Lue keskustelun säännöt.
Mikä mua vaivaa, en innostu kunnon miehistä
29.03.2018 |
Kiihotun ainoastaan pelimiehistä ja haluan suudella ja kosketella ja olla lähellä, mutta parisuhdetta näistä suhteista ei (tietenkään) ikinä synny.
Sen sijaan olen käynyt jo vaikka kuinka montaa kertaa kunnollisten, tavallisten miesten kanssa treffeillä, ja kaikkien kanssa useammankin kerran koska haluan antaa mahdollisuuden ja aikaa ihastua heihin, mutta mitään ei vain tapahdu :D En halua suudella tai kosketella heitä. En kiihotu heistä. Parisuhteessa voisin heidän kanssaan olla (kaikki miehet ovat nimittäin olleet todella, todella mukavia), jos vain ei tarvitsisi suudella tai harrastaa seksiä heidän kanssaan...
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se maku muuttuu, kun vanhenee. Esim. mun maku on muuttunut jostain no tyyliin lätkäpelaajista->diplomi-insinööreihin.
Eli sosiaalisen statuksen perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Kuvailisitko kaikki pelimiesten ja tavallisten miesten erot? Voiko tavallinen mies olla komeampi tai parempikroppainen vai onko pelimiehuus sitä asennetta?
Hyvä kysymys! Kyllä se on enemmän se asenne. Olen deittaillut tosi hyvännäköisiä, "kunnon töissä" olevia korkeakoulutettuja jotka tyyliin harrastaa juoksemista ja on kroppa kunnossa ja ovat muutenkin tosi mielenkiintoisia harrastuksineen ja mielenkiinnonkohteineen, mutta niistä vaan huokuu sellainen... epäkiihottavuus. Pelimiehen ei tarvitse edes olla mitenkään komea, mutta jos hän "käsittelee" mua oikein (myönnän, imartelu ja kehuminen tepsii), tekee aloitteita (eli osoittaa kuinka minä olen hänen mielestään kiihottava ja seksikäs, vaikka en oikeasti olisikaan, mutta hän saa minussa sen tunteen, että olen tosi hot) ja on rohkea/rebel/leikkisä/pilke silmäkulmassa.
Montakohan kertaa tässä tulee esille _minä_ ? Mitäpä _sinä_ olisit valmis tekemään??
Mua ei ainakaan kiinnosta nää pelkurimiehet jotka vapisee mulle puhuessa ja pelkäävät meikinkäyttöä. Ovat muuten todellisuudessa monesti mustasukkaisia (todella) ja pelkäävät kokoajan että joku vähän tasokkaampi mies vie tämän naisen. Nämä miehet myös luulevat olevansa niin hyviä miehiä koska ovat kunnon duunareita eivätkä koskaan työttömänä olleita. Luulevat että se riittää. Nämä ns keskittyvät vääriin asioihin ja ostelevat lahjoja.
Rentut kiinnostaa siksi koska ovat itsevarmempia (miehekkäämpiä)
Vierailija kirjoitti:
Mua ei ainakaan kiinnosta nää pelkurimiehet jotka vapisee mulle puhuessa ja pelkäävät meikinkäyttöä. Ovat muuten todellisuudessa monesti mustasukkaisia (todella) ja pelkäävät kokoajan että joku vähän tasokkaampi mies vie tämän naisen. Nämä miehet myös luulevat olevansa niin hyviä miehiä koska ovat kunnon duunareita eivätkä koskaan työttömänä olleita. Luulevat että se riittää. Nämä ns keskittyvät vääriin asioihin ja ostelevat lahjoja.
Rentut kiinnostaa siksi koska ovat itsevarmempia (miehekkäämpiä)
miksi ne luulisi että muut miehet vie jos ovat omasta mielestään niin hyviä miehiä?
Tässä hyvä vastaus, olin itsekin tulossa sanomaan samaa.
Oma mieheni on äärimmäisen kaukana pelimiehestä ja ehdottoman uskollinen ja rehellinen, mutta ei kuitenkaan tylsä. Ensimmäiset treffimme kestivät noin 10 tuntia ja juttu ei ole vielä vuodenkaan jälkeen loppunut kesken. Sängyssä tapahtuu jotain täysin maagista. Suhde on vakaalla pohjalla ja luotamme siihen molemmat kuin vuoreen, mutta sen sisällä meillä on yhteinen, myrskyisä ja kiihkeä todellisuus. Siinä missä pelimies salaa seikkailunsa vaimoltaan tai tyttöystävältään, minä ja mieheni salaamme yhteiset seikkailumme suhteen ulkopuolisilta ihmisiltä. Ja "seikkailuilla" en tod. tarkoita ulkopuolisissa vuoteissa seikkailemista - meillä riittää kyllä toisissammekin tekemistä loppuelämäksi. :)