Olenko supernainen jos synnytän esikoisen ilman kivunlievitystä?

Vierailija kirjoitti:

Joo olet, mutta miksi haluaisit turhaan kärsiä, jos kipua voi lievittää?

En ole aloittaja, mutta olen kokeillut sekä epiduraalin kanssa että ilman epiduraalia synnyttämistä. Minulla epiduraali ei vienyt pois kaikkia kipuja, vaan kipu tuli tosi voimakkaana p e r s eeseen, mutta koska olin epiduraalin takia "jalaton", en voinut itse tehdä mitään kivun lievittämiseksi. Oli tosi avuton olo vääntelehtiä siinä synnytyspöydällä. En ottanut toista annosta, joten pääsin taas sitten jalkojen päälle. 

Mulla oli heikot supistukset siinä vaiheessa, kun piti alkaa ponnistamaan, ja oli tosi vaikea ajoittaa ponnistus, kun puudutusta oli kuitenkin vielä sen verran, etten oikein tuntenut oikeaa kohtaa, enkä oikein kunnolla sitäkään, minne olisi pitänyt ponnistaa.

Epiduraali myös heikentää supistuksia, minkä takia sen kanssa laitetaan oksitosiinitippa.

Näistä syistä en halunnut toisessa synnytyksessäni epiduraalia. 

Minua kiinnostaa, että onko muka kovin tavallista, että synnytyskipuihin pyörtyy?

Olen kaksi lasta synnyttänyt ilman kivunlevitystä ja hel..tisti sattui, mutta ei kyllä pyörryttänyt, olen kyllä ollut lähellä pyörtyä kun leikatulle polvelle piti ensi kerran varata.

Synnytyskipu on erilaista, puristavan kiristävä repivä hyökyaalto, joka jossain vaiheeessa jäi päälle, povikipu oli terävää, pistävää hermokipua.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon synnyttänyt 2 lasta ilman kivunlievitystä. En koe olevani mikään supernainen. Minulle ei ollut mitään tarvetta synnyttää ns luomuna. Synnytykset vaan eteni hyvin ja nopeesti, niin ei ollut tarvetta kipulääkkeille. Ompeleminen kyllä sattui sitten ihan hirveesti.

Sama täällä. Kolmannen synnytykseen mennessä olin kirjannut toiveen puudutuksesta ompelussa. Se myös toteutettiin. Aivan käsittämätöntä, ettei ompelussa puuduteta ilman muuta ja rutiinisti niitä synnyttäjiä, joilla ei ole epiduraali päällä. Eihän tietääkseni mitään muitäkaan haavoja ommella ilman puudutusta.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ei jää ap:lla viimeiseksi toiveeksi :D

En aio kuolla synnytykseen vai mitä tarkoitat?

kirjoitti:

Epiduraali saattaa hidastaa synnytyksen etenemistä ja tehdä vauvasta tokkuraisen. Siksi en halua itse epiduraalia enkä spinaaliakaan. Pudendaalipuudute on ihan jees ja ilokaasu. Niillä meinaan pärjätä neljännessä synnytyksessäkin jos menee hyvin. Synnytyskivun kestää kun sen päättää kestää. Se on kova kipu, mutta ei kestä onneksi kauaa. Rauhallinen hengitys ja pienen matalan äänen pitäminen saattaa auttaa. Pyydä myös erilaista kosketusta mieheltäsi..kädestä pitämistä, silityksiä, hierontaa, mikä vaan tuntuu rentouttavalta. Kestät kyllä hyvin jos olet päättänyt kestää. Kautta aikojen on kestetty ilman kivunlievityksiä. Asiasta nykyään on tehty vain hirveä peikko ja naiset pelkäävät suotta. Luota kehoosi nainen, se on luotu synnyttämään! Kaikkea hyvää sinulle ap!

Mitenniin ei kestä kauaa? Voihan se kestää vaikka kuinka kauan, pari päivää kun on valvonut niin voi olla ihan hyvä saada hetki levähtää ennen kuin homma jatkuu taas ja pitää jaksaa ponnistaakin.

Olet super nainen jos synnytät.

Vierailija kirjoitti:

No mä suosittelen ilman kivunlievitystä synnyttämistä, mutta sillä tavalla, että on kuitenkin avoin sillekin vaihtoehdolle. Mulla itselläni on kokemusta epiduraalista, mutta se oli niin huono kokemus, että seuraavan synnytyksen kohdalla mulla oli hyvin ehdoton kielto sille.

Mikään supernainen et ole. Naiset ovat synnyttäneet ja synnyttävät edelleen ilman kivunlievitystä. Olen huomannut, että synnytyskivusta ja siihen suhtautumisesta ei saisi oikein keskustelupalstoilla puhua, enkä ymmärrä miksi. Se helpottaa jo, kun tietää, mikä kivun aiheuttaa. Jos puhuu siitä, miten kipuun on mahdollista vaikuttaa itse, sanotaan, että sulla ei ole kivuliasta synnytystä ollutkaan. No, on ollut. Ekalla kerralla oli ihan hirveä rääkki (ponnistusvaihe 3 h, avonainen tarjonta, joten ponnistaminen oli myös kivuliasta sekä imukupin käyttöä tunti, lopuksi kaksi ihmistä painamassa mahan päältä), tokalla kerralla avautuminen vesien menosta kolmessa tunnissa täysin auki ja taas se avonainen tarjonta. Toisella kerralla mulla ei ollut edes mahdollisuutta kivunlievitykseen, koska vietin koko avautumisvaiheen kotona ja autossa ja menin sairaalassa suoraan ponnistamaan, mutta en silti olisi epiduraalia ottanut.

Mutta asiaan. Jos suunnitelmasi on synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, opettele rentoutustekniikoita hengittämällä ja liikkeellä, ellet osaa jo. Tutustu siihen, mitä synnytyksen aikana kehossa tapahtuu ja miten itse voit vaikuttaa siihen, että vauva laskeutuu oikeaan asentoon. Sinulla on oikein hyvät mahdollisuudet synnyttää ilman kivunlievitystä. Jos kuitenkin koet synnytyksen aikana tarvitsevasi kivunlievitystä, pyydä sitä. Jos koet kivut liian koviksi, kehosi menee jumiin, eikä se edesauta synnytystä. Siinä kohdalla kivunlievitys edistää synnytystä. Synnytyksessä kannattaa poimia rusinat pullasta.

Mikä on avonainen tarjonta? Vauvan asento on väärä?

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Epiduraali saattaa hidastaa synnytyksen etenemistä ja tehdä vauvasta tokkuraisen. Siksi en halua itse epiduraalia enkä spinaaliakaan. Pudendaalipuudute on ihan jees ja ilokaasu. Niillä meinaan pärjätä neljännessä synnytyksessäkin jos menee hyvin. Synnytyskivun kestää kun sen päättää kestää. Se on kova kipu, mutta ei kestä onneksi kauaa. Rauhallinen hengitys ja pienen matalan äänen pitäminen saattaa auttaa. Pyydä myös erilaista kosketusta mieheltäsi..kädestä pitämistä, silityksiä, hierontaa, mikä vaan tuntuu rentouttavalta. Kestät kyllä hyvin jos olet päättänyt kestää. Kautta aikojen on kestetty ilman kivunlievityksiä. Asiasta nykyään on tehty vain hirveä peikko ja naiset pelkäävät suotta. Luota kehoosi nainen, se on luotu synnyttämään! Kaikkea hyvää sinulle ap!

Mitenniin ei kestä kauaa? Voihan se kestää vaikka kuinka kauan, pari päivää kun on valvonut niin voi olla ihan hyvä saada hetki levähtää ennen kuin homma jatkuu taas ja pitää jaksaa ponnistaakin.

Elämän pitkässä juoksussa yksi synnytys on hyvin lyhyt hetki. Supistuskaan ei kestä yhtämittaisesti kauaa vaan niiden välissä on tauko. Tottakai sitä voi ottaa epiduraalin jos haluaa, mutta ap ei halunnut mitään ja siihen vastasin häntä kannustaen. Kannustan luottamaan siihen omaan upeaan kehoon. Jos lähtee sillä asenteella niin on paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä synnytyksestä. Pelko vie niin paljon voimavaroja joita tarvitaan synnytyksessä.

Tottakai olet super woman. Palkinnoksi saat osallistua papukaijamerkin arvontaan niiden kesken, jotka ovat synnyttäneet ilman kivunlievitystä.

Terv. Minä, joka omasta halustani synnytin lapseni sektiolla koska en halunnut tuntea kipua alapäässäni, en halunnut riskiä alapääni turmeltumiseen sekä halusin lapsilleni mahdollisimman turvallisen tavan syntyä tähän maailmaan (esim. Cp-vammaisuuden riski sektiolla minimalisoitui)

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Olet ihan tavallinen synnyttäjä, joka tekee ennen synnytystä ne valinnat, jotka tekee niillä tiedoilla, jotka hänellä silloin on. Jos haluat kutsua itseäsi supernaiseksi, niin kutsu vaan. Millä tahansa tavalla synnyttäminen tekee naisesta (ainakin hetkellisesti) supernaisen :)

En tiedä missä päin Suomea synnytät. Kaikki muu varmaan onnistuu toiveittesi mukaan, paitsi ehkä tuo "rauhassa muilta äideiltä", mitä kaikkea sillä tarkoitatkin. 

Kamalasti asetat etumerkkejä synnytykseen. Kun se alkaa, se alkaa ja etenee niinkuin etenee, eikä siinä paljon etukäteissunnitelmat paina.

Ja vanhemmuus on paljon kovempi laji kuin synnyttäminen (mulla kolme lasta). 

Onnea matkaan! 

Kiitos! Tapaan pian kätilön, joka on mukana synnytyksessä. :) Vaihtoehtoja oli kaksi, mutta päätin synnyttää miehen kotimaassa.

Et ole, olet nainen joka synnytti ilman kivunlievitystä. Minusta on uskomattoman urpoa kehuskella ns. kivunsietokyvyllä eli korkealla kipukynnyksellä. Sama kuin kehuskelisi pituudellaan, ihonvärillään tai millä tahansa muulla ominaisuudella johon ei itse pysty vaikuttamaan. Tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää, että kipukynnys riippuu ihmisen neurologisista ominaisuuksista, ei jostain mystisestä luonteen vahvuudesta. Se miten ihminen tuntee kipua, ei ole tahdon asia. Toisilla kipusignaalit ovat voimakkaammat kuin toisilla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tietynlaisissa mammapiireissä luomusynnytyksestä saa rispektiä, ikään kuin kipu tekisi jotenkin jalomman äidin. Synnytyspuheissa on välillä samanlainen meininki kuin armeijajutuissa, ja lisäksi synnytyksiin suhtaudutaan hirveän voimakkaasti tunteella. Itse en sinällään ajattele ihmisestä juuri mitään sen perusteella, haluaako hän kivunlievitystä synnytyksessä tai vaikkapa hammaslääkärissä. Sellaisia ihmisiä sen sijaan pidän pikkuisen yksinkertaisina, joiden mielestä synnytys ilman kivunlievitystä on itseisarvo. Kovinta ääntä synnytykseensä ja vauvan hoitoon liittyvistä fyysisistä saavutuksista pitävät ne, joilla ei hirveästi muita saavutuksia ole. Tai jotka ovat tottuneet vaalimaan ruumiillisia ponnisteluja älyllisten sijaan.

Heh, olipas katkera ja yleistävä kommentti.

Itse en liiku missään mammapiireissä ja tuskin kukaan muu miehen ja äitini lisäksi edes tietää, että olen aina tarkoituksella synnyttänyt ilman kivunlievitystä, vaikka hiton kipeää on tehnytkin. En arvosta fyysisiä suorituksia älyllisiä enempää, mutta älykkäänä ihmisenä olen nimenomaan tuon valintani tehnyt. En halua, että vahvat lääkkeet kulkeutuvat vauvaan synnytyksessä, joten olin ilman. En koe olevani "supernainen", naisethan ovat kautta aikojen synnyttäneet ilman kivunlievitystä. Kivunlievitystän on enemmän nykyajan juttu, kun ei siedetä hetkellistäkään fyysistä tai henkistä epämukavuutta.

Vierailija kirjoitti:

Et ole, olet nainen joka synnytti ilman kivunlievitystä. Minusta on uskomattoman urpoa kehuskella ns. kivunsietokyvyllä eli korkealla kipukynnyksellä. Sama kuin kehuskelisi pituudellaan, ihonvärillään tai millä tahansa muulla ominaisuudella johon ei itse pysty vaikuttamaan. Tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää, että kipukynnys riippuu ihmisen neurologisista ominaisuuksista, ei jostain mystisestä luonteen vahvuudesta. Se miten ihminen tuntee kipua, ei ole tahdon asia. Toisilla kipusignaalit ovat voimakkaammat kuin toisilla.

Totta, mutta unohdit sen tosiasian, että myös voimakkaammin kipua aistivat päättävät joskus olla käyttämättä kivunlievitystä esim. vauvan vuoksi. Näin itselläni.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai olet super woman. Palkinnoksi saat osallistua papukaijamerkin arvontaan niiden kesken, jotka ovat synnyttäneet ilman kivunlievitystä.

Terv. Minä, joka omasta halustani synnytin lapseni sektiolla koska en halunnut tuntea kipua alapäässäni, en halunnut riskiä alapääni turmeltumiseen sekä halusin lapsilleni mahdollisimman turvallisen tavan syntyä tähän maailmaan (esim. Cp-vammaisuuden riski sektiolla minimalisoitui)

Sinulle on myös tulossa postissa "vuoden marttyyri"-mitali :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Epiduraali saattaa hidastaa synnytyksen etenemistä ja tehdä vauvasta tokkuraisen. Siksi en halua itse epiduraalia enkä spinaaliakaan. Pudendaalipuudute on ihan jees ja ilokaasu. Niillä meinaan pärjätä neljännessä synnytyksessäkin jos menee hyvin. Synnytyskivun kestää kun sen päättää kestää. Se on kova kipu, mutta ei kestä onneksi kauaa. Rauhallinen hengitys ja pienen matalan äänen pitäminen saattaa auttaa. Pyydä myös erilaista kosketusta mieheltäsi..kädestä pitämistä, silityksiä, hierontaa, mikä vaan tuntuu rentouttavalta. Kestät kyllä hyvin jos olet päättänyt kestää. Kautta aikojen on kestetty ilman kivunlievityksiä. Asiasta nykyään on tehty vain hirveä peikko ja naiset pelkäävät suotta. Luota kehoosi nainen, se on luotu synnyttämään! Kaikkea hyvää sinulle ap!

Mitenniin ei kestä kauaa? Voihan se kestää vaikka kuinka kauan, pari päivää kun on valvonut niin voi olla ihan hyvä saada hetki levähtää ennen kuin homma jatkuu taas ja pitää jaksaa ponnistaakin.

Elämän pitkässä juoksussa yksi synnytys on hyvin lyhyt hetki. Supistuskaan ei kestä yhtämittaisesti kauaa vaan niiden välissä on tauko. Tottakai sitä voi ottaa epiduraalin jos haluaa, mutta ap ei halunnut mitään ja siihen vastasin häntä kannustaen. Kannustan luottamaan siihen omaan upeaan kehoon. Jos lähtee sillä asenteella niin on paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä synnytyksestä. Pelko vie niin paljon voimavaroja joita tarvitaan synnytyksessä.

Niin siinä mielessä tietty, itse en kunnolla saanut unta supistusten välissä kun ne tauot kesti vain kolme minuuttia. Siinä 24-30 tunnin kohdalla olin jo niin sekaisin kivusta ja väsymyksestä, että koin parhaimmaksi ottaa epiduraalin, siunatut pari tuntia unta ennen synnytyksen viimeisiä tunteja.

Ja hyvä tuli niinkin, varmaan jos synnytys olisi ollut nopeampi niin olisi mennytkin pelkällä ilokaasulla :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole, olet nainen joka synnytti ilman kivunlievitystä. Minusta on uskomattoman urpoa kehuskella ns. kivunsietokyvyllä eli korkealla kipukynnyksellä. Sama kuin kehuskelisi pituudellaan, ihonvärillään tai millä tahansa muulla ominaisuudella johon ei itse pysty vaikuttamaan. Tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää, että kipukynnys riippuu ihmisen neurologisista ominaisuuksista, ei jostain mystisestä luonteen vahvuudesta. Se miten ihminen tuntee kipua, ei ole tahdon asia. Toisilla kipusignaalit ovat voimakkaammat kuin toisilla.

Totta, mutta unohdit sen tosiasian, että myös voimakkaammin kipua aistivat päättävät joskus olla käyttämättä kivunlievitystä esim. vauvan vuoksi. Näin itselläni.

Miten olet todennut, että sinä tunnet kipua voimakkaammin kuin joku toinen? Kas kun toisten kipukokemuksiin ei ole muilla pääsyä. Mutta joka tapauksessa onnea siitä, että olet hieman muita parempi ihminen.

Olet samalla tasolla kuin kaikki synnyttäneet naiset ihmiskunnan historiassa ajalla ennen kuin kivunlievitys synnytyksessä on keksitty. Kaipa se nykypäivän mukaan on supernainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole, olet nainen joka synnytti ilman kivunlievitystä. Minusta on uskomattoman urpoa kehuskella ns. kivunsietokyvyllä eli korkealla kipukynnyksellä. Sama kuin kehuskelisi pituudellaan, ihonvärillään tai millä tahansa muulla ominaisuudella johon ei itse pysty vaikuttamaan. Tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää, että kipukynnys riippuu ihmisen neurologisista ominaisuuksista, ei jostain mystisestä luonteen vahvuudesta. Se miten ihminen tuntee kipua, ei ole tahdon asia. Toisilla kipusignaalit ovat voimakkaammat kuin toisilla.

Totta, mutta unohdit sen tosiasian, että myös voimakkaammin kipua aistivat päättävät joskus olla käyttämättä kivunlievitystä esim. vauvan vuoksi. Näin itselläni.

Miten olet todennut, että sinä tunnet kipua voimakkaammin kuin joku toinen? Kas kun toisten kipukokemuksiin ei ole muilla pääsyä. Mutta joka tapauksessa onnea siitä, että olet hieman muita parempi ihminen.

Vai että parempi ihminen? Onko kaikki ihan kunnossa?

No miten itsekään voit muka tietää, että ilman kivunlievitystä synnyttävät sietäisivät muka paremmin kipua? Mietipä uudelleen. Jotkut haluavat nykyisin automaattisesti kivunlievityksen, eivätkä halua edes kokeilla loppuun asti, pystyisivätkö olemaan ilman. Mikä on siis ihan Ok. Jotkut toiset sen sijaan päättävät jo synnytykseen mennessä, etteivät ota puudutuksia vaikka sattuisi kuinka. Sekin on Ok, ei sinun tarvitse sen vuoksi alkaa haukkua toisia ja ottaa asiaa turhan henkilökohtaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Epiduraali saattaa hidastaa synnytyksen etenemistä ja tehdä vauvasta tokkuraisen. Siksi en halua itse epiduraalia enkä spinaaliakaan. Pudendaalipuudute on ihan jees ja ilokaasu. Niillä meinaan pärjätä neljännessä synnytyksessäkin jos menee hyvin. Synnytyskivun kestää kun sen päättää kestää. Se on kova kipu, mutta ei kestä onneksi kauaa. Rauhallinen hengitys ja pienen matalan äänen pitäminen saattaa auttaa. Pyydä myös erilaista kosketusta mieheltäsi..kädestä pitämistä, silityksiä, hierontaa, mikä vaan tuntuu rentouttavalta. Kestät kyllä hyvin jos olet päättänyt kestää. Kautta aikojen on kestetty ilman kivunlievityksiä. Asiasta nykyään on tehty vain hirveä peikko ja naiset pelkäävät suotta. Luota kehoosi nainen, se on luotu synnyttämään! Kaikkea hyvää sinulle ap!

Mitenniin ei kestä kauaa? Voihan se kestää vaikka kuinka kauan, pari päivää kun on valvonut niin voi olla ihan hyvä saada hetki levähtää ennen kuin homma jatkuu taas ja pitää jaksaa ponnistaakin.

Elämän pitkässä juoksussa yksi synnytys on hyvin lyhyt hetki. Supistuskaan ei kestä yhtämittaisesti kauaa vaan niiden välissä on tauko. Tottakai sitä voi ottaa epiduraalin jos haluaa, mutta ap ei halunnut mitään ja siihen vastasin häntä kannustaen. Kannustan luottamaan siihen omaan upeaan kehoon. Jos lähtee sillä asenteella niin on paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä synnytyksestä. Pelko vie niin paljon voimavaroja joita tarvitaan synnytyksessä.

Niin siinä mielessä tietty, itse en kunnolla saanut unta supistusten välissä kun ne tauot kesti vain kolme minuuttia. Siinä 24-30 tunnin kohdalla olin jo niin sekaisin kivusta ja väsymyksestä, että koin parhaimmaksi ottaa epiduraalin, siunatut pari tuntia unta ennen synnytyksen viimeisiä tunteja.

Ja hyvä tuli niinkin, varmaan jos synnytys olisi ollut nopeampi niin olisi mennytkin pelkällä ilokaasulla :)

On hyvä kuunnella itseään ja toivoa juuri sellaista kivunlievitystä kuin hyvältä tuntuu. Kuitenkin ihminen kestää kyllä valvomista tuollaisen satunnaisen hetken ajan, joten ei siinäkään mitään vaarallista ole. Minusta on väärin vedota erilaisiin tilanteisiin, missä ei pärjää ilman kivunlievitystä. Kyllä pärjää, mutta toki niistä on apua äidin olotilaan. Ihminen joka pelkää synnytystä tai ei halua lääkkeitä käyttää niin ei halua pelottelua vaan kannustusta.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata leikkiä supernaista. Oma synnytykseni jouduttiin käynnistämään, ja ne kivut oli niin helvetilliset, että vaihdoin lennosta luomusynnytyksen epiduraaliin.

Ethän sä muutakaan tee kivuliaimmalla mahdollisella tavalla? Vai teetko? Sitten oot masokisti.

Käynnistetty ei enää ole luomusynnytys ja olen lukenut muiltakin että siinä on kovat kivut kun oksitosiini ja toinen käynnisytävä lääke laittavat kohdun supistelemaan. Ranskassa se toinen aine on jo kielletty koska synnyttäjä kuoli kun kohtu repesi , osittain siksi että ainetta yliannosteltiin. Se on oikeasti tarkoitettu mahahaavan hoitoon!