Miksi joillain ihmisillä on vielä tänä päivänä kirjahylly?

Luen paljon e-kirjoja, ne ovat käteviä ja helposti saatavilla. Minulla on kuitenkin kymmeniä hyllymetrejä kirjoja kotonani, koska oikeissa kirjoissa vaan on parempi fiilis. En ole erityisen kiintynyt tavaraan ja vanhoihin kirjoihini, mutta tykkään lukea paperikirjaa, siinä on parempi fiilis kuin sähköisessä kirjassa. Monia vanhoja lemppareitani ei kuitenkaan saa e-kirjoina ja tykkään lukea suosikkejani aika ajoin uudestaan, joten en halua luopua rakkaasta kokoelmastani. Ostan lomille ja hemmottelumielessä itselleni uusia paperisia kirjoja varmaan 10-20 kirjaa vuodessa. E-kirjoja kulutan ehkä 20-30 kirjaa vuodessa.

Fyysisiä kirjoja on helpompi selata kuin sähköistä. On totta että haku sähköisenä on helpompaa ja nopeampaa mutta plärääpäs näkömuistilla oikea kuva esille...

Vierailija kirjoitti:

Tykkään kirjoistani, joita olen kerännyt vuosikymmenet. Minusta on hauska lukemisen lisäksi hypistellä niitä tai vain pelkästään lepuuttaa silmiä siinä hyllyssä.

Materialistin näkökulmasta siinä hyllyssä muutamia metrejä, josta jokainen kirja maksaa tällä hetkellä noin hyväkuntoisena antikvariaateissa 50-70 €.

En pidä ekirjoista. Niitä on huono lukea ja laitteet on kökköjä.

Olen samaa mieltä, paperikirja on ehdottomasti parempi, ja itsellä on monta hyllyä kirjoja.

Se vaan, että harva kirja maksaa vanhana 50 - 70 euroa. Olen tilannut muutamia paksuja tietoteoksia eri antikvariaateista, ja hinta oli 20 - 30 euroa kappaleelta. Vanhoja kirjoja ei kukaan edes juurikaan halua ostaa esimerkiksi kuolinpesistä. Olen itsekin ajatellut poistaa osan kirjoistani, koska ne eivät kelpaa kenellekään nuoremmille.

Pitäisi ostaa uusi kirjahylly, nykyisellään kaikki kirjani eivät mahdu oikein mihinkään. En raaski luopua kovakantisista kirjoista, ainakaan vielä. Pehmeäkantiset vien kiertoon.

Kaikilla sivistyneillä ihmisillä on kirjahylly jos heillä ylipäätään on koti eikä pelkkä luukku.

En todellakaan halua lukea kirjoja näytöltä kaiken muun näytöillä vietetyn ajan lisäksi. Kirjat ehdottomasti fyysisinä. Ja fyi: kirjahyllyt tekee paluuta muotiin.

Nykyasunnoissa ei ole tilaa kirjahyllylle.krittiö on yksi seinä ja makuuhuone on ainoa nurkka asunnossa vaaterekki toimii kaapistona

minusta on ihanaa, kun on kirjahylly ja siellä kaikki omat, rakkaat kirjat. Minusta se on kodikas ja kiva sisustuksen kannalta myös. Tosin olen siirtynyt pääosin e-kirjoihin ja kuuntelukirjohin, ihan sen vuoksi että ovat paremmin saatavilla ja edullisempia, enkä enää tahdo ostaa uusia kirjoja kuin poikkeukselliseti silloin, jos on joku niin hyvä, että tahdon sen myuös omaan hyllyyn, tai sitä ei ole saatavilla muuten (koskee lähinnä vanhoja kirjoja, jotka syystä tai toisesta puuttuvat hyllystäni). 

Mulla on sellaisia keräilykirjoja mitä ei saa edes e-kirjana, eikä olis järkeäkään, koska niissä on myös kuvia. Samoin omistan vielä monia dvd ja cd levyjä joista en aio luopua. Mun Lundia kirjahyllyssä on myös paikka telkkarille. Sain krjahyllyn aikoinaan ilmaiseksi ja se on kestotuote, en aio korvata sitä jollain ikea tuotteella. Kirjoja mulla ei silti ole kovinkaan paljoa, ja muutamasta niistä voisin luopua. 

Meillä on kirjahylly vain lapsille, koen että heille tavalliset kirjat ovat parempia etenkin illalla.

Itsellä ei taas keskittyminen riitä ADHD:n vuoksi äänikirjoihin, alkaa välittömästi ajatukset harhailla, eikä mitenkään hyvällä mielikuvituksellisella tavalla, jos ei ole mitään muuta kuin kuuntelu. Suoratoistopalvelut sarjoissa tms eri, kun on edes kuva mitä seurata. Kai sitä voisi vaikka neuloa samalla, mutta sitten ei taas riittäisi keskittyminen molempiin, olisi silmukat solmussa vartissa. :D

Lisäksi luen niin harvoin, etten koe tarpeelliseksi hankkia mitään äänikirjapalveluita.

Koska e-kirjat ovat typeriä ja kertovat vain ihmiskunnan sivistyksen tason laskusta. Miten luulet niiden säilyvän satoja vuosia kuten monet oikeat satoja vuosia vanhat kirjat ovat vielä mahdollista lukea kirjastoissa ja arkistoissa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla sivistyneillä ihmisillä on kirjahylly jos heillä ylipäätään on koti eikä pelkkä luukku.

Kirjaton koti kertoo asukkaan sivistyksen tasosta, joka on silloin matala.

Kirjat on niin ihania. Niitä on kiva sivellä ja nuuskutella ja silmäillä ja lukea. Mitä enempi, sen parempi. Ja nyt on kirjan ostajien momentum. kun kaikki haluavat päästä niistä eroon ja suurilta ikäluokilta jää paljon jäämistöjä. En pysty edes kuvittelemaan elämää ilman kirjoja. Se olisi vähän niin kuin maailma ilman värejä.

Koska e-kirjojen lukeminen ei ole järkevää ennen nukkumaanmenoa (blue light) ja night mode näytöltä lukeminen rasittaa silmiä.

Mulla on kirjahylly koska mun kirjat on siinä. Perintökirjatkin on siinä. Tykkään mun kirjoista enkä aio luopua niistä, suurimmalla osalla on tunnearvoakin.

Miten esim. e-kirjaan saa kirjailijan signeerauksen? No eipä mitenkään.

Hyllyssäni on lasiovet, ei pölyty kirjat kovin nopeasti. Joskus toki pitää paremmin siivota.

Meillä kirjahylly on lähinnä tavan vuoksi, tai ainakin hyvin pieni hylly riittäisi. Muutama harrastuskirja ja ammatillinen kirja ja pari klassikkoteosta on sellaisia jotka haluaisin oikeasti säilyttää, mutta suurin osa joutaisi kyllä. Luen e- ja äänikirjoina tai lainaan kirjastosta kirjat. Lasten huoneissa on kyllä omat kirjahyllyt ja ne on ihan tarpeeseen, mutta aikuisten ei niinkään. Mutta onhan se ihan kiva sisustuselementtinä sinänsä, lasiovet on joten ei kerää pölyä.

En lue e-kirjoja, koska en pidä älylaitteista. Välttämättömyyden pakosta käytän tätä läppäriä, josta nyt viestiäni kirjoitan, mutta minulla ei ole edes älypuhelinta. Ne näyttävät ottavan ihmisen niin otteeseensa, että en halua sellaista. Elämä on parhaimmillaan livenä. :) Ihmisillä näkyy menevän elämästä tosi paljon ohi kännykkää tuijottaessa. (En pidä toisten fb-päivitysten selausta oikeana elämänä, saati nettipor noa tai instaa.)

Vierailija kirjoitti:

Nykyasunnoissa ei ole tilaa kirjahyllylle.krittiö on yksi seinä ja makuuhuone on ainoa nurkka asunnossa vaaterekki toimii kaapistona

Se on se, mihin kukakin elämässään priorisoi. Joillakuilla on vielä, uskomatonta kyllä, meidänkin maassamme sitä vanhaa sivistysuskoa sekä sukupolvien kautta koeteltu esteettinen näkemys, jonka mukaan pienikin asunto voi tarjota puitteet sivistykselle ja jossa kirjapinot eivät ole sotkuisuuden merkki vaan merkki siitä, että tuossa kodissa luetaan kirjoja.

Sinänsä aina on ollut ihmisiä, jotka eivät lue kirjoja. Vielä 1990-luvulla näilläkin oli kirjahyllyt, joissa oli kirjasarjakirjoja ja ehkä tietosanakirjat ja kodin lääkärikirja. Mutta muuten vain valokuvia ja koriste-esineitä. Ehkä se on heille nyt hyvä, että ei ole sitä "kulttuurista pakkoa" kirjahyllyyn ja voivat käyttää sen tilan aidosti järkevämmin.

Mutta paljon on yhä ihmisiä, joille kirjat ovat samankaltaisen elämyksen tarjoavia esineitä kuin älypuhelin: hyvästä kotikirjastosta löytyy kaikkea.

Osa lukee e-kirjoina, ja se heille sallittakoon, mutta ei ole mitään syytä heittää noiden muutamien takia romukoppaan reilut 500 vuotta kestänyttä kirjapainotaitoa ja sen tuloksia.

Lisäksi kysymys on, kuten aina, myös rahasta. Olipa ostanut kirjansa uutena kirjakaupasta, käytettynä divarista, tai saanut lahjaksi tai jostain muuten ilmaiseksi (yleensä näitä kaikkia), on muutama tuhat nidettä sisältävä kotikirjasto väistämättä maksanut paljon rahaa. Maksaisi todella paljon muuntaa tuo kirjasto e-kirjastoksi, ja kuten on todettu, ei e-kirjoina saa kaikkia teoksia. Toinen kysymys on se, että kirjoilla ei ole enää juurikaan jälleenmyyntiarvoa - niillä on vain käyttöarvo. Jos vain on varaa maksaa niistä neliöistä vastiketta tai vuokraa, jotka kirjojen säilytykseen kuluvat, on hankittu omaisuus käyttöarvoltaan huomattavan suurempi kuin sen markkinahintainen myyntiarvo olisi.

Omakotitaloissa on tästä syystä parhaimmat mahdollisuudet laajojen kotikirjastojen ylläpitoon; ikävä kyllä suurin osa omakotiasujista ei kuulu lukijaväestöön. (Se, mistä se kertoo, on mielenkiintoinen asia, joka vaatisi tutkimusta.)

Kirjoja lukeva ihminen on aina sivistyneempi kuin kirjoja lukematon ihminen. Tuo totuus ei muutu koskaan.

Ei saa.

Osmo A. Voutilainen: Maalaustekniikka

Ei ole digitaalisessa muodossa, eikä paljon muitakaan.

Kirjat on myös keräily esineitä. e-kirja on joukko nollia ja ykkösiä tallennettuna johonkin laitteeseen, eli oikeastaan ei yhtään mitään.