Lue keskustelun säännöt.
Maksullisilla valmennuskursseilla käyneillä 2.5% suurempi todennäköisyys päästä korkeaakouluun
27.03.2018 |
Kurssin hinnalla ja muodolla ei sen sijaan ole mitään merkitystä. Todennäköisemmin nuorelle kuitenkin ostetaan valmennus kurssi, jos vanhemmat ovat hyvätuloisoa ja molemmat ovat taustaltaan akateemisia. Valtioneuvoston mukaan maksulliset valmennuskurssit eriarvoistavat nuoria. Kevään 2017 yhteishaussa korkeakouluihin hakeneista vain vajaa kolmannes sai koulutuspaikan.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
Samat asiat voi opetella ihan itsekin, tai vaikka porukalla toisiaan kannustaen, jos vaan älyä ja motivaatiota löytyy. Opettajavetoinen tapa on vain yksi tapa ja siinäkin olennaisessa asemassa on juurikin se, että lukee/laskee/whatever se vaatimus onkaan. Ei se kurssilla istuskelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on kyllä tekemällä tehty ongelma. Itse nuorena pidin välivuoden siivoustöitä tehden ja hain vuoden kuluttua yliopistoon - maksoinpa ihan itse valmennuskurssinkin. Jos se on tärkeää niin kyllä siihen yleensä keinot nuorena perusterveenä keksii...
Koulukohtaiset pääsykokeet erillisine pääsykoeaineistoineen pitäisi jättää kylmästi pois ja valinnat tehdä valtakunnallisen SAT-tyyppisen kokeen sekä haluttaessa motivaatioesseen tai vastaavan avulla. Opinto-ohjaus pitäisi Suomessa muutta täysin toisenlaiseksi eli sen pitäisi alkaa vahvasti jo yläkoulusta ja sen puitteissa oppilaan vahvuudet ja taipumukset ja toiveet sekä eri aloihin ja kouluihin tutustumiset käydään läpi, ja tehdään suunnitelma jatko-opinnoista.
Näin menetellen meidän lasten koulun 100 seniorista 98:lla oli jatko-opiskelupaikka tiedossa jo ennen high schoolista valmistumista ja ne kaksi muuta menivät armeijaan. Ei hukkavuosia, ei haahuilua, että mitähän sitä tekis.
Vierailija kirjoitti:
Nämä eriarvoisuudesta vinkuvat yrittävät vaan tässäkin asiassa siirtää vastuutaan vanhemmuudesta jollekin muulle. Milloin suomalaisista on tullut tuollaisia mankujia? Ei edes yritetä vaan aloitetaan loputon selittely milloin mistäkin.
Jep. Mikäs estää sitä vanhempaa pänttäämästä lapsen kanssa niitä pääsykoemateriaaleja yhdessä? Esimerkiksi. Tai halvalla voi saada muutaman preppaustunnin joltain alaa opiskelevalta, tuollaisia keikkoja tein itse opiskeluaikana keväisin pääsykokeisiin lukeville nuorille.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyllä tekemällä tehty ongelma. Itse nuorena pidin välivuoden siivoustöitä tehden ja hain vuoden kuluttua yliopistoon - maksoinpa ihan itse valmennuskurssinkin. Jos se on tärkeää niin kyllä siihen yleensä keinot nuorena perusterveenä keksii...
Huomioitakoon että tämä siis ihan muutaman vuoden sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyllä tekemällä tehty ongelma. Itse nuorena pidin välivuoden siivoustöitä tehden ja hain vuoden kuluttua yliopistoon - maksoinpa ihan itse valmennuskurssinkin. Jos se on tärkeää niin kyllä siihen yleensä keinot nuorena perusterveenä keksii...
Jos vanhemmat ovat koko ikäsi kitisseet ja ruikuttaneet siitä kuinka ei sinusta voi mitään tulla kun ei olla miljonäärejä eikä ole varaa siihen ja tuohon vaikka kyllä köyhälläkin pitäisi olla oikeus niin silloin et ole enää perusterve vaan pahasti päästäsi sekaisin. Vanhemmat lienevät kuitenkin tyytyväisiä koska heidän profetiansa toteutuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssit kielletään eriarvoistavina.
Skenaario #1: niitä aletaan järjestämään Tallinnassa vähän kuin kielikursseja (jotka nekin pitäisi luonnollisesti kieltää).
Skenaario #2: lukiolaiset verkottuvat ja palkkaavat porukalle tutorin joka sparraa heitä asioissa joita pääsykokeissa tarvitaan.
Skenaario #3: edelleenkin motivoituneet opiskelijat joiden vanhemmat osaavat heitä tukea ja kannustaa uhriutumisen sijasta pärjäävät pääsykokeissa vaikka valmennuskursseja ei olekaan. Vanhemmat säästävät nämäkin rahat.
Skenaario #4: valintakokeet poistetaan ja valinnat tehdään yo-tulosten pohjalla. Allkaa loputon vinkuminen siitä kuinka yo-kokeet eriarvoistavat koska kaikilla ei ole rikkaita vanhempia, jne.
Skenaario 4 olisi paras ratkaisu. Yo-kokeisiin voi lukea 3 vuoden ajan, mikä tasaa perheiden välisiä ongelmia tai etuja.
Olen samaa mieltä.Vaihtoehto 4 on ehdottomasti paras, koska se toisi mukanaan eteläkorealaisen systeemin, jossa päiväopintoja jatketaan maksullisilla iltakursseilla, jotka ovat periaatteessa avoinna kaikille, eivät siis varsinaisia valmenuskursseja. Niiden ansiosta varakkaiden perheiden lapset menestyisivät koulussa ja pääsisivät yliopistoon, jolloin muutaman kuukauden valmennuskurssin sijaan lisäopetusta saisi 2-3 vuotta. Samaan aikaan varattomampien perheiden lapset tekisivät lisätöitä saadakseen lukiokirjat maksettua ja olisi jo alusta alkaen selkeää, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä yliopistoon.
Varakkaiden lapset saisivat burnoutin, jos pänttäisivät yötäpäivää aasialaisella tahdilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyllä tekemällä tehty ongelma. Itse nuorena pidin välivuoden siivoustöitä tehden ja hain vuoden kuluttua yliopistoon - maksoinpa ihan itse valmennuskurssinkin. Jos se on tärkeää niin kyllä siihen yleensä keinot nuorena perusterveenä keksii...
Jos vanhemmat ovat koko ikäsi kitisseet ja ruikuttaneet siitä kuinka ei sinusta voi mitään tulla kun ei olla miljonäärejä eikä ole varaa siihen ja tuohon vaikka kyllä köyhälläkin pitäisi olla oikeus niin silloin et ole enää perusterve vaan pahasti päästäsi sekaisin. Vanhemmat lienevät kuitenkin tyytyväisiä koska heidän profetiansa toteutuvat.
Nomutta tuota ei yksi valmennuskurssi sitten korjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
Paras opiskelija-aines ovat yleensä ne, jotka jaksavat tehdä töitä opintojensa eteen ja ovat edes keskivertofiksuja. Etenkin aloilla, missä pänttääminen on olennaista, kuten juurikin oikis. Luonnontieteissä taas älykkyys on olennaisempaa, mutta niitä onkin helpompaa päästä lukemaan.
Enkä oikeasti usko, että joku erittäin älykäs mutta köyhä jää vaille opiskelupaikkaa, koska ei pääse valmennuskurssille.
Joo, varmasti ne kirkkaimmat huiput pääsee sisään ilman valmennuskurssejakin. Sit niitä hiukan heikomman aineksen opiskelijat pääsee sisään valmennuskursien kautta rahan avulla ja taas jotkut näitä fiksummat mutta pienituloiseen perheeseen syntyneet jäävät rannalle kun ei ole varaa valmennuskurssiin. Se on tuhlausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyllä tekemällä tehty ongelma. Itse nuorena pidin välivuoden siivoustöitä tehden ja hain vuoden kuluttua yliopistoon - maksoinpa ihan itse valmennuskurssinkin. Jos se on tärkeää niin kyllä siihen yleensä keinot nuorena perusterveenä keksii...
Jos vanhemmat ovat koko ikäsi kitisseet ja ruikuttaneet siitä kuinka ei sinusta voi mitään tulla kun ei olla miljonäärejä eikä ole varaa siihen ja tuohon vaikka kyllä köyhälläkin pitäisi olla oikeus niin silloin et ole enää perusterve vaan pahasti päästäsi sekaisin. Vanhemmat lienevät kuitenkin tyytyväisiä koska heidän profetiansa toteutuvat.
Nomutta tuota ei yksi valmennuskurssi sitten korjaa.
Aletaan päästä asian ytimeen! Minä joudun kuitenkin painumaan duuniin eli palsta joutuu nyt tulemaan toimeen ilman minua loppupäivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
Paras opiskelija-aines ovat yleensä ne, jotka jaksavat tehdä töitä opintojensa eteen ja ovat edes keskivertofiksuja. Etenkin aloilla, missä pänttääminen on olennaista, kuten juurikin oikis. Luonnontieteissä taas älykkyys on olennaisempaa, mutta niitä onkin helpompaa päästä lukemaan.
Enkä oikeasti usko, että joku erittäin älykäs mutta köyhä jää vaille opiskelupaikkaa, koska ei pääse valmennuskurssille.
Joo, varmasti ne kirkkaimmat huiput pääsee sisään ilman valmennuskurssejakin. Sit niitä hiukan heikomman aineksen opiskelijat pääsee sisään valmennuskursien kautta rahan avulla ja taas jotkut näitä fiksummat mutta pienituloiseen perheeseen syntyneet jäävät rannalle kun ei ole varaa valmennuskurssiin. Se on tuhlausta.
Olen eri mieltä. Siinä keskivertomassassa, mitä suurin osa niin rikkaista kuin köyhistäkin on, ei pienillä eroilla esim älykkyydessä ole mitään merkitystä. Etenkin kun perusälykkäälle olennaisempaa on motivaatio ja sinnikkyys kuin se parin pinnan ero äo:ssä.
Ja sitähän ne pääsykokeet mittaavat eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oikeustieteen opiskelijat kertoivat Kuningaskuluttajan laajassa valmennuskurssikyselyssä, että valmennuskurssin käymisestä on tullut oppiaineessa normi. Kyselyn tulos vahvistaa opiskelijoiden viestin. Peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista oikeustieteen opiskelijoista kertoo käyneensä jonkin valmennuskurssin. Osuus on selvästi suurempi kuin esimerkiksi lääketieteen tai kauppatieteen opiskelijoiden keskuudessa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/02/tiedekunta-ja-ainejarjesto-rah…
Itse pääsin kauppikseen ilman mitään vamennuskursseja, turkin niitä nykyäänkään tarvitsee. Kuhan mainostavat, että saavat rahaa.
Kauppista ja oikista ei oikein voi verrata keskenään. Moni oikikseen hakija luovuttaa ja hakee kauppikseen koska sinne on helpompi päästä.
Helppopäästä? Ainakin kauppakorkeaan pääsee vain 11% kaikista hakijoista.
Niin. Ja minä oikkari hain oikikseen koska sinne oli kuitenkin monta kertaa helpompi päästä kuin monelle taidealan koulutukseen.... Mutta tämä ei nyt ollut pointti, vaan se, että valmennuskurssit ovat asia, joiden olemassa oloa tuskin voidaan kitkeä pois eriarvostavana.
Tällä hetkellä pitäisi pitää meteliä (omasta mielestän vastustaa) siitä, mitä on suunnitteilla: Opiskelijavalitojen suorittamista tulevaisuudessa mahd. pääsääntöisesti ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella(!) Mielestäni olisi hyvä uskoisuutta ja erinomaisen naivia uskoa, että tämä kehitys poistaisi valmennuskurssien olemassa olon.
Päinvastoin itse pelkään sen jopa lisäävän valmennuskurssi busineksen kasvamista. - Jos aiemmin riitti, että valmennuskursseja järjestettiin lähinnä vain kaikkein suosituimmille aloille, niin tulevaisuudessa, mitkä mahdollisuudet aukeavatkaan valmennuskurssibusinekseen, kun voidaan "valmentaa" nuoria lukiolaisia n.n oppiaineiden kirjoituksiin.
Tai jopa aiemmin. Valmennusbusiness saatettanee suunnata "jo" ennen lukiota (/ammattikoulua), että oppivelvollisuutta suorittavat (nuoret) saisivat mahd. hyvät päättötodistukset, joilla hakeutua enemmän ja vähemmän oikeaksi tietämäänsä tai tuntemaansa jatko-opiskelu paikkaan.
Tämä tarkoittaa samalla nykyistä useamman nuoren aiempaa varhemmin kotoa muuttamista omilleen. - Tämä on suoa seuraus jo perusasteen (lukioiden ja ammattikoulupaikkojen) erikoistumisesta ja keskittymisestä, isompiin yksiköihin Osalta itsenäistymien sujuu(kin) verraten kivuttomasti, mutta asettaa silti nuoria (/perheitä) entistä enemmän epätasa-arvoisempaan asemaan. - On aivan eriasia asua omillaan (tai vaikka "vain" oppilaitoksen asuntolassa) 15- 16 vuotiaasta alkaen. Kuin nuoren jatkaa, ainakin täysi-ikäiseksi asti eloaan vanhempiensa valvovien silmien alla ja vanhempien paljossa vastatessa nuoren arjen sujumisen ja rullaamisen puitteista.
Hain erääseen koulutukseen mutta vähemmistöihin kuuluvat olivat etusijalla. Yliopistoihin voisi laittaa myös vähemmistökiintiöt Yhdysvaltojen malliin, vähemmillä pisteillä voisi päästä sisään jos kuuluu etniseen vähemmistöön tai alkuperäiskansoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssit kielletään eriarvoistavina.
Skenaario #1: niitä aletaan järjestämään Tallinnassa vähän kuin kielikursseja (jotka nekin pitäisi luonnollisesti kieltää).
Skenaario #2: lukiolaiset verkottuvat ja palkkaavat porukalle tutorin joka sparraa heitä asioissa joita pääsykokeissa tarvitaan.
Skenaario #3: edelleenkin motivoituneet opiskelijat joiden vanhemmat osaavat heitä tukea ja kannustaa uhriutumisen sijasta pärjäävät pääsykokeissa vaikka valmennuskursseja ei olekaan. Vanhemmat säästävät nämäkin rahat.
Skenaario #4: valintakokeet poistetaan ja valinnat tehdään yo-tulosten pohjalla. Allkaa loputon vinkuminen siitä kuinka yo-kokeet eriarvoistavat koska kaikilla ei ole rikkaita vanhempia, jne.
Skenaario 4 olisi paras ratkaisu. Yo-kokeisiin voi lukea 3 vuoden ajan, mikä tasaa perheiden välisiä ongelmia tai etuja.
Olen samaa mieltä.Vaihtoehto 4 on ehdottomasti paras, koska se toisi mukanaan eteläkorealaisen systeemin, jossa päiväopintoja jatketaan maksullisilla iltakursseilla, jotka ovat periaatteessa avoinna kaikille, eivät siis varsinaisia valmenuskursseja. Niiden ansiosta varakkaiden perheiden lapset menestyisivät koulussa ja pääsisivät yliopistoon, jolloin muutaman kuukauden valmennuskurssin sijaan lisäopetusta saisi 2-3 vuotta. Samaan aikaan varattomampien perheiden lapset tekisivät lisätöitä saadakseen lukiokirjat maksettua ja olisi jo alusta alkaen selkeää, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä yliopistoon.
Varakkaiden lapset saisivat burnoutin, jos pänttäisivät yötäpäivää aasialaisella tahdilla.
Mutta he saisivat myös paikan yliopistosta. Koska he olisivat opiskelleet 3 vuotta ohjatusti ja tehokkaasti, sama jatkuisi yliopistossa ja meiltä katoaisi kokonaan se lorvijaporukka, joka tulee työläisperheistä lukemaan estetiikkaa ja antropologiaa vain siksi, että on aina haluttu yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Koulukohtaiset pääsykokeet erillisine pääsykoeaineistoineen pitäisi jättää kylmästi pois ja valinnat tehdä valtakunnallisen SAT-tyyppisen kokeen sekä haluttaessa motivaatioesseen tai vastaavan avulla. Opinto-ohjaus pitäisi Suomessa muutta täysin toisenlaiseksi eli sen pitäisi alkaa vahvasti jo yläkoulusta ja sen puitteissa oppilaan vahvuudet ja taipumukset ja toiveet sekä eri aloihin ja kouluihin tutustumiset käydään läpi, ja tehdään suunnitelma jatko-opinnoista.
Näin menetellen meidän lasten koulun 100 seniorista 98:lla oli jatko-opiskelupaikka tiedossa jo ennen high schoolista valmistumista ja ne kaksi muuta menivät armeijaan. Ei hukkavuosia, ei haahuilua, että mitähän sitä tekis.
Mulla on ainakin niin huonot kokemukset opojen osaamisista, etten lähtisi tuohon. Oma oponi yritti ehdottaa minulle alaa, joka oli ihan muuta mitä halusin opiskella, todistuksen numerot olisivat sinne sopineet. Lapseni meni lukemaan oponsa suosittelemaa alaa, on nyt vaihtanut alaa koulun sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Korjaus: otsikossa sanotaan "2.5% suurempi todennäköisyys" mutta artikkelissa puhutaan "kaksi ja puoli kertaa suuremmasta todennäköisyydestä".
Ap
No ap toivon mukaan ei ole hakemassa matemaattiselle alalle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssit kielletään eriarvoistavina.
Skenaario #1: niitä aletaan järjestämään Tallinnassa vähän kuin kielikursseja (jotka nekin pitäisi luonnollisesti kieltää).
Skenaario #2: lukiolaiset verkottuvat ja palkkaavat porukalle tutorin joka sparraa heitä asioissa joita pääsykokeissa tarvitaan.
Skenaario #3: edelleenkin motivoituneet opiskelijat joiden vanhemmat osaavat heitä tukea ja kannustaa uhriutumisen sijasta pärjäävät pääsykokeissa vaikka valmennuskursseja ei olekaan. Vanhemmat säästävät nämäkin rahat.
Skenaario #4: valintakokeet poistetaan ja valinnat tehdään yo-tulosten pohjalla. Allkaa loputon vinkuminen siitä kuinka yo-kokeet eriarvoistavat koska kaikilla ei ole rikkaita vanhempia, jne.
Skenaario 4 olisi paras ratkaisu. Yo-kokeisiin voi lukea 3 vuoden ajan, mikä tasaa perheiden välisiä ongelmia tai etuja.
Olen samaa mieltä.Vaihtoehto 4 on ehdottomasti paras, koska se toisi mukanaan eteläkorealaisen systeemin, jossa päiväopintoja jatketaan maksullisilla iltakursseilla, jotka ovat periaatteessa avoinna kaikille, eivät siis varsinaisia valmenuskursseja. Niiden ansiosta varakkaiden perheiden lapset menestyisivät koulussa ja pääsisivät yliopistoon, jolloin muutaman kuukauden valmennuskurssin sijaan lisäopetusta saisi 2-3 vuotta. Samaan aikaan varattomampien perheiden lapset tekisivät lisätöitä saadakseen lukiokirjat maksettua ja olisi jo alusta alkaen selkeää, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä yliopistoon.
Varakkaiden lapset saisivat burnoutin, jos pänttäisivät yötäpäivää aasialaisella tahdilla.
Mutta he saisivat myös paikan yliopistosta. Koska he olisivat opiskelleet 3 vuotta ohjatusti ja tehokkaasti, sama jatkuisi yliopistossa ja meiltä katoaisi kokonaan se lorvijaporukka, joka tulee työläisperheistä lukemaan estetiikkaa ja antropologiaa vain siksi, että on aina haluttu yliopistoon.
Sit siella estetiikan ja antropologian linjoilla ois vain rikkaiden lapsia lorvimassa. Mä en ymmärrä tätä miksi jotkut teistä hirveesti toivoo ettei köyhemmästä perheestä pääsis rikkaampia lahjakkaammat ja motivoituneemmat nuoret opiskelemaan korkeakouluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
Paras opiskelija-aines ovat yleensä ne, jotka jaksavat tehdä töitä opintojensa eteen ja ovat edes keskivertofiksuja. Etenkin aloilla, missä pänttääminen on olennaista, kuten juurikin oikis. Luonnontieteissä taas älykkyys on olennaisempaa, mutta niitä onkin helpompaa päästä lukemaan.
Enkä oikeasti usko, että joku erittäin älykäs mutta köyhä jää vaille opiskelupaikkaa, koska ei pääse valmennuskurssille.
Joo, varmasti ne kirkkaimmat huiput pääsee sisään ilman valmennuskurssejakin. Sit niitä hiukan heikomman aineksen opiskelijat pääsee sisään valmennuskursien kautta rahan avulla ja taas jotkut näitä fiksummat mutta pienituloiseen perheeseen syntyneet jäävät rannalle kun ei ole varaa valmennuskurssiin. Se on tuhlausta.
Olen eri mieltä. Siinä keskivertomassassa, mitä suurin osa niin rikkaista kuin köyhistäkin on, ei pienillä eroilla esim älykkyydessä ole mitään merkitystä. Etenkin kun perusälykkäälle olennaisempaa on motivaatio ja sinnikkyys kuin se parin pinnan ero äo:ssä.
Ja sitähän ne pääsykokeet mittaavat eniten.
No vaihdetaan sanan "fiksu" tilalle sana "motivoitunut". Jotain etumatkaahan niistä vamennuskursseista saa kun niiden kautta tulleet pääsevät helpommin sisään. Ja ne valmennuskurssit maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Pääsee lääkikseen ilman valmennuskurssia jos on jo lukiossa ottanut kaikki kurssit fykebi ja osan pitkästä matematiikasta.
Lääkikseen pääsee myös niin, että lukee kyseiset aineet itse kotona, ilman valmennuskurssia. Ei se vaadi muuta kuin istumalihaksia.
t. pitkän fysiikan itsenäisesti opiskellut lääket.yo
Nämä eriarvoisuudesta vinkuvat yrittävät vaan tässäkin asiassa siirtää vastuutaan vanhemmuudesta jollekin muulle. Milloin suomalaisista on tullut tuollaisia mankujia? Ei edes yritetä vaan aloitetaan loputon selittely milloin mistäkin.