Miten osa ihmisistä on niin valtavan energisiä ja aikaansaavia?
En ajoittain voi olla pohtimatta sitä, että miten osa ihmisistä on niin epätavallisen aikaansaavia. Tehdään kokopäiväisesti työtä, kasvatetaan lapsia, rakennetaan taloja, juostaan maratoneja, kokataan luomuruokaa ja kasvatetaan eläimiä, opiskellaan monta tutkintoa, hoidetaan parisuhdetta... Ja kaikki tämä vieläpä samaan aikaan! Itse hengästyn jo pelkästä ajatuksestakin. Miten joillain oikein voi riittää virtaa tällä tavalla?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen varsinainen vätys mielestäni, laiskottelen soffalla niin paljon kuin pystyn, mutta jostain syystä monet pitää aikaansaavana kun aikaa opiskella kaikkea kivaa iltaisin, vetää junnujen treenejä, osallistua erilaisiin vapaaehtoisprojekteihin jne.
Oikeastaan en katso olevani energinen vaan enemmänkin kyrpiintynyt toisten saamattomuuteen ja siitä kimpaantuneena tartun toimeen jonka jälkeen saatan tokaista hyvinkin suoraan "mikä tässä siis olikaan niin vaikeeta ettei voitu hoitaa kunolla ajoissa!!!?"
Hmm, joskus sitä saattaa huomata huomaa ajautuneensa ylivastuullisen ihmisen rooliin. Kyllä siitä silti monesti on myös mahdollista hypätä pois jossain vaiheessa, jos vain tilanteen tiedostaa.
AP
Vierailija kirjoitti:
Ne tyypit ovat poikkeuksetta egoisteja. Eivät kenties kovinkaan montaa kertaa elämässään ajaudu tilanteisiin, joissa oma ego siirretään syrjään ja katsotaan elämää kuten se todella on. Ei paljoa muutenkaan pysähdytä miettimään, ajattelu kun vaatii tilaa. Näin se vaan on.
En itse välttämättä ole kokenut näitä ihmisiä näin. Yleensä ovat oikein mukavia tyyppejä. Muita laiskottelusta syyllistävät työnarkomaanit eivät useinkaan ole samoja ihmisiä kuin sellaiset, jotka vain tykkäävät vaikka harrastaa monenlaisia juttuja.
AP
Vierailija kirjoitti:
Ne tyypit ovat poikkeuksetta egoisteja. Eivät kenties kovinkaan montaa kertaa elämässään ajaudu tilanteisiin, joissa oma ego siirretään syrjään ja katsotaan elämää kuten se todella on. Ei paljoa muutenkaan pysähdytä miettimään, ajattelu kun vaatii tilaa. Näin se vaan on.
Sulla on masennus. Ja mulla mahdollisuus valita ajattelutapani. Kun ollaan molemmat 75-vee, voidaan tehdä vertailu kumpi meistä teki enemmän hyvää kanssaihmisilleen. Veikkaan, että mä.
t. touhuilija
Vierailija kirjoitti:
Itse olen juuri tuollainen. Tällä hetkellä en opiskele mutta kaksi tutkintoa (AMK ja maisterin tutkinto) olen suorittanut työn ohessa, on neljä lasta, harrastan maratonjuoksua, tanssia ja crossfitia, teen kaikki ruuat itse (terveellistä) ja lisäksi kuskaan lapsiani harrastuksiin ja tapaan ystäviäni. Jos nukkuu 8 tuntia, on töissä 8 tuntia, jää vielä 8 tuntia aikaa kaikkeen muuhun. Hyvin ehtii. Itse pikemminkin ajattelen että miten joku pystyy olemaan tekemättä mitään. Hyvistä jutuista kuten harrastuksista ja terveellisestä ruuasta saa hirveästi energiaa.
Tuo selittyy sillä että dopamiinin, endorfiinin, serotoniinin, jne. tuotantosi on korkeampi kuin keskivertoihmisellä.
Joskus tekisi mieli tehdä näille superpirteille koe jossa syötetään viikon tai kuukaden ajan aineita jotka vähentäisivät näiden aineiden tasoa ja sanottaisiin että pirteilkääpä nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen juuri tuollainen. Tällä hetkellä en opiskele mutta kaksi tutkintoa (AMK ja maisterin tutkinto) olen suorittanut työn ohessa, on neljä lasta, harrastan maratonjuoksua, tanssia ja crossfitia, teen kaikki ruuat itse (terveellistä) ja lisäksi kuskaan lapsiani harrastuksiin ja tapaan ystäviäni. Jos nukkuu 8 tuntia, on töissä 8 tuntia, jää vielä 8 tuntia aikaa kaikkeen muuhun. Hyvin ehtii. Itse pikemminkin ajattelen että miten joku pystyy olemaan tekemättä mitään. Hyvistä jutuista kuten harrastuksista ja terveellisestä ruuasta saa hirveästi energiaa.
Tuo selittyy sillä että dopamiinin, endorfiinin, serotoniinin, jne. tuotantosi on korkeampi kuin keskivertoihmisellä.
Joskus tekisi mieli tehdä näille superpirteille koe jossa syötetään viikon tai kuukaden ajan aineita jotka vähentäisivät näiden aineiden tasoa ja sanottaisiin että pirteilkääpä nyt.
Kaikille "ota vaan itseäsi niskasta kiinni"-tyypeille pitäisi tästä typeryydestä rangaistukseksi laittaa päälle kemiallisesti tuotettu masennnus joksikin aikaa ja ilkkua että ota nyt vaan itseäsi niskasta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen juuri tuollainen. Tällä hetkellä en opiskele mutta kaksi tutkintoa (AMK ja maisterin tutkinto) olen suorittanut työn ohessa, on neljä lasta, harrastan maratonjuoksua, tanssia ja crossfitia, teen kaikki ruuat itse (terveellistä) ja lisäksi kuskaan lapsiani harrastuksiin ja tapaan ystäviäni. Jos nukkuu 8 tuntia, on töissä 8 tuntia, jää vielä 8 tuntia aikaa kaikkeen muuhun. Hyvin ehtii. Itse pikemminkin ajattelen että miten joku pystyy olemaan tekemättä mitään. Hyvistä jutuista kuten harrastuksista ja terveellisestä ruuasta saa hirveästi energiaa.
Suorittamisen maku tulee mieleen, koko ajan menossa paikasta a paikkaan b. Ei tuossa ehdi "syvällisemmin" lasten kanssa olla ja touhuta, välillä tarvitaan niitä kiireettömiäkin hetkiä siinä arjessa. Tuolla rytmillä joutuu väkisin miettimään vaan niin aikatauluja miten saa koko baletin rullaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen juuri tuollainen. Tällä hetkellä en opiskele mutta kaksi tutkintoa (AMK ja maisterin tutkinto) olen suorittanut työn ohessa, on neljä lasta, harrastan maratonjuoksua, tanssia ja crossfitia, teen kaikki ruuat itse (terveellistä) ja lisäksi kuskaan lapsiani harrastuksiin ja tapaan ystäviäni. Jos nukkuu 8 tuntia, on töissä 8 tuntia, jää vielä 8 tuntia aikaa kaikkeen muuhun. Hyvin ehtii. Itse pikemminkin ajattelen että miten joku pystyy olemaan tekemättä mitään. Hyvistä jutuista kuten harrastuksista ja terveellisestä ruuasta saa hirveästi energiaa.
Tuo selittyy sillä että dopamiinin, endorfiinin, serotoniinin, jne. tuotantosi on korkeampi kuin keskivertoihmisellä.
Joskus tekisi mieli tehdä näille superpirteille koe jossa syötetään viikon tai kuukaden ajan aineita jotka vähentäisivät näiden aineiden tasoa ja sanottaisiin että pirteilkääpä nyt.
Kaikille "ota vaan itseäsi niskasta kiinni"-tyypeille pitäisi tästä typeryydestä rangaistukseksi laittaa päälle kemiallisesti tuotettu masennnus joksikin aikaa ja ilkkua että ota nyt vaan itseäsi niskasta kiinni.
Tästä tulisi hieno tosi-TV-ohjelma. Koko suomen kansa ulvoisi naurusta näille itkeville ja masentuneille puuhapeteille ja yltiöpositiivisille tyypeille jotka pelkäisivät palaavatko he ennalleen vaan jäävätkö masennuspotilaiksi loppuiäkseen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen juuri tuollainen. Tällä hetkellä en opiskele mutta kaksi tutkintoa (AMK ja maisterin tutkinto) olen suorittanut työn ohessa, on neljä lasta, harrastan maratonjuoksua, tanssia ja crossfitia, teen kaikki ruuat itse (terveellistä) ja lisäksi kuskaan lapsiani harrastuksiin ja tapaan ystäviäni. Jos nukkuu 8 tuntia, on töissä 8 tuntia, jää vielä 8 tuntia aikaa kaikkeen muuhun. Hyvin ehtii. Itse pikemminkin ajattelen että miten joku pystyy olemaan tekemättä mitään. Hyvistä jutuista kuten harrastuksista ja terveellisestä ruuasta saa hirveästi energiaa.
Tuo selittyy sillä että dopamiinin, endorfiinin, serotoniinin, jne. tuotantosi on korkeampi kuin keskivertoihmisellä.
Joskus tekisi mieli tehdä näille superpirteille koe jossa syötetään viikon tai kuukaden ajan aineita jotka vähentäisivät näiden aineiden tasoa ja sanottaisiin että pirteilkääpä nyt.
Kaikille "ota vaan itseäsi niskasta kiinni"-tyypeille pitäisi tästä typeryydestä rangaistukseksi laittaa päälle kemiallisesti tuotettu masennnus joksikin aikaa ja ilkkua että ota nyt vaan itseäsi niskasta kiinni.
Mulle ei kyllä eivät nämä paljon aikaansaavat tuttavat ole ikinä soittaneet suutaan, että miksi saat aikaan noin vähän. Ilmeisesti siis ovat joko suhteellisen fiksuja ihmisiä tai sitten heillä huomio on ollut pääosin kiinni omissa tekemisissä jatkuvien vertailujen tekemisen sijaan.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen juuri tuollainen. Tällä hetkellä en opiskele mutta kaksi tutkintoa (AMK ja maisterin tutkinto) olen suorittanut työn ohessa, on neljä lasta, harrastan maratonjuoksua, tanssia ja crossfitia, teen kaikki ruuat itse (terveellistä) ja lisäksi kuskaan lapsiani harrastuksiin ja tapaan ystäviäni. Jos nukkuu 8 tuntia, on töissä 8 tuntia, jää vielä 8 tuntia aikaa kaikkeen muuhun. Hyvin ehtii. Itse pikemminkin ajattelen että miten joku pystyy olemaan tekemättä mitään. Hyvistä jutuista kuten harrastuksista ja terveellisestä ruuasta saa hirveästi energiaa.
Tuo selittyy sillä että dopamiinin, endorfiinin, serotoniinin, jne. tuotantosi on korkeampi kuin keskivertoihmisellä.
Joskus tekisi mieli tehdä näille superpirteille koe jossa syötetään viikon tai kuukaden ajan aineita jotka vähentäisivät näiden aineiden tasoa ja sanottaisiin että pirteilkääpä nyt.
Paitsi, että nämä ihmiset ovat jo tietoisia, miten aivokemian saa jälleen toimimaan. Ihminen tuottaa itselleen tätä aivokemiaa omalla toiminnallaan. Ja myös aivokemia tuottaa toimintaa. Toimii siis molemmin päin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen juuri tuollainen. Tällä hetkellä en opiskele mutta kaksi tutkintoa (AMK ja maisterin tutkinto) olen suorittanut työn ohessa, on neljä lasta, harrastan maratonjuoksua, tanssia ja crossfitia, teen kaikki ruuat itse (terveellistä) ja lisäksi kuskaan lapsiani harrastuksiin ja tapaan ystäviäni. Jos nukkuu 8 tuntia, on töissä 8 tuntia, jää vielä 8 tuntia aikaa kaikkeen muuhun. Hyvin ehtii. Itse pikemminkin ajattelen että miten joku pystyy olemaan tekemättä mitään. Hyvistä jutuista kuten harrastuksista ja terveellisestä ruuasta saa hirveästi energiaa.
No ei todellakaan jää 8 tuntia aikaa kaikkeen muuhun. Minulla ainakin menee päivittäin useita tunteja työmatkoihin, kotitöihin, syömiseen, peseytymiseen, lasten asioiden huolehtimiseen, kulkemiseen paikasta a paikkaan b jne. Sellaista oikeaa aikaa kaikkeen muuhun ei todellisuudessa jää kuin ehkä tunti töistä tullessa ja toinen juuri ennen nukkumaanmenoa. Nämä menee minulla pelkkään möllöttämiseen ja ihan vain hengittelyyn. Olisi ihan järjetöntä säntäillä vielä nuo ainoat vapaahetketkin vielä johonkin suuntaan.
Yksinkertaiset ihmiset pakenevat tunne-elämäänsä tekemiseen ja touhuamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen juuri tuollainen. Tällä hetkellä en opiskele mutta kaksi tutkintoa (AMK ja maisterin tutkinto) olen suorittanut työn ohessa, on neljä lasta, harrastan maratonjuoksua, tanssia ja crossfitia, teen kaikki ruuat itse (terveellistä) ja lisäksi kuskaan lapsiani harrastuksiin ja tapaan ystäviäni. Jos nukkuu 8 tuntia, on töissä 8 tuntia, jää vielä 8 tuntia aikaa kaikkeen muuhun. Hyvin ehtii. Itse pikemminkin ajattelen että miten joku pystyy olemaan tekemättä mitään. Hyvistä jutuista kuten harrastuksista ja terveellisestä ruuasta saa hirveästi energiaa.
Tuo selittyy sillä että dopamiinin, endorfiinin, serotoniinin, jne. tuotantosi on korkeampi kuin keskivertoihmisellä.
Joskus tekisi mieli tehdä näille superpirteille koe jossa syötetään viikon tai kuukaden ajan aineita jotka vähentäisivät näiden aineiden tasoa ja sanottaisiin että pirteilkääpä nyt.
Paitsi, että nämä ihmiset ovat jo tietoisia, miten aivokemian saa jälleen toimimaan. Ihminen tuottaa itselleen tätä aivokemiaa omalla toiminnallaan. Ja myös aivokemia tuottaa toimintaa. Toimii siis molemmin päin.
Ihmisen omat valinnat ja varsinkin ympäristö ja ympäröivien ihmisten toiminta tietysti vaikuttaa mielialoihin erilaisilla monimutkaisilla tavoilla. Laumaeläiminä meidän välittäjänaineemme aktivoituvat eri tavoin riippuen siitä kuinka meitä laumassa kohdellaan, mutta vain tietyissä rajoissa. Kullakin yksilöllä on geneettisessä lotossa saadut rajat, jotka määräävät kuinka suuriksi erilaisten välittäjäaineden ja hormonien määrä voi nousta. Joku voi saada kaiken ja onnistua kaikessa, mutta tämä ei saa häntä kuin korkeintaan vähemmän ärtyisäksi, laikskaksi ja onnettomaksi. Joku toinen taas voi elää hyvin huonoissa oloissa ja pysyä toimeliaana ja iloisena.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaiset ihmiset pakenevat tunne-elämäänsä tekemiseen ja touhuamiseen.
Tästä en ole samaa mieltä. Erilaisten asioiden
parissa puuhailu ja ajattelu eivät sulje toisiaan pois. Olin esimerkiksi nuorena kesätöissä siivoojana ja tykkäsin silloin kovasti siitä, että päivän aikana työtä tehdessään ehti miettiä vaikka minkälaisia ajatuksia ihan vapaasti.
AP
Tunnen muutaman tällaisen ihmisen, ja yhdistävä tekijä on ulospäinsuuntautuvuus. He eivät ilmeisesti tarvitse ‘latautumisaikaa’ lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen muutaman tällaisen ihmisen, ja yhdistävä tekijä on ulospäinsuuntautuvuus. He eivät ilmeisesti tarvitse ‘latautumisaikaa’ lainkaan.
Tämä kuulostaa uskottavalta selitykseltä. Tai tämä latautumisaika ainakin taitaa monella heistä olla keskivertoa lyhyempi.
AP
En hakenut aloituksessa vertailua masentuneiden ja erittäin aikaansaavien välillä. Ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti erilaisia esimerkiksi temperamentiltaan ja vireystasoltaan. Erilaiset sairaudet tietysti laskevat vireystasoa ja toimintakykyä entisestään.
AP
Ne tyypit ovat poikkeuksetta egoisteja. Eivät kenties kovinkaan montaa kertaa elämässään ajaudu tilanteisiin, joissa oma ego siirretään syrjään ja katsotaan elämää kuten se todella on. Ei paljoa muutenkaan pysähdytä miettimään, ajattelu kun vaatii tilaa. Näin se vaan on.