Yamk miksi kutsut itseäsi maisteriksi?
Kommentit (808)
Siksi koska sosialismissa ei ole luokkajakoja. Me ollaan täällä Suomessa maailman parhaimmassa maassa kaikki maistereita. Neuvostoliitossakaan ei ollut muita kun yliopistoja, ihmiset olivat niin ylivertaisia. Eikö ole hienoa, että meillä Suomessa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yamk ei ole maisteri, mutta joillakin aloilla Yamk ns. vastaa maisteritason koulutusta. Näissä tapauksissa ei kuitenkaan maisteri voi sanoa olevansa Yamk eikä Yamk voi sanoa olevansa maisteri. Maisterit ovat yliopistosta ja Yamk on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Piste.
Työnhaussa ja töissä yleensä sitten vain näkyy tämä miten arvostukseen vaikuttaa oma koulutus. Monesti Yamkia vähätellään kun vastassa on maisteri.
No ei vastaa. Käy nyt vaikka theseuksesta katsomassa jokunen yamk-oppari ja mieti menisikö vastaava graduna edes läpi. Samanlaista sontaa kuin tavallisetkin amk-opparit, jotain tekniikan alan töitäkin kun katsoo niin pahimmillaan tulee vastaan 20-30 sivun yamk-oppari jossa on vaan jotain yleisluontoista lätinää joka ei edes vastaa alaan mitenkään ja ilmeisesti jotkut yritykset vielä jopa maksaa noista. En edes ymmärrä miten niillä pääsee läpi enkä haluaisi firman nimeä komeilemaan jonkin tuollaisen vessapaperin tilaajana jos mitään ei ole oikeasti saatu edes tehtyä.
Tekniikan alalla ja dippatöissäkin tuo on suhteellisen yleistä ja nuo julkiset versiot ei todellakaan ole koko totuus. Kyse on siitä, että toimeksiantaja ei halua varsinaista työtä ja sen tuloksia julkiseksi tai edes koululle/opettajan nähtäville jolloin niistä tehdään joku salainen liite tai kokonaan erillinen työ firmaan, ja sitten koululle ja julkaistavaksi joku tuollainen ylimääräinen kökköversio vaan että opiskelija pääsee valmistumaan.
Joo, aivan varmaan...
Varmaan väitöskirjatutkimuksissakin julkaistaan vain jokin kökkö puutaheinää räpellys johon on sävelletty ja plagioitu jotain ja se menee läpi julkisessa väitöstilaisuudessa ja vastaväittäjälle myös ja yliopisto antaa kirjan painaa ja liittää sen yliopiston julkaisuihin?
Olet ilmeisesti elänyt uutispimennossa pari viimeistä vuotta? Julkisuudessa on käsitelty muutamankin eri julkkiksen plagioituja graduja ja ne ovat tosiaan olleet vain julkkiksia. Muiden plagioinneista ja paljastuksista ei huudella lehdissä, koska eivät ole julkisuuden henkilöitä.
Plagiointi on varmasti harvinaista, mutta on aika naiivia ajattelua, jos sokeasti uskoo, ettei jonkinlainen vilunkipeli muka menisi läpi jopa yliopistossa.
Väitöskirja on vähän eri asia kuin gradu ja vaatii joka tapauksessa uuden tiedon tuottamista ja tutkimusta ja usein ainakin neljä tieteellisen artikkelin julkaisua kansainvälisissä tiedelehdissä, ei siinä plagioinnit auta jos pitää tutkia ja tehdä uutta jotta saa uutta dataa jostain asiasta jonka voi esitellä artikkelissa jos se menee lehden raadilta läpi. Toki tutkimusvilppiä voi tehdä, ei siinä mitään.
Väitöskirja on tohtoriarvoisen tutkinnon lopputyö, gradu taas ihan sen perus yliopistotason koulutuksen. Suurimman osan valmistuneista lopputyö on ihan vain gradu, harvempi jatkaa tohtoritutkintoon.
Ja olen nähnyt väitöskirjan, jossa käytetään lähteenä mm. raamattua, kun pohditaan parisuhdeväkivallan eroista suhteessa eri sukupuoliin. On vaikeaa ottaa ihan tosissaan väitöskirjaa, jossa oma vahva uskonnolisuus tulee vähän turhan vahvasti esille tulkinnoissa ja teoriaosuudessa, ellei kyse ole tutkinnosta, joka tutkii raamattua ja uskoa.
Enpä tiedä tuosta, mutta osaako joku selittää miksi AMK:ssa sosiaaliala ja kasvatusala ovat melkeinpä samaa asiaa, mutta yliopistossa ihan eri aineita? Eli yksi opiskelija voi opiskella sosionomiksi ja toinen yhteisöpedagogiksi ja pätevöityvät ihan samaan tehtävään. Yliopistopuolella luokanopettaja ei voi vaihtaa sosiaalityöntekijäksi lennosta.
Toinen juttu on se, että ylempi AMK -tutkinto ei varsinaisesti tuota käytännön työelämään liittyvää osaamista samalla tavalla kuin se alempi AMK-tutkinto, vaan keskittyy hallinnollisiin juttuihin. Voisi helposti kuvitella, että esim.ylempi AMK hoitaja ymmärtäisi enemmän hoidosta ja sairauksista, mutta näin asia ei ole, vaan ylemmässä opiskellaan hallintojuttuja. Mikähän idea tässä on?
Yliopistossa on ilmeisesti vähän eri juttu eli kandivaiheen ja maisterivaiheen opinnot tukevat toisiaan enemmän tai vähemmän rakentumalla toistensa päälle.
Vierailija kirjoitti:
Onpa pitkä ketju. Kommentoin lukematta ensimmäistä sivua enempää.
Muistan vielä sen, kun opistoista tuli ammattikorkeakouluja ja kun ylempi AMK keksittiin. Vauhtisokeus iski rehtoreihin, opettajiin, opiskelijoihin ja opiskelijoiksi haluaviin. Kaikkien näiden vuosien jälkeen kinastelu jatkuu. Kaksi huomiota:
1. Harva suree sitä, että ei päässyt ammattikorkeakouluun vaan joutui tyytymään yliopistoon.
2. AMK-opiskelijat antavat mielellään ymmärtää, että opiskelevat "yliopistotasoisessa" laitoksessa, mutta ani harva yliopisto-opiskelija yrittää käydä ammattikorkeakoululaisesta.
Mitä voimme tuosta päätellä?
Moni myös opiskelee myös AMK-tasoisen tutkinnon, koska huomaa, ettei yliopistotutkinnolla saanutkaan töitä, tai itsensä elättäminen on suhteellisen vaikeaa ja epävakaata. Ja Suomessa on edelleen aika vahvana tietty arvottaminen statusten mukaan: ei tarvitse mennä sen kauemmaksi kuin omiin vanhempiin, niin heidän ikäpolvi suurinpiirtein palvoi maata lääkäreiden, pappien, lakimiesten, dippainssien ja muiden vastaavien alla. Rahalla oli myös suuri merkitys ja sillä, mistä perheestä tulee. Kyse on pinnallisista arvoista, jotka elävät vieläkin suhteellisen vahvoina, koska ihminen on suhteellisen yksinkertainen ja pinnallinen eläin. Meidän kehitys on vielä aika kesken.
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut älykkäitä koulutettuja ja älykkäitä ei niin koulutettuja. Samoin tyhmiä koulutettuja sekä tyhmiä kouluttamattomia. Toki tyhmyys ja kouluttamattomuus korreloi varmasti jollain tavalla, mutta ei se todellakaan
mene automaattisesti niin, että ainoastaan yliopiston käyneet olisivat jotenkin erityisen älykkäitä.Harva ihminen on oikeasti merkittävästi keskivertoa älykkäämpi. Ja yliopistoon pääsee ja sen läpäisee turhan moni ihminen, että sinne pääsyä voisi muka jotenkin selittää ylivertaisella älyllä. Suurin osa menee ihan vain sinne keskijakaumalle, sori nyt vaan. Suomen taso opetuksessa ei ole niin päätä huimaavaa, että vain keskivertoa älykkäämmät pääsisivät yliopistoon.
Eikä tarvitse sen kummempaa älyä, kun tämän faktan päättelee. Suhteuttaa vaan lukuja siihen, mikä määrä ihmisiä opiskelee yliopistossa ja kuinka moni voi määrällisesti ja todennäköisyyksien mukaan olla erityisen älykäs.
Yliopistollisen loppututkinnon suorittaa noin 15% kansalaisista, yleisesti ottaen se älykkäin osa, koska yliopistoon pääsemisestä kilpaillaan kovasti, pääsykokeista selviävät parhaiten ne joilla on paras ymmärryskyky ja äly, pääasiassa pyrkijät ovat lukion käyneitä ja lukioon menee keskimäärin taas älykkäämmät oppilaat kuin ammattikouluihin. Sitten pääsykokeiden jälkeen siitä yliopistotutkinnosta selviämiseen vaaditaan älyä ja ymmärryskykyä riittävästi. Ei yliopistoon tai ammattikouluun päädytä ihan vain sattumalta. On fiksuja ihmisiä joilta puuttuu kunnianhimoa tai jotka ovat laiskoja jotka eivät ole yliopistoa käyneet. Mutta ei ole tyhmiä yliopiston käyneitä taas kuitenkaan kun tyhmät eivät ensinnäkään pääse sisään yliopistoon kun eivät pärjää pääsykokeissa ja toisekseen eivät selviäisi vaativista opinnoista. Juuri lukujen valossa yliopiston käyneet ovat fiksuimmasta päästä kun vain noin joka seitsemäs kansalainen on sen yliopistollisen akateemisen loppututkinnon suorittanut eikä suorittajia ole arvottu vaan valittu ensin seulan läpi pääsykokeista lukion ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja sitten vielä tutkinto on pitänyt saada suoritetuksi, on myös sisään päässeitä ikuisia ylioppilaita, jotka eivät ole ylioppilastutkinnon jälkeen korkeampaa tutkintoa saaneet suoritettua vaikka yliopistoon olisivatkin sisään päässeet. On meillä näitä ollut eduskunnassakin jonkin verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yamk ei ole maisteri, mutta joillakin aloilla Yamk ns. vastaa maisteritason koulutusta. Näissä tapauksissa ei kuitenkaan maisteri voi sanoa olevansa Yamk eikä Yamk voi sanoa olevansa maisteri. Maisterit ovat yliopistosta ja Yamk on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Piste.
Työnhaussa ja töissä yleensä sitten vain näkyy tämä miten arvostukseen vaikuttaa oma koulutus. Monesti Yamkia vähätellään kun vastassa on maisteri.
Koska yliopistossa annetaan lain mukaan ylintä opetusta ja AMK:ssa alempaa. YAMK on alempitasoinen tutkinto opetukseltaan ja vaatimuksiltaan kuin maisteri tästä johtuen, ei lain mukaankaan AMK:ssa tule antaa yhtä korkeaa opetusta kuin yliopistoissa eikä vaatimustason tule olla tutkinnossa yhtä korkea kuin yliopistossa. Mitä järkeä olisi olla olemassakaan koko ammattikorkeakouluja jos niissä olisi samat opintovaatimukset kuin yliopistoissa? AMK:n on tarkoitus olla yliopistoa alempitasoinen oppilaitos jonne pääsee sisään helpommin kuin yliopistoon ja jossa opinnot eivät ole yhtä vaativia kuin yliopistossa. AMK:n on tarkoitus olla koulu joka vastaa niiden ihmisten tarpeisiin joilla ei kyvyt, lahjat, äly, ymmärrys riitä yliopistotasoiseen opiskeluun ja yliopistotutkinnon vaativiin töihin. Ei kaikista tarvitse tulla lääkäreitä, osan kyvyt riittävät sairaanhoitajaksi ja niitäkin tarvitaan. Sairaanhoitajan koulutusvaatimukset ovat vaatimattomammat ja vähäisemmät, opiskelemaan pääsee paljon helpommin ja työ on paljon helpompaa ja vähemmän vaativaa ja vähemmän vastuullista mutta palkka ja arvostuskin on vastaavasti pienempi. Se että laki sanoo että YAMK rinnastetaan maisteriin joitain julkisia valtion virkoja haettaessa ei tarkoita että se vastaisi maisteria, laki vain rinnastaa sen joissain tapauksessa kelpoisuudeltaan. Vastaaminen on eri asia kuin kelpoisuus hakea jotain virkaa ja rinnastaa on eri asia kuin vastata. Jos tutkinto on alemmasta oppilaitoksesta alemmin vaatimuksin ja alemmalla vähäisemmällä koulutuksella niin se ei tietenkään vastaa. Sama kuin sanoisi että ammattikoulu vastaa lukiota opetuksen tason ja opintojen vaativuuden osalta esim. matematiikan osalta. Eihän ammattikoulusta valmistunut osaa differentiaalilaskentaa eikä ymmärrä sitä puhumattakaan että ymmärtäisi miten sillä voidaan tutkia ja selvittää asioita. Ei AMK:ssa myöskään ole samaa matematiikkaa kuin yliopistossa eikä edes samaa kuin teknillisissä yliopistoissa.
Siis oikeastiko joku ajattelee, että AMK on niille joiden äly ei muka riittäisi yliopistoon :D? Kuinka tyhmä voi ihminen olla...
Ei kyse ole siitä, vaan siitä, että käytännön työ ja teoreettinen työ vaatii erilaisen koulutuksen. Jos tehdään kentällä töitä esimerkiksi tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, niin ihmissuhdetaidot, eri menetelmien käyttö, herkkyys lukea tilanteita ja tunneäly ovat niitä merkitseviä taitoja. Ei se teoreettinen osaaminen, että kirjan mukaan protokolla menee näin ja tiede sanoo näin. Koska esimerkiksi ihmisten kanssa työskennellessä tieteen on vaikea antaa mitään kaiken kattavaa ohjemallia tai selitystä. Yhteen diagnoosiin voi liittyä niin montaa pientä asiaa, että tiettyä kaiken kattavaa kaavaa ei ole olemassakaan. Työ on jatkuvaa soveltamista ja uuden oppimista eri yhdistelmistä eri ominaisuuksia. Yhdistelmiä on lukuisia ja niistä pääsee jyvälle vain käytännön työn kautta.
Se että joku asia opetetaan suppeammin ja pinnallisemmin ei tee siitä enemmän käytännönläheistä... AMKilla on paikkansa, mutta ei sen takia että se olisi käytännöllisempi vaan sen takia, että työelämässä tarvitaan aivan helvetistiä sellaisia perusjutut tietäviä tyyppejä (työnjohtajat, sairaanhoitajat, perussuunnittelijat, tilintarkastajat jne) verrattuna täydellisemmin koulutettuihin yliopistomalleihin.
Oletko koskaan opiskellut ammattikorkeassa? Sinulla on siitä tosi vääristynyt kuva. Ei ammattikorkea tarkoita vain jotain ponileikkejä ja lauluja. Jos opiskelee varhaiskasvatuksen puolella, tai lasten ja nuorten linjalla, niin näitä kasvatuksellisia menetelmiä on hyvä olla plakkarissa, joiden käyttöä voidaan perustella tieteeseen perustuvalla faktalla. Ja menetelmiin perustuu myös oikea-aikuisuus ja senkin teoriapohja pitää ihan amk-tasolla tietää, ettei käytä sitä sun tätä vähän siinä sun tässä kohtaa. Ja näiden menetelmien lisäksi on teoriaa asiakasryhmän ja opiskeltavan aineen ympäriltä.
Voidaan varmaan mutta tieteeseen perustuva fakta ei yleensä ole kovin vahvasti läsnä ammattikorkeakoulusta puhuttaessa.
Mitenkähän minun tutkintonimike kääntyy suomeksi.. Olen valmistunut ulkomailta ja todistuksessa lukee Master of science in x. Oppilaitos oli applied sciences, mutta ko maan systeemi ei vastaa suomalaista ja taso noissa yksityisissä korkeakouluissa oli paikoin kovempi kuin tavan yliopistoissa.
En ole hakenut Suomeen töihin valmistumisen jälkeen, joten ei ole ainakaan vielä tullut tarvetta miettiä miksi tuo kääntyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut älykkäitä koulutettuja ja älykkäitä ei niin koulutettuja. Samoin tyhmiä koulutettuja sekä tyhmiä kouluttamattomia. Toki tyhmyys ja kouluttamattomuus korreloi varmasti jollain tavalla, mutta ei se todellakaan
mene automaattisesti niin, että ainoastaan yliopiston käyneet olisivat jotenkin erityisen älykkäitä.Harva ihminen on oikeasti merkittävästi keskivertoa älykkäämpi. Ja yliopistoon pääsee ja sen läpäisee turhan moni ihminen, että sinne pääsyä voisi muka jotenkin selittää ylivertaisella älyllä. Suurin osa menee ihan vain sinne keskijakaumalle, sori nyt vaan. Suomen taso opetuksessa ei ole niin päätä huimaavaa, että vain keskivertoa älykkäämmät pääsisivät yliopistoon.
Eikä tarvitse sen kummempaa älyä, kun tämän faktan päättelee. Suhteuttaa vaan lukuja siihen, mikä määrä ihmisiä opiskelee yliopistossa ja kuinka moni voi määrällisesti ja todennäköisyyksien mukaan olla erityisen älykäs.
Yliopistollisen loppututkinnon suorittaa noin 15% kansalaisista, yleisesti ottaen se älykkäin osa, koska yliopistoon pääsemisestä kilpaillaan kovasti, pääsykokeista selviävät parhaiten ne joilla on paras ymmärryskyky ja äly, pääasiassa pyrkijät ovat lukion käyneitä ja lukioon menee keskimäärin taas älykkäämmät oppilaat kuin ammattikouluihin. Sitten pääsykokeiden jälkeen siitä yliopistotutkinnosta selviämiseen vaaditaan älyä ja ymmärryskykyä riittävästi. Ei yliopistoon tai ammattikouluun päädytä ihan vain sattumalta. On fiksuja ihmisiä joilta puuttuu kunnianhimoa tai jotka ovat laiskoja jotka eivät ole yliopistoa käyneet. Mutta ei ole tyhmiä yliopiston käyneitä taas kuitenkaan kun tyhmät eivät ensinnäkään pääse sisään yliopistoon kun eivät pärjää pääsykokeissa ja toisekseen eivät selviäisi vaativista opinnoista.
Sillee!
Mites sulla pyyhkii, noin niinkuin sosiaalisessa kanssakäymisessä ihmisten kanssa?
On varmaan alojenkin välillä aika paljon jakaumaa. Mutta itse en kyllä ymmärrä esim. Tradenomitutkintoa alkuunkaan. Ihan diipadaapaa ja moni alalta valmistunut on töissä kaupan kassalla. Ja sitten puhutaan korkeasti koulutetuista. Itse olen opiskellut kätilöksi ja kätilöksi voi opiskella vain AMK:ssa. Kuitenkin kätilönä tarvitsee oikeasti paljon tietoa naistentaudeista, synnytyksistä, raskaudesta. Olet yksin vastuussa synnyttäjistä ja uudesta elämästä. Ja sitten nämä tutkinnot ovat samalla viivalla (tradenomi ja kätilö...). Se on hanurista. Tradenomiopiskelijat kävivät kerran viikossa koulussa ”luennoilla”... että ei voi kyllä millään tasolla verrata yliopistotutkintoon (kandi), vaikka sama opintopistemäärä onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut älykkäitä koulutettuja ja älykkäitä ei niin koulutettuja. Samoin tyhmiä koulutettuja sekä tyhmiä kouluttamattomia. Toki tyhmyys ja kouluttamattomuus korreloi varmasti jollain tavalla, mutta ei se todellakaan
mene automaattisesti niin, että ainoastaan yliopiston käyneet olisivat jotenkin erityisen älykkäitä.Harva ihminen on oikeasti merkittävästi keskivertoa älykkäämpi. Ja yliopistoon pääsee ja sen läpäisee turhan moni ihminen, että sinne pääsyä voisi muka jotenkin selittää ylivertaisella älyllä. Suurin osa menee ihan vain sinne keskijakaumalle, sori nyt vaan. Suomen taso opetuksessa ei ole niin päätä huimaavaa, että vain keskivertoa älykkäämmät pääsisivät yliopistoon.
Eikä tarvitse sen kummempaa älyä, kun tämän faktan päättelee. Suhteuttaa vaan lukuja siihen, mikä määrä ihmisiä opiskelee yliopistossa ja kuinka moni voi määrällisesti ja todennäköisyyksien mukaan olla erityisen älykäs.
Yliopistollisen loppututkinnon suorittaa noin 15% kansalaisista, yleisesti ottaen se älykkäin osa, koska yliopistoon pääsemisestä kilpaillaan kovasti, pääsykokeista selviävät parhaiten ne joilla on paras ymmärryskyky ja äly, pääasiassa pyrkijät ovat lukion käyneitä ja lukioon menee keskimäärin taas älykkäämmät oppilaat kuin ammattikouluihin. Sitten pääsykokeiden jälkeen siitä yliopistotutkinnosta selviämiseen vaaditaan älyä ja ymmärryskykyä riittävästi. Ei yliopistoon tai ammattikouluun päädytä ihan vain sattumalta. On fiksuja ihmisiä joilta puuttuu kunnianhimoa tai jotka ovat laiskoja jotka eivät ole yliopistoa käyneet. Mutta ei ole tyhmiä yliopiston käyneitä taas kuitenkaan kun tyhmät eivät ensinnäkään pääse sisään yliopistoon kun eivät pärjää pääsykokeissa ja toisekseen eivät selviäisi vaativista opinnoista. Juuri lukujen valossa yliopiston käyneet ovat fiksuimmasta päästä kun vain noin joka seitsemäs kansalainen on sen yliopistollisen akateemisen loppututkinnon suorittanut eikä suorittajia ole arvottu vaan valittu ensin seulan läpi pääsykokeista lukion ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja sitten vielä tutkinto on pitänyt saada suoritetuksi, on myös sisään päässeitä ikuisia ylioppilaita, jotka eivät ole ylioppilastutkinnon jälkeen korkeampaa tutkintoa saaneet suoritettua vaikka yliopistoon olisivatkin sisään päässeet. On meillä näitä ollut eduskunnassakin jonkin verran.
Käytännön elämä osoittaa muuta. Suurin osa yliopiston käyneistä ovat ihan sitä samaa perusmassaa mitä kaikki muutkin. Yliopiston käyneistä vain äärimmäisen pieni osa tekee mitään merkittävää yhtään missään. Suurin osa vain suorittaa sitä perus työelämää. Voit toki itsellesi uskotella, että olet jotain suurempaa ja älykkäämpää mitä muut tavikset, mutta se vain osoittaa tyhmyytesi. Jo pelkästään sosiaalisen älykkyytesi puute pudottaa sinut keskivertojakaumalle, tai jopa sen alle, vaikka olisitkin esim. matemaattisesti älykkäämpi kuin keskiverrosti muut suomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut älykkäitä koulutettuja ja älykkäitä ei niin koulutettuja. Samoin tyhmiä koulutettuja sekä tyhmiä kouluttamattomia. Toki tyhmyys ja kouluttamattomuus korreloi varmasti jollain tavalla, mutta ei se todellakaan
mene automaattisesti niin, että ainoastaan yliopiston käyneet olisivat jotenkin erityisen älykkäitä.Harva ihminen on oikeasti merkittävästi keskivertoa älykkäämpi. Ja yliopistoon pääsee ja sen läpäisee turhan moni ihminen, että sinne pääsyä voisi muka jotenkin selittää ylivertaisella älyllä. Suurin osa menee ihan vain sinne keskijakaumalle, sori nyt vaan. Suomen taso opetuksessa ei ole niin päätä huimaavaa, että vain keskivertoa älykkäämmät pääsisivät yliopistoon.
Eikä tarvitse sen kummempaa älyä, kun tämän faktan päättelee. Suhteuttaa vaan lukuja siihen, mikä määrä ihmisiä opiskelee yliopistossa ja kuinka moni voi määrällisesti ja todennäköisyyksien mukaan olla erityisen älykäs.
Yliopistollisen loppututkinnon suorittaa noin 15% kansalaisista, yleisesti ottaen se älykkäin osa, koska yliopistoon pääsemisestä kilpaillaan kovasti, pääsykokeista selviävät parhaiten ne joilla on paras ymmärryskyky ja äly, pääasiassa pyrkijät ovat lukion käyneitä ja lukioon menee keskimäärin taas älykkäämmät oppilaat kuin ammattikouluihin. Sitten pääsykokeiden jälkeen siitä yliopistotutkinnosta selviämiseen vaaditaan älyä ja ymmärryskykyä riittävästi. Ei yliopistoon tai ammattikouluun päädytä ihan vain sattumalta. On fiksuja ihmisiä joilta puuttuu kunnianhimoa tai jotka ovat laiskoja jotka eivät ole yliopistoa käyneet. Mutta ei ole tyhmiä yliopiston käyneitä taas kuitenkaan kun tyhmät eivät ensinnäkään pääse sisään yliopistoon kun eivät pärjää pääsykokeissa ja toisekseen eivät selviäisi vaativista opinnoista.
Sillee!
Mites sulla pyyhkii, noin niinkuin sosiaalisessa kanssakäymisessä ihmisten kanssa?
Tunnen tuollaisia ihmisiä. Valittelevat usein sitä, miten kanssakäyminen muiden kanssa on niin vaikeaa ja turhaa, mutta silti kärsivät yksinäisyydestä ja sosiaalisten kontaktien puutteesta. Ja elämänkumppania harva sosiaalisesti taidoton löytää, sillä parisuhde vaatii useimmiten edes alkeellisia taitoja sillä saralla. Ei kovin älykästä, jos ajattelee tarkemmin.
Sehän on niin, että titteleissä on ero:
Tiedekorkeakoulusta ja yliopistosta valmstunut on Master of science in .................
ja Amkista valmistuneet, jos tuota maisteri-sanaa pitää käyttää, käyttävät ilman science-sanaa ja sehän kyllä asiantuntijalle kertoo eron. Toinen on käytännönläheisemmästä korkeakoulusta valmistunut.
Siis master tai master of science......
Ja näkeehän se oppilaitoksen nimestäkin: amk
Sanakirja.org:
Käännös
1.college US UK
2.polytechnic
3.university of applied sciences
4.institute
institute on USA:ssa käytössä siis
Toki master of arts on myös käytössä, varsinkin jo kysymyksessä ovat humanstiset tieteet ja jopa taloustieteellisissäkin opinnoissa. Pitkälti käytäntö on yliopistokohtainen. Joka lakitutkintoja ja kaupallisiakin tutkintoja voi esiintyä master of arts-tunnuksella.
Käsittääkseni yamk on maisteritason tutkinto, mutta nimikkeenä ei voi käyttää maisteria. Sitten taas jos esim. opiskelet vaikka hoitotieteitä yliopistossa jatkokoulutuksena niin sinusta tulee hoitotieteiden maisteri. Sitä sanotaan, että kummatkin koulutukset antavat saman pätevyyden mutta en tiedä sitten..
Vierailija kirjoitti:
Sehän on niin, että titteleissä on ero:
Tiedekorkeakoulusta ja yliopistosta valmstunut on Master of science in .................
ja Amkista valmistuneet, jos tuota maisteri-sanaa pitää käyttää, käyttävät ilman science-sanaa ja sehän kyllä asiantuntijalle kertoo eron. Toinen on käytännönläheisemmästä korkeakoulusta valmistunut.
Siis master tai master of science......
Ja näkeehän se oppilaitoksen nimestäkin: amk
Sanakirja.org:
Käännös
1.college US UK
2.polytechnic
3.university of applied sciences
4.institute
Suomessahan ne oli ennen polytechnic, kenenkähän idea mahtoi olla "university" nimen käyttöön otto ja miksi se tehtiin? En vaan kerta kaikkiaan ymmärrä miksi pitää yrittää hakeutua olemaan niin yliopistoa kun oikeasti siellä puuhataan suurin piirtein yläasteen tasolla asioita, valmistuneet ei osaa yhtään mitään, oppareissa on heikompaa suomen kieltä kuin alakoulun esseissä ja kaiken huipuksi jotkut vielä käy tuotakin laitosta jopa 5 vuotta kun ei muuten ilmeisesti ryyppäämiseltään ehdi.
Vierailija kirjoitti:
On varmaan alojenkin välillä aika paljon jakaumaa. Mutta itse en kyllä ymmärrä esim. Tradenomitutkintoa alkuunkaan. Ihan diipadaapaa ja moni alalta valmistunut on töissä kaupan kassalla. Ja sitten puhutaan korkeasti koulutetuista. Itse olen opiskellut kätilöksi ja kätilöksi voi opiskella vain AMK:ssa. Kuitenkin kätilönä tarvitsee oikeasti paljon tietoa naistentaudeista, synnytyksistä, raskaudesta. Olet yksin vastuussa synnyttäjistä ja uudesta elämästä. Ja sitten nämä tutkinnot ovat samalla viivalla (tradenomi ja kätilö...). Se on hanurista. Tradenomiopiskelijat kävivät kerran viikossa koulussa ”luennoilla”... että ei voi kyllä millään tasolla verrata yliopistotutkintoon (kandi), vaikka sama opintopistemäärä onkin.
Kätilö ei ole yksin vastuussa synnyttäjistä eikä uudesta elämästä eli siitä vauvasta. Jos ja kun ilmenee ongelmia synnytyksen etenemisen tai vauvan terveydentilan kanssa niin kätilö soittaa päivystävälle naistentautien ja synnytysten erikoistuvalle lääkärille, jonka toiminnasta taas vastaa osaltaan takapäivystäjänä toimiva naistentautien erikoislääkäri ja lopulta koko osaston toiminnasta vastaa osastonylilääkäri. Kätilö on siinä vastuuketjussa alimpana joskin hoitaa käytännössä synnytyksen JOS kaikki menee hyvin. Ongelmien ilmetessä on hyvin äkkiä pyydettävä lääkäri paikalle jolle vastuu siirtyy siinä kohden. Joskus takapäivystäjä tulee paikalle ja vastuu on silloin hänellä. Jos jotain kaikesta huolimatta menee pieleen niin omalta osaltaan vastuun kantaa ylilääkäri antamalla osaltaan kirjallisen vastineen jos esim. äiti tai vauva kuolee ja joku kantelee siitä Valviralle. Kätilön ei tarvitse tietää välttämättä juurikaan naistentaudeista, koska kätilöllä ei ole ensinnäkään lain mukaan edes oikeutta taudinmääritykseen eli diagnoosin tekoon eikä kätilö koulutuksensa puolesta siihen kunnolla kykenisikään, toisekseen mitä hyötyä on tietää paljoa naistentaudeista kun ei voi määrätä niihin hoitoa, ei ole lääkkeenmääräämisoikeutta eikä oikeutta laatia tutkimus- ja hoitomääräyksiä. Toimenpiteistäkin kätilö tekee vain niitä muutamaa joita tarvitaan synnytykseen liittyen. Raskaudesta kätilön ei tarvitse erityisen paljoa tietää myöskään, koska kätilö ei seuraa raskauden etenemistä neuvolassa tai muuallakaan eikä kätilölle kuulu raskauden osalta muun hoito kuin sen päättyminen synnytykseen. Kätilön tulee osata auttaa äitiä synnytyksessä ja hoitaa synnytys ja auttaa vauva maailmaan. Lisäksi hyvä kätilö tietää milloin omat kyvyt ja taidot loppuvat ja soittaa ajoissa tarvittaessa sen päivystävän lääkärin paikalle. Samoin kuuntelee äidin halua kivunlievitykseen ja pyytää kipua lievittämään anestesialääkärin tarvittaessa paikalle laittamaan epiduraalin.
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni yamk on maisteritason tutkinto, mutta nimikkeenä ei voi käyttää maisteria. Sitten taas jos esim. opiskelet vaikka hoitotieteitä yliopistossa jatkokoulutuksena niin sinusta tulee hoitotieteiden maisteri. Sitä sanotaan, että kummatkin koulutukset antavat saman pätevyyden mutta en tiedä sitten..
Ja juuri tuon käsityksen vuoksi työpaikkailmoituksissa on alkanut näkyä sanamuotoa "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)". Näin sotketaan sekä opiskelijoiden päitä että rekrytoijien pöytiä, vaikka kaikille pitäisi olla selvää, että ei ylempi opistotutkinto maisterintutkintoa vastaa.
Onpa pitkä ketju. Kommentoin lukematta ensimmäistä sivua enempää.
Muistan vielä sen, kun opistoista tuli ammattikorkeakouluja ja kun ylempi AMK keksittiin. Vauhtisokeus iski rehtoreihin, opettajiin, opiskelijoihin ja opiskelijoiksi haluaviin. Kaikkien näiden vuosien jälkeen kinastelu jatkuu. Kaksi huomiota:
1. Harva suree sitä, että ei päässyt ammattikorkeakouluun vaan joutui tyytymään yliopistoon.
2. AMK-opiskelijat antavat mielellään ymmärtää, että opiskelevat "yliopistotasoisessa" laitoksessa, mutta ani harva yliopisto-opiskelija yrittää käydä ammattikorkeakoululaisesta.
Mitä voimme tuosta päätellä?