Olenko supernainen jos synnytän esikoisen ilman kivunlievitystä?

Kyllä sitä superimpi olo oli ilman lievityksiä kuin niiden kanssa. Ai niin, ei niin saa sanoa ettei kelleen tule paha mieli..

Vierailija kirjoitti:

Tottakai olet super woman. Palkinnoksi saat osallistua papukaijamerkin arvontaan niiden kesken, jotka ovat synnyttäneet ilman kivunlievitystä.

Terv. Minä, joka omasta halustani synnytin lapseni sektiolla koska en halunnut tuntea kipua alapäässäni, en halunnut riskiä alapääni turmeltumiseen sekä halusin lapsilleni mahdollisimman turvallisen tavan syntyä tähän maailmaan (esim. Cp-vammaisuuden riski sektiolla minimalisoitui)

Olen kerran ollut vatsan alueen leikkauksessa, josta toipuminen oli hidasta ja kivuliasta. Sen sijaan ei ollut mitään ongelmia käydä suihkussa tunti synnytyksen jälkeen ja olin hyvässä kunnossa muutamassa päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai olet super woman. Palkinnoksi saat osallistua papukaijamerkin arvontaan niiden kesken, jotka ovat synnyttäneet ilman kivunlievitystä.

Terv. Minä, joka omasta halustani synnytin lapseni sektiolla koska en halunnut tuntea kipua alapäässäni, en halunnut riskiä alapääni turmeltumiseen sekä halusin lapsilleni mahdollisimman turvallisen tavan syntyä tähän maailmaan (esim. Cp-vammaisuuden riski sektiolla minimalisoitui)

Olen kerran ollut vatsan alueen leikkauksessa, josta toipuminen oli hidasta ja kivuliasta. Sen sijaan ei ollut mitään ongelmia käydä suihkussa tunti synnytyksen jälkeen ja olin hyvässä kunnossa muutamassa päivässä.

En ole ollut koskaan vatsan alueen leikkauksessa, mutta hyvin menneen luomusynnytyksen jälkeen olo on kyllä kuin supersankarilla, vaikka tavallinen nynny nainen olenkin.

Kaks oon synnyttänyt ilman lääkkeellistä kivunlievitystä,apuna kuuma vesi,amme ja hieronta.Esikoista tehhessä samoja apukeinoja mutta lisänä ilokaasu.

Sattuuhan se joo mutta siitä selviää kun ei taistele kipua vastaan vaan toimii yhteistyössä kivun kanssa.Naama rennoks ja hyminä tms auttaa kans.

Vierailija kirjoitti:

Synnytin kaikki lapseni ilman puudutuksia ja en ole mikään supernainen. Jokainen tekee omat valintansa synnytyksen suhteen ja itselleni sopi luomut.

Missä on itsekunnioituksesi hyvä nainen??

Minä olen synnyttänyt kaksi lasta ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Syy: pelkään lääketieteellisiä toimenpiteitä ja hallinnan menetystä PALJON enemmän kuin kipua. Eli ei kovin sankarillista sinänsä, kun syynä on pelko.

Esikoisen synnyttäminen oli hyvin kivulias kokemus, kun synnytys pitkittyi ja repesin pahasti. Supistukset meinasivat loppua kesken kohdunsuun jo merkittävästi avauduttua, ja jouduttiin käynnistelemään, mistä seurasi jatkuvat supistukset ilman taukoa. Menin kivusta jonkinlaiseen melkein transsitilaan, jossa ei ollut mitään muuta ajatusta kuin juuri tästä sekunnista hengissä selviäminen. Silti ei tullut mieleenkään pyytää lievitystä, vaan ainoa mikä harmitti oli että oli pakko olla siellä synnärin sängyssä paikallaan, ihmisten häiritsemänä, kun olisin vaistomaisesti halunnut yksinäisyyteen kärsimään, mieluiten luontoon. Paskamaisin kokemus ko. synnytyksessä oli kuitenki lopulta repeämien ompelu, se kipu kun on jotenkin ihan erilaista, terävämpää ja karmivampaa kuin avautumis- tai supistuskipu. Itse repeäminenkään ei tuntunut juuri missään ompeluun nähden. 

Toinen lapsi kyllä sitten tulikin aika helposti, vaikka painoi kilon enemmän kuin esikoinen. Koko homma kesti vain 3 tuntia, en revennyt enkä mitään. Siinä missä esikoisen jälkeen kuukauteen en pystynyt istumaan ollenkaan repeämien takia, ja jokainen vessakäynti oli h*lvettiä, kuopuksen jälkeen nousin sängystä suunnilleen saman tien ja ihmettelin lähinnä että näinkö helposti se oikeasti meni.

Oma synnytykseni meni niinkuin halusin, supistukset ilman kivunlievitystä mutta kerkesin just saamaan epiduraalin ponnistusvaiheeseen ja ommeltaessa laitto pudendaalia muutamaankin kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Epiduraali saattaa hidastaa synnytyksen etenemistä ja tehdä vauvasta tokkuraisen. Siksi en halua itse epiduraalia enkä spinaaliakaan. Pudendaalipuudute on ihan jees ja ilokaasu. Niillä meinaan pärjätä neljännessä synnytyksessäkin jos menee hyvin. Synnytyskivun kestää kun sen päättää kestää. Se on kova kipu, mutta ei kestä onneksi kauaa. Rauhallinen hengitys ja pienen matalan äänen pitäminen saattaa auttaa. Pyydä myös erilaista kosketusta mieheltäsi..kädestä pitämistä, silityksiä, hierontaa, mikä vaan tuntuu rentouttavalta. Kestät kyllä hyvin jos olet päättänyt kestää. Kautta aikojen on kestetty ilman kivunlievityksiä. Asiasta nykyään on tehty vain hirveä peikko ja naiset pelkäävät suotta. Luota kehoosi nainen, se on luotu synnyttämään! Kaikkea hyvää sinulle ap!

Mitenniin ei kestä kauaa? Voihan se kestää vaikka kuinka kauan, pari päivää kun on valvonut niin voi olla ihan hyvä saada hetki levähtää ennen kuin homma jatkuu taas ja pitää jaksaa ponnistaakin.

Elämän pitkässä juoksussa yksi synnytys on hyvin lyhyt hetki. Supistuskaan ei kestä yhtämittaisesti kauaa vaan niiden välissä on tauko. Tottakai sitä voi ottaa epiduraalin jos haluaa, mutta ap ei halunnut mitään ja siihen vastasin häntä kannustaen. Kannustan luottamaan siihen omaan upeaan kehoon. Jos lähtee sillä asenteella niin on paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä synnytyksestä. Pelko vie niin paljon voimavaroja joita tarvitaan synnytyksessä.

Itselläni käynnistettiin keskimmäisen lapsen synnytys. Tällöin supistusten väliin ei tule taukoa. Pelkkää repivää aaltoilevaa tuskaa pari tuntia ja muuta kivun lievitystä ei saanut kuin ilokaasua. NS. Normsynnytykset on piece of cake käynnistetty verrattuna. Näin ainakin minulla.

Minä synnytin toisen lapseni ilman mitään lievityksiä, kun ei kerta kaikkiaan ollut aikaa antaa mitään. Itkin vielä ponnistaessakin että en tee tätä ilman mitään kivunlievitystä. Pakkohan se sitten oli... synnytys kesti kaikkiaan 3 tuntia ja oli kivuliain kokemukseni ikinä. Mutta jälkikäteen olin kyllä hyvässä kunnossa heti ja vauva virkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai olet super woman. Palkinnoksi saat osallistua papukaijamerkin arvontaan niiden kesken, jotka ovat synnyttäneet ilman kivunlievitystä.

Terv. Minä, joka omasta halustani synnytin lapseni sektiolla koska en halunnut tuntea kipua alapäässäni, en halunnut riskiä alapääni turmeltumiseen sekä halusin lapsilleni mahdollisimman turvallisen tavan syntyä tähän maailmaan (esim. Cp-vammaisuuden riski sektiolla minimalisoitui)

Olen kerran ollut vatsan alueen leikkauksessa, josta toipuminen oli hidasta ja kivuliasta. Sen sijaan ei ollut mitään ongelmia käydä suihkussa tunti synnytyksen jälkeen ja olin hyvässä kunnossa muutamassa päivässä.

Minä toivuin sektioistani erinomaisesti. Nousin 6-8h sektion jälkeen ylös ja siitä lähtien hoidin itseni ja vauvani täysin omatoimisesti. Tähän asti vauvat makasivat ihollani. Kätilöt ihmettelivät erityisesti esikoisen kohdalla miksen pyytänyt apua. Miksi olisin kun pärjäsin itsekin vallan mainiosti. Kipulääke annosta alettiin heti purkamaan pois pumpusta kun olin sängystä noussut, koska en ollut yhtään kipeä. Katselin mm. vierustoveriani joka alateitse synnytti kun hän vaikutti niin kivuliaalta pyydellen särkylääkettä. Kävely hänellä oli paljon huonompaa kuin minulla. Tiedän että kaikilla ei sektiot mene yhtä mallikkaasti, mutta minulla ei olisi enää paremmin voinut mennä.

Harmi että sinun vatsan alueen leikkauksesi meni päin peppua.

T. Viestittäjä nro 50

Luulisi, että etenkin vaikean raskautumisen jälkeen tärkeintä olisi vain saada lapsi turvallisesti maailmaan tyylipisteistä välittämättä.

Meillä mentiin sektioon, koska avautumisen odotellessa (lapsivesi mennyt) sisään pääsi bakteeri, joka veti nopeasti vauvan tilan ahdinkoon. Ulos saatiin onneksi yhdeksän pisteen vauva, mutta vatsassa ollut lapsivesi oli kuulema jo ihan vihreää.

Mutta ei kiinnostanut pääsenkö kertomaan sankaritarinoita luonusynnytyksistä vai en. Tärkeintä oli saada lapsi turvallisesti maailmaan.

Ei kenellekään tule kultaista sädekehää jos yrittävät rääkyä vuorokauden ilman mitään puudutusta.

Eikä sun lapset ja lapsenlapset aikoinaan kerro mummin sankaritarinaa, miten ilman puudutteita mummo synnytti. En tajua miksi edes ajatellaan ilman puudutusta synnytystä, kun puudutteidenkin kanssa se ei oo mitään loikoilua.

Mutta. Jokainen tekee mitä haluu. Sun synnytys on sellainen kun ite tahdot.