Miksi pakkien antajat eivät kerro syytä siihen, miksi eivät ole kiinnostuneita?

Ihan vain omasta puolestani: En ole useita pakkeja jaellut, mutta esimerkiksi käyköön yksi miekkonen. Ystävällisyyttäni ja kohteliaisuuttani en saanut sanotuksi, että hei, olen väärä ihminen sinulle! Tapailtiin muutama kerta ja taisin olla ajoittain aika ynseä, mutta sekään ei soittanut kelloja.

En siis pystynyt sanomaan suoraan, etten ole kiinnostunut hänestä!

Ei pakkien antajalla ole mitään velvoitteita sinua kohtaan, jos hän ei ole ollut missäänmäärin aloitteellinen, eikä kyllä muutenkaan.

Ne tiesivät, että halusit romanttisen suhteen, itse eivät halunneet. Ei sellaisessa tilanteessa ystävyydestä seuraa yleensä mitään hyvää. Olivat sinua vanhempia, kenties aiemmin olleet vastaavassa tilanteessa.

Siksi ei jäädä selittelemään että se on noloa. Tilanteesta haluaa äkkiä eroon ja ei halua jäädä kuuntelemaan niitä "mä lupaan muuttua" -juttuja.

Ei se niin mene että ensin tehdään romanttinen aloite ja jos ei toisella ole siihen halua niin aletaan vaan kaveriksi. Ei kukaan halua toista kyttäämään taustalle josko joskus alkaisi kiinnostamaan. Sellainen saattaa joskus toimia että aluksi ihastutaan molemmin puolin ja se hiipuu, mutta jäädään kavereiksi. 

Henna?

Vierailija kirjoitti:

Itseäni rassaavat kovasti elämäni aikana kahdelta henkilöltä saamani pakit. Ensimmäinen tapaus oli ajalta, jolloin olin 18-23-vuotias ja niiden myötä tavallaan koko itsetuntomi hajosi, eikä ihmissuhteiden osalta palautunut koskaan sittemmin. Se mies oli mua 15 vuotta vanhempi, mikä ei edes ole paha ikäero ja hän oli opettajani eräässä paikassa sekä seurustelusuhteessa itse. Mutta en käsitä sitä, miksi hän ei voinut olla edes kaverini?

Vastaava juttu kävi toissavuonna, kun ihastuin terveydenhuollon yhteydessä yhteen varattuun ehkä 15 vuotta vanhempaan naiseen. Ei hänkään halunnut olla kaverini, vaikka yritin aivan kaiken, mitä pystyin. Joku ihan pinnallinen tuttavuuskin olisi kelvannut, mutta sekään ei kelvannut.

Mikä minussa on vikana? Jos joku haluaisi olla viattomasti kaverini, niin en minä ainakaan itse torjuisi ketään noin. Elämäni tuntuu todella lohduttomalta. Onko niin, että varatuilla on jotkut eliittikriteerit sen osalta, kenen kanssa kaveeraavat vai mistä on kyse?

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi sitä, että he voivat olla ihastuneita johonkin toiseen ja eivät saa sinua muutettua ihastuksekseen edes millään konsteilla. Yhtä lailla joku voi nyt olla ihastunut sinuun ja antaa pakkeja muille kosla he eivät ole sinä. On sattumankauppaa, että toisiinsa vahvaa vetoa molemminpuolisesti tuntevat ihmiset päätyvät ylipäänsä yksiin.

Tää on ehkä oudoin ja ärsyttävin aloitus, mitä oon lukenut täältä aikoihin. Ap, mene johonkin neuropsykologille?

Ei ihmisillä aina ole sen kummempaa syytä kuin "ei kiinnosta". Itse olen usein antanut pakin vain siksi, en todellakaan olisi osannut sanoa mitään syvällisempää.

Vierailija kirjoitti:

Siksi ei jäädä selittelemään että se on noloa. Tilanteesta haluaa äkkiä eroon ja ei halua jäädä kuuntelemaan niitä "mä lupaan muuttua" -juttuja.

Toisaalta on mahdotonta muuttua parisuhdekelpoiseksi, jos ei saa palautetta. :/

Eipä tässä auta muuta kuin yrittää muuttua toisenlaiseksi, tosin on aika hakuammuntaa, millaiseksi mun pitäisi edes muuttua ja se, miten voisin muuttaa luonnettani mielenkiintoisemmaksi. Olen varmaankin liian kiltti, ujo ja tylsä. Kahden kesken voin olla hauskempi, mutta en osaa näyttää sellaista puoltani aluksi. Lisäksi jos teen jonkinlaista analyysia ko. henkilöiden puolisoiden ulkoisesta olemuksesta, niin sekin menee aika hakuammunnaksi. :( Toivotonta.

Vierailija kirjoitti:

Tää on ehkä oudoin ja ärsyttävin aloitus, mitä oon lukenut täältä aikoihin. Ap, mene johonkin neuropsykologille?

Mikä tässä on outoa?

Tää teksti on yhtä ärsyttävää kuin palstaulin valitus miksi ei saa naista.

Ei sellaiseen ole mitään syytä.

Ei ihmissuhde ole kuin kehno ateria, jonka syö nälkäänsä.

Mulle tulee yksi naispuolinen tuttava mieleen, joka kertoi onnettomana, että kaikki sen kaverit on hylänneet sen ilman mitään syytä.

Mulle valkeni pian miksi. Se alkoi nimittää mua "parhaaksi ystäväkseen" vaikka hädin tuskin tunsimme. Se liitti mua fb.ryhmiin ilman lupaa, antoi yhteystietoni jonnekin kuntoklubille, mistä mulle sit soitettiin ja tyrkytettiin jäsenyyttä. Se vaati mut kotiinsa joulua viettämään, pyysi kaikkien kolmen lapsensa epäviralliseksi kummiksi.

Arvaatte kai miten kävi?

Jep, sanoin tuttavuutemme irti ja laitoin fb.eston.

Hirveä takiainen.

Vierailija kirjoitti:

Tää teksti on yhtä ärsyttävää kuin palstaulin valitus miksi ei saa naista.

Ei sellaiseen ole mitään syytä.

Ei ihmissuhde ole kuin kehno ateria, jonka syö nälkäänsä.

Mulle tulee yksi naispuolinen tuttava mieleen, joka kertoi onnettomana, että kaikki sen kaverit on hylänneet sen ilman mitään syytä.

Mulle valkeni pian miksi. Se alkoi nimittää mua "parhaaksi ystäväkseen" vaikka hädin tuskin tunsimme. Se liitti mua fb.ryhmiin ilman lupaa, antoi yhteystietoni jonnekin kuntoklubille, mistä mulle sit soitettiin ja tyrkytettiin jäsenyyttä. Se vaati mut kotiinsa joulua viettämään, pyysi kaikkien kolmen lapsensa epäviralliseksi kummiksi.

Arvaatte kai miten kävi?

Jep, sanoin tuttavuutemme irti ja laitoin fb.eston.

Hirveä takiainen.

Ymmärrän kyllä, tosin mulla aluksi ne tilanteet olivat miellyttäviä. Muutuin epätoivoiseksi vasta, kun sain ensimmäiset vihjaukset siitä, ettei tunne ollut molemminpuolinen. Toisaalta olen "katkera" siitä, että olen tehnyt paljon uhrauksia, mutta sekään ei auttanut, jolloin muutuin vieläkin epätoivoisemmaksi. Se oli oikeastaan ikävä kierre.

Lisäksi ilmaisin tunteistani ehkä prosentin, jos edes sitä, sillä koko elämäni pyöri niiden ko. ihmisten ympärillä. Ja toisaalta, jos olisin tavannut jonkun muun kiinnostavan, niin olisin "pettänyt" heitä ja sekin olisi ollut väärin, varsinkin jos he sittenkin olisivat muuttaneet mielensä. Joten pidin 18-vuotiaasta 23-vuotiaaksi itseäni "varattuna" sille ihastukselleni ja hätistelin "omia ihailijoitani" lähinnä tai kaveerasin heidän kanssaan puhtaasti kaveripohjalta. Jne.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletko hakenut ystävyyttä vai jotain romanttista viritystä näiden ihmisten kanssa? Vai ensin romanttista, mutta sen puutteessa ystävyyskin olisi kelvannut?

Ensin romanttista, mutta sen puutteessa siis ystävyyskin olisi kelvannut. :) Itse veikkaan, että olen vain liian ruma ja ujo ja siksi en kelpaa edes kaveriksi.

T. Ap

En lukenut koko ketjua, mutta sinulla taitaa olla häikkää sosiaalisten suhteiden ymmärtämisessä? Onko sinulla diagnosoitu Asperger tms?

Mutta siis syy pakkeihin ei ole ulkonäössäsi vaan siinä, että olet vikitellyt varattuja henkilöitä. Ei sen jälkeen voi kuvitella saavansa ystävyyttäkään. Ei niihin pakkeihin sen kummempaa syytä tarvitse. Toinen osapuoli on varattu ja sinä olet romanttisesti kiinnostunut hänestä. Tuo on päivänselvä ja erittäin ymmärrettävä ja normaali syy sille, että seurasi ei ole tervetullutta. "Ystävyys" ei ole pelkästään ystävyyttä silloin, kun toisen kiinnostus on romanttista laatua.

Opettaja ei voi vastata oppilaansa romanttisiin tunteisiin eikä alkaa edes ystäväksi. Sama pätee terveydenhuollon henkilöstöön potilaiden suhteen. Kyse on ammattietiikasta eikä pakeille muuta syytä tarvita.

Lisäksi sinä olet ollut heihin ihastunut romanttisessa mielessä, et ystävänä. Ja kyseiset henkilöt ovat olleet varattuja. Siinä on täysin riittävä syy pakeille.

Ylipäätään jos ei ole toisesta kiinnostunut, niin ei ole. Se, että ei ole kiinnostunut, on riittävä syy pakeille. Ei sitä sen enempää tarvitse alkaa selittelemään ja analysoimaan. Kukaan meistä ei kiinnostu kaikista tapaamistaan ihmisistä.

Jos et ole trolli, niin sinulla on ilmiselvästi joko neurologista tai älyllistä häikkää. En tarkoita pahalla, mutta ei tällaisia asioita tarvitse neurologisesti ja älyllisesti ns. normaaleille ihmisille erikseen selittää. Kyse on ihan perustason ihmissuhdepsykologiasta.

Vierailija kirjoitti:

Tajusinpa juuri näitä viestejä kirjoittaessani ekan kerran elämässäni, ett ne miespuoliset kaverini varmaan tavallaan olivatkin "treffeillä" kanssani, mutta en tajunnut siitä itse mitään. Nimittäin tapasin heutä kaksistaan ja kävimme leffassa, hampurilaisella, kahvilla ja juttelimme. Monethan deittailevat siten. Mulle ne olivat täysin 100% viattomasti kavereiden tapaamisia ja ne miehet olivat kuitenkin muhuun ihastuneita. Hitto, voisiko mulla olla jotain lievää autismia tms. :O

T. Ap

Kyllä, uskon että sulla on jotain Asperger-piirteitä. Neurotyypillisille ihmisille ei tarvitse sanoa kaikkea suoraan, esim. just voi olla treffeillä ilman että erikseen kutsuu niitä treffeiksi. Samoin yleensä ihmiset ymmärtävät siirtyä eteenpäin, jos toinen ei ole kiinnostunut, eivätkä "ole uskollisia" ihastukselleen.

En valitettavasti tiedä, mistä voit saada apua ja perustason ihmissuhdeasioiden opetusta, mutta hakisin jotain ammattiapua, jos itsetuntosi tosiaan on romahtanut siitä, että 15 vuotta sua vanhempi varattu opettajasi, joka ei ollut susta kiinnostunut, ei tarkemmin ruvennut analysoimaan, miksi ei halua seurustella kanssasi. Tossa edellä oli nimittäin jo neljä syytä, jotka sun pitäisi tajuta.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tässä auta muuta kuin yrittää muuttua toisenlaiseksi, tosin on aika hakuammuntaa, millaiseksi mun pitäisi edes muuttua ja se, miten voisin muuttaa luonnettani mielenkiintoisemmaksi. Olen varmaankin liian kiltti, ujo ja tylsä. Kahden kesken voin olla hauskempi, mutta en osaa näyttää sellaista puoltani aluksi. Lisäksi jos teen jonkinlaista analyysia ko. henkilöiden puolisoiden ulkoisesta olemuksesta, niin sekin menee aika hakuammunnaksi. :( Toivotonta.

Siis haluaisitko sinä vieläkin saada romanttista vastakaikua noilta ihastuksiltasi, vai miksi edes mietit heidän puolisoidensa olemusta??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tässä auta muuta kuin yrittää muuttua toisenlaiseksi, tosin on aika hakuammuntaa, millaiseksi mun pitäisi edes muuttua ja se, miten voisin muuttaa luonnettani mielenkiintoisemmaksi. Olen varmaankin liian kiltti, ujo ja tylsä. Kahden kesken voin olla hauskempi, mutta en osaa näyttää sellaista puoltani aluksi. Lisäksi jos teen jonkinlaista analyysia ko. henkilöiden puolisoiden ulkoisesta olemuksesta, niin sekin menee aika hakuammunnaksi. :( Toivotonta.

Siis haluaisitko sinä vieläkin saada romanttista vastakaikua noilta ihastuksiltasi, vai miksi edes mietit heidän puolisoidensa olemusta??

Haluaisin ainakin siltä viimeisimmältä kyllä. Hän on elämäni rakkaus. Ja tavallaan ainakin se pieni otanta kertoo siitä, millaisista ihmisistä ne minua kiinnostavat ihmiset voisivat tykätä.

T. Ap

Ap, olet umpihullu. Ei millään pahalla. Mutta melkein kaikista sanomisistasi ja teoistasi alkaa hälytysvalot vilkkua. Ei mikään ihme että ihmiset pakenevat.

Tarvitsisit hoitoa.