyneenä seurasi kun äiti tuli kaupasta, nauroi kun huomasi että äiti hätääntyi. Minä ja sisko koetettiin takapenkiltä estellä mutta mitä se auttoi.
Tää on vähän OT, mutta mikähän tuokin kummallinen tapa on, että jääräukot istuu parkkipaikalla yksin autoissaan ja rouva raahaa kauppakassit marketista? No, tokihan jäärä nauttii siitäkin, kun vaimo maksaa ja raahaa. Minä en kattelis kertaakaan, että ukko jäis autoon möllöttämään.
Kyllä siinä oli taas niin vakka löytänyt (tai kadottanut, tirsk) kantensa! Laittakaa pliis lisää näitä hauskoja törttöilyitänne tänne niin saa nauraa.
Tämä touhu on sukua sille erillään kävelemiselle tai edellä harppomiselle. Tästäkin on ollut oma ketjunsa muistaakseni joskus.
Tapailin kerran yhtä tyyppiä, joka harppoi ties missä kaukana edellä itselleni oudossa kaupungissa. Kävelin ihan normaaliin tahtiini, kunnes taukki jossain vaiheessa tajusi, ettei seuralainen olekaan mukana. Marssi siellä sitten paikallaan kuin idiootti. Totesin neutraalisti, että kävelen omaa normaalia kävelytahtiani, etten todellakaan ala kenenkään perässä juoksemaan. Jos ei kiinnosta samaa tahtia kävellä niin eipä voi mitään.
Ei kyllä kauan tuon kanssa tapailu kestänyt. Heitti mm. ruokakassini kaupan aulan lattialle kun pyysin saada kantaa yhden kasseista, joita tyypillä oli. Minulla oli kädet vapaana ja sillä oli kolme, joista yksi oli minun. Ei ilmeisesti miehuus tms. kestänyt tuollaistakaan. Impulssikontrolli olikin herkillä tyypillä, suuttui ihme asioista ja yritti maalata ja vääntää sanomisistani seikkoja, joita siellä ei ollut, että pääsi haukkumaan ja mitätöimään sanomisiani.
Tapailin miestä joka teki tuollaisen tempun kolmansilla treffeillä,olimme menneet kaupungille tarkoituksena ostaa hänelle t-paitoja ja minulle farkut. No mies hylkäsi minut H&M:lle ja häipyi eikä vastannut puhelimeen,ihmettelin tietysti kovin. Menin sitten kahville ja äkkiä tajusin että mies kurkki ison tekokasvin takaa! Koetin soittaa eikä vastannut,laitoin tekstarin että näen sinut muuten.. ei vastausta joten join kahvini ja menin rauhassa shoppailemaan. Kotikaupunki ja bussit vie kotiin,mikäs tuossa mutta voin kuvitella miten ahdistavaa tuollainen olisi ulkomailla..
Mies muuten ghostasi tuon jälkeen,odotti varmaan että huudan hänen nimeään ja etsin hysteerisenä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmettelette, että miksi edellinen ketju poistettiin niin se johtui siitä, että täällä kaksi-kolme samaa henkilöä masinoi miesviha tarinoita.
Taisi inininäinseli vain samaistua näihin juttuihin liikaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isältä loppui äidin eksyttäminen siihen, kun sain ajokortin. Äiti alkoi tehdä isälle samaa, isä jäi autoon kun äiti meni kauppaan. Äiti soitti minut hakemaan kauppareissun jälkeen viemään hänet ostoksineen kotiin ja jätti isän sinne parkkipaikalle odottamaan. Muutaman kerran teki näin. Johan isä oppi kantapään kautta.
Sitä en silti ymmärrä, miksi joku kokee paremmaksi ratkaisuksi pysyä tuollaisessa suhteessa, jossa on lähinnä vihollisuutta ja koston kierrettä, eikä rakkaudesta, kumppanuudesta ja yhteistyöstä tietoakaan. Eikö eroaminen olisi helpompi vaihtoehto?
Tätä olen kysynyt äidiltäni, miksi ei ota eroa isästä. Ei kuulema tuossa iässä (50v) enää kannata lähteä "uutta elämää rakentamaan ja mitä ihmisetkin sanoo". Itse veikkaan, että pääsyy ne "kulissit" on pakko p
50-vuotiaalla ei itsellään ole ajokorttia vaikka perheessä on useampikin auto? Outoa. En tunne ketään 70-luvulla syntynyttä jolta puuttuisi ajokortti.
Alue: Aihe vapaa
Sitä en silti ymmärrä, miksi joku kokee paremmaksi ratkaisuksi pysyä tuollaisessa suhteessa, jossa on lähinnä vihollisuutta ja koston kierrettä, eikä rakkaudesta, kumppanuudesta ja yhteistyöstä tietoakaan. Eikö eroaminen olisi helpompi vaihtoehto?