Puoliso jättää kaikki tavarat lojumaan
Sisällä ollaan hankittu lipastoja toisensa perään, kun kaveri täyttää täydellä skeidalla aina yhden komeron tai lipaston ja kun se on täynnä, hankitaan toinen.
Ulkona kaikki työkalut jää maahan ja kalliit ja rakkaat kalastusvehkeet lojuu maahan heitettynä.. Koneet makaa lumihangessa.
Syyttää aina muita ja ajan vähyyttä ettei kerkiä laittamaan mitään paikalleen.
Suuttuu jos minä laittelen tavaroita järjestykseen.
Mitä tälle asialle voi tehdä? Mitä tämä on?
Kommentit (46)
Ja vielä että on järjestetty tilaa hänen tavaroilleen, ne tilat vaan on tyhjänä ja kaikki romut on ympäriinsä ja maassa ulkonakin.. Varasto on niin sekaisin ettei sieltä löydä mitään.
Kun rupeaa sitä siivoamaan, tyhjentää kaikki ulos, muttei laita niitä takaisin vaan ne lopulta heitellään jotenkin takaisin, yleensä minun toimesta kun hermostun kuukausien päästä romukasoihin.
Oppia elämään se kanssa tai ulkoistaa itsensä muuttamalla muualle.
Mun vaimo on samanlainen. Kaapin ovetki on aina sepposen selällään, kaikki.
En tiedä, mitä se on mutta mieheni tekee samoin. Nytkin odotan kauhulla lumien sulamista ja pihan siivousta.
Vierailija kirjoitti:
Mun vaimo on samanlainen. Kaapin ovetki on aina sepposen selällään, kaikki.
Ja mun tyttöystävä/avokki (asuttu nyt yhdessä vuosi) ja ihan järkyttävän rankkaa ja ärsyttävää tuo että kaikki mihin hän vaan koskee jää niille sijoilleen. Arvatkaapa vaan vitu...ko juosta miehenä perässä ja siivota daamin jälkiä ja sitten jos tästä sanoo niin vetää hirrrrrveet kilarit ja syyttää mua jäkättäjäksi !!! Ero mielessä todella usein !
Itse pistäisin sisällä/ulkona tiellä pyörivät tavarat vain säkkeihin. Meni rikki tai ei.
Lakkaisin pesemästä yhtään miehen pyykkiä jne. Jos sitä pyykkiäkin olisi lattialla, niin sinne säkkiin menisi nekin.
Ihan oikeasti, jos ei oppisi puhumalla, eikä millään. En katselisi enempää. Olen itse nyt omalleni sanonut siitä, että korjaisi edes omat jälkensä paikoilleen arkisin, eikä jätä lojumaan. Viikonloppuisin sitten isompaa siivousta yhdessä. Ei meinaa perille mennä. Ilmoitinkin, että alan katsella asuntoja nyt.
Ei siinä muuten mitään, mutta piha näyttää aina kamalalta. Ja harmittaa kieltää lapsia koskemasta kaikkiin tärkeisiin tavaroihin, jotka makaa maassa. Puukosta ja sahoista onkiin ja kaikkiin auton nesteisiin lojuu maassa. Kerran joku muksusta jo tyhjensi kaikki kalliit auto saippua pullot maahan, sitten heittelin ne lukkojen taakse ja jälleen "hukkasin kaikki ja sekoitin hänen tavaransa"
On jo vaarallistakin..
En todellisuudessa välitä vaikka hän hermostui kun laitan paikkoja järjestykseen, mutta en minäkään aina jaksa.
Sinun tekstissäsi huomion kiinnittää käyttämäsi ilmaisut, miten puolisosi "aina" tekee jotakin; täyttää kaapit tai suuttuu. Kukaan ihminen ei "aina" tee jonkun tietyn kaavan mukaan. Mutta käyttämäsi ilmaus on tuhoisa parisuhteen kannalta. vrt "miksi sinä aina..."
Kannattaa käyttää täsmällisempiä ilmaisuja, eli esimerkiksi viime viikolla maanantaina hän täytti kaapin ja suuttui kun huomautit asiasta.
Mä oon usein siivonnut hänen juttujaan säkkeihin ja laatikoihin. Se vaan että niitä tarvitaan autoihin ja taloon, kunnissa pitämiseen siis ja eihän hän niitä paikalleen saa.. Sitten kaikki on hukassa. Ei sekään toimi.
Nytkin pihassa autokatoksessa kaikki maassa. Nostelen niitä ylös ja pois lasten ulottuvilta mutta ei se tuohon tavaran määrään auta.
Oon taas jo ihan poikki..
Vierailija kirjoitti:
Sinun tekstissäsi huomion kiinnittää käyttämäsi ilmaisut, miten puolisosi "aina" tekee jotakin; täyttää kaapit tai suuttuu. Kukaan ihminen ei "aina" tee jonkun tietyn kaavan mukaan. Mutta käyttämäsi ilmaus on tuhoisa parisuhteen kannalta. vrt "miksi sinä aina..."
Kannattaa käyttää täsmällisempiä ilmaisuja, eli esimerkiksi viime viikolla maanantaina hän täytti kaapin ja suuttui kun huomautit asiasta.
No justiinsa. Kyllä munkin mies AINA jättää tavaransa levälleen ja hanskat tippuu käsistä just siihen paikkaan missä työt loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Sinun tekstissäsi huomion kiinnittää käyttämäsi ilmaisut, miten puolisosi "aina" tekee jotakin; täyttää kaapit tai suuttuu. Kukaan ihminen ei "aina" tee jonkun tietyn kaavan mukaan. Mutta käyttämäsi ilmaus on tuhoisa parisuhteen kannalta. vrt "miksi sinä aina..."
Kannattaa käyttää täsmällisempiä ilmaisuja, eli esimerkiksi viime viikolla maanantaina hän täytti kaapin ja suuttui kun huomautit asiasta.
No kelpaako että on viimeisen 10 vuotta toiminut näin? ;)
Olen siivoillut hänen jälkiään kauan, mutta ei se mitään auta.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon usein siivonnut hänen juttujaan säkkeihin ja laatikoihin. Se vaan että niitä tarvitaan autoihin ja taloon, kunnissa pitämiseen siis ja eihän hän niitä paikalleen saa.. Sitten kaikki on hukassa. Ei sekään toimi.
Nytkin pihassa autokatoksessa kaikki maassa. Nostelen niitä ylös ja pois lasten ulottuvilta mutta ei se tuohon tavaran määrään auta.
Oon taas jo ihan poikki..
Saisko sinne autokatokseen jotain varastohyllyjä? Helpottais vähän siivoushommia.
Jos toinen ei ymmärrä puhetta ja mikään ei muutu ja sinua ap raivostuttaa ja olet ihan poikki niin lusikat jakoon. Ei ole pakko erota kokonaan vaan molemmille oma koti jossa oma järjestys tai ei järjestystä.
Vittuako sitä kitkuttamaan vuodesta toiseen romujen seassa jos ei nappaa.
Kun aloittaa alun perin siivoamaan toisen jälkiä niin pitää jo silloin miettiä että sitä saa sitten jatkaa luultavasti loppuelämänsä. Jos ssistyskäsitys ja elämänhallinta on ihan eri maailmoista niin parisuhde harvoin onnistuu. Ainakaan ei kannata asua yhdessä tai molemmat tulee hulluksi.
Meillä on ihan samanlaista.
Hän itse jättää työkalut ja kaiken lojumaan just siihen missä niiden kanssa leikkiminen on viimeksi lopetettu. Sitten seuraavalla kerralla hirvee raivoominen, että missä mikäkin on ja miten ei koskaan löydä mitään ja miksi aina on aloitettava työ hirveellä raivausurakalla... Jepjep ei voi ku silmiä pyöritellä ja todeta, että jos viitsisit edellisellä kerralla korjata romut paikoilleen niin seuraavalla ei tarvitsisi etsiä. Mutta ei nähtävästi voi.
Meilläkin harrastetaan romulaatikoita joissa onkin sitten ihan kaikkea mahdollista. Kutsun niitä paskalaatikoiksi ja heittelen sinne ihan kaiken mikä pyörii useamman päivän lattioilla, sukista/kalsareista lähtien siellä on iloisesti sekaisin ihan kaikki.
Ei auta uhkailut, ei sanomimen hyvällä ei pahalla. Hän vain ei kertakaikkiaan näe että työntouhun aikana ympäristöön kerääntyy sekamelska...
Jos haluisin vain kämppiksen niin se ei olisi tuo mies!
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan samanlaista.
Hän itse jättää työkalut ja kaiken lojumaan just siihen missä niiden kanssa leikkiminen on viimeksi lopetettu. Sitten seuraavalla kerralla hirvee raivoominen, että missä mikäkin on ja miten ei koskaan löydä mitään ja miksi aina on aloitettava työ hirveellä raivausurakalla... Jepjep ei voi ku silmiä pyöritellä ja todeta, että jos viitsisit edellisellä kerralla korjata romut paikoilleen niin seuraavalla ei tarvitsisi etsiä. Mutta ei nähtävästi voi.
Meilläkin harrastetaan romulaatikoita joissa onkin sitten ihan kaikkea mahdollista. Kutsun niitä paskalaatikoiksi ja heittelen sinne ihan kaiken mikä pyörii useamman päivän lattioilla, sukista/kalsareista lähtien siellä on iloisesti sekaisin ihan kaikki.
Ei auta uhkailut, ei sanomimen hyvällä ei pahalla. Hän vain ei kertakaikkiaan näe että työntouhun aikana ympäristöön kerääntyy sekamelska...
Jos haluisin vain kämppiksen niin se ei olisi tuo mies!
No ihan sama. Noita paskalaatikoita ja paska pusseja rupeaa vaan olemaan ihan joka paikka täynnä.. Ja se raivo mikä on muita kohtaan kun lapset sotkee ja hukkaa hänen tavaransa ja minä aina komennan vaikka syömään ja hän ei kerkiä laittamaan mitään paikalleen.. Siis what!?!?
Ihanan kätevä ja mukava mies muuten, mutta tuo tavaran määrä.. Ja lisää kannetaan kotiin.
Lapsilla auttoi kummasti kun laitoin leluja pois näkyviltä ja saavat vähän kerrallaan leikkeihin.. Kun taas vaan jaksaisi ruveta laittamaan miehen tavaroita järjestykseen.. Ehkä sanon saman, saat vaan muutaman käyttöön ja toisen kun viet edellisen pois. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon usein siivonnut hänen juttujaan säkkeihin ja laatikoihin. Se vaan että niitä tarvitaan autoihin ja taloon, kunnissa pitämiseen siis ja eihän hän niitä paikalleen saa.. Sitten kaikki on hukassa. Ei sekään toimi.
Nytkin pihassa autokatoksessa kaikki maassa. Nostelen niitä ylös ja pois lasten ulottuvilta mutta ei se tuohon tavaran määrään auta.
Oon taas jo ihan poikki..Saisko sinne autokatokseen jotain varastohyllyjä? Helpottais vähän siivoushommia.
On varasto, on kellarissa hyllyt, on autokatoksessa hyllyt. Ne hyllyt on täytetty kaikella romulla, kellarissa hyllyt tyhjänä.
Sisällä lipastot ja kaapit, täynnä. Yhteen kaapeistaan ei ole koskenut vuosiin, mutta täynnä kaikkea tärkeää. Kun eteisen lipasto täyttyi, laitoin sen päälle korin johon voin laittaa puhelimen ja auton avaimet kun tulen sisään.. Saat arvata mitä se kori on jo täynnä ja mahtuuko sinne ne auton avaimet..?
Vierailija kirjoitti:
Kun aloittaa alun perin siivoamaan toisen jälkiä niin pitää jo silloin miettiä että sitä saa sitten jatkaa luultavasti loppuelämänsä. Jos ssistyskäsitys ja elämänhallinta on ihan eri maailmoista niin parisuhde harvoin onnistuu. Ainakaan ei kannata asua yhdessä tai molemmat tulee hulluksi.
Pitää paikkansa. Mä oon 20v jo keräillyt ja siivoillut miehen romuja, hanskoja ja tavaroita. Mies ei sentään raivoa, vaan kiittää tekemästäni työstä.
Terveisiä kaatopaikalta! Olen lopettanut miehen (enkä oikein lastenkaan) jälkien korjaamisen ja on kyllä sellainen sotku, että hulluksi meinaa tulla. En enää edes huomauta. Alan jo epäillä, että kaikki perheenjäsenet ovat sokeita. Huvittavinta tässä on se, että mies on mielestään hyvinkin siisti ja järjestelmällinen. Aina puhuu, miten kaappien pitäisi olla täydellisessä ojennuksessa. Se vaan, ettei hän tee elettäkään asian eteen. Kunhan vaan kiukuttelee, kun ei taaskaan löydä mitä etsii.
Apua?